Arkkitehti Samppa Lappalainen Sohvaryhmä-podcastissa: ”Jos talo näyttää ankealta, usein on tingitty vääristä kohdista”
”On järkevämpi tehdä aiottua pienempi talo huolellisesti kuin iso huonolla viimeistelyllä.” Grand Designs Suomi -ohjelmasta tuttu arkkitehti Samppa Lappalainen kertoo, mikä menee usein pieleen taloprojektissa. Ratkaiseeko raha arkkitehtuurin laadun?
Samppa Lappalainen on arkkitehti ja JKMM-arkkitehtien toimitusjohtaja, joka on tullut tutuksi myös Grand Designs Suomi -ohjelman juontajana. Nyt hän kertoo Avotakan Sohvaryhmä-podcastissa, mikä ilahduttaa ja harmittaa häntä talonrakennuksessa ja suomalaisessa pientaloarkkitehtuurissa. Onko valkoisten laatikoiden aika ohi? Missä mättää, jos talosta tulee ankea?
Kuuntele Sohvaryhmä-podcastin Samppa Lappalainen -jakso:
Tupatarkastus
Oma kotini... on minulle vähän kuin sellainen kollaasi tai veistos tai maalaus, jossa voi asua. Tykkään laittaa omia kotejani.
Siellä asuvat... minä, tyttäreni Saara ja nyt myös kihlattuni, kirjailija ja puhetaiteilija Jenni Janakka. Muut lapseni ovat jo muuttaneet maailmalle.
Kodistani näkyy... ihanasti koko auringon kierto, isoja lehtipuita ja vuodenaikojen vaihtelu ja (Helsingin) Lauttasaaren kartano.
Sisustusmakuni... Minulla on kaikennäköistä vanhaa aika paljon: osa on perittyjä klassikkohuonekaluja, osa tuntemattomampia kirpputorilöytöjä, ja jonkin verran olen myös piirtänyt kalusteita itse.
Lempivärini... Nyt tykkään aika mehevistä maaväreistä ja ruskan sävyistä.
Lempipaikkani kotona... on Yrjö Kukkapuron Ateljee-sohva, jossa useimmiten löhöilen. Ja keittiössä on pieni, hassu jakkara, josta löydän aika usein itseni nakertelemassa leipää.
Kodissani parasta... on tilojen tehokkuus ja optimointi. Neliöitä on vain 69, neljä huonetta ja keittiö. Ruokapöydän ympärille ja yöpymään mahtuu kymmenen henkeä. Asunto tuntuu hengittävältä ja väljältä, vaikka se on tosi pieni ja tavallaan täyteen pakattu.
Erityisen hyvä ratkaisu... on pohjaratkaisu, olen eniten tyytyväinen siihen.
Ärsyttävä epäkohta... Harmittaa vähän, että on liian vähän seiniä. Pitää valita, mitä tauluja laittaa seinälle. Ja vähän takkaa kaipaan, nyt pitää pärjätä kynttilöillä.
Lempipuuhani kotona... On ihana kutsua vieraita, jotka osaavat laittaa ruokaa, koska en itse osaa. Osaan avata hyvin skumppapulloja. Kuunnellaan musiikkia, istutaan iltaa ja höpötellään. Se on parasta kotona.
Miksi suomalaiset pientalot näyttävät siltä kuin nyt näyttävät? Mitä tyylejä on vallalla?
Ainahan rakentamiseen vaikuttaa, millä alueella ollaan: kaava, määräykset, lainsäädäntö, minkä asioiden on pakko toteutua. Toki se vaikuttaa jonkun verran, mitä tyyliä pidetään esteettisesti ajankohtaisena arkkitehti- ja asiakaskunnassa. Ja tietty budjetti vaikuttaa.
Jo pidempään on peräänkuulutettu perinteisiä arvoja. Tuntuu, että perinteisen mummonmökin tai kartanoarkkitehtuurin muotokieltä näkyy nyt hienovaraisemmin ja tyylikkäämmin tulkittuna. On hienoa täydennysrakentamista, jota tulee vanhoille puutaloalueille: silmin nähden uusia rakennuksia, jotka eivät yritä olla vanhoja mutta sopivat sinne kivasti. Se on minusta suuntaus, joka tulee ihan tarpeeseen.
Valkoisten talokuutioiden aika on ehkä jäämässä taaksepäin. Se ei ole enää ainoa oikea tapa toteuttaa omakotitalounelmaa.
Mättääkö sinua jokin nykyisessä pientaloarkkitehtuurissa?
Ylipäänsä harmittaa arkkitehtuurissa ja talonrakennuksessa, että rahan puute johtaa usein keskinkertaisiin tai kädenlämpöisiin lopputuloksiin.
Ymmärrän sen, että jos rahat loppuvat kesken, sittenhän on pakko tehdä kompromisseja. Mutta useimmiten kun alkaa jäljittää, miksi joku näyttää ankealta, niin on tingitty vääristä kohdista. Välillä näkee jotain terassin pylväitä, jotka on tehty viemäriputkesta. Tai jos modernin arkkitehtuurin viimeisen päälle hiotuissa detaljeissa on oikaistu ja tehty vähän sinne päin, niin monesti elegantiksi pelkistetyksi boksiksi tarkoitettu yleisvaikutelma muuttuu ankeaksi ladoksi tai varastorakennustyyppiseksi.
Mikä neuvoksi, mihin panostaisi?
Ihmisillä on usein haaveena toteuttaa vähän isompi ja hienompi talo kuin heillä on rahaa. Hyvä arkkitehti voisi auttaa tunnistamaan sen, minkä kokoista taloa kannattaa lähteä tekemään. Minusta on järkevämpi tehdä vähän pienempi rakennus huolellisesti ja viimeistellysti kuin iso ankeasti ja huonolla detaljiikalla.
Hyvä suunnittelu usein johtaa siihen, että neliöitä ei tarvitse rakentaa niin paljon. Asuinneliön rakentaminen maksaa 4 000 tai 5 000 tai ehkä 3 000, on sitten se hyvässä tai huonossa käytössä. Käytävien ja hukkatilojen tekeminen maksaa ihan yhtä lailla.
Kuva Jaakko Kangas
