Meidän Mökki

Ansaitut eläkepäivät! Vanha junavaunu sai uuden elämän kesämökkinä

Joutsassa sijaitsevalla mökillä oli takanaan lukemattomia kilometrejä, kunnes se yhtenä päivänä löysi eläkepäivien lepopaikan viheriöltä.
Teksti Meidän Mökki
Kuvat Johanna Lehtinen
Mainos

Aune ja Antero Virtanen istuvat junanvaunussa, mutta he eivät ole matkalla mökille. Pariskunta on jo siellä.

Joutsassa sijaitseva loma-asunto seisoo tukevasti sijoillaan. Menneisyys ja nykyisyys lyövät kuitenkin kättä äkisti, kun kahvin houkutteleva tuoksu ja Aunen raparperikakku kutsuvat pöytään. Tässä samassa tilassa Valtionrautateiden työntekijät levähtivät aikoinaan kahvinsa ääressä rakkaassa taukovaunussaan.

Junanvaunu seisoo 20 kilometriä kunnan keskustasta Anteron lapsuudenkodin, Herralan tilan mailla. Taukovaunu on vuosien saatossa muuttunut Anteron perheen mökiksi, kun taas tilan päärakennus on Anteron siskon valtakuntaa. Tilan muut rakennukset ovat yhteiskäytössä.

– Hoidamme pihoja ja teemme muitakin töitä yhdessä, Aune kertoo ja ottaa esimerkiksi kasvimaan hoidon.

Keittiön tasojen yhdistäminen matalalla sijaitseviin ikkunoihin oli haasteellista.
Valkoisiksi maalatut pinnat tuovat sisätilaan avaruutta. Katon muodot muistuttavat entisestä.
Vaunun kaarevuus näkyy erityisen hyvin makuuhuoneen katossa.

Junanvaunun hankki aikoinaan Anteron veli Veijo itselleen kesäasunnoksi. Hän ajatteli, että lapsuudenkodin eli Herralan tilan pihapiiriin olisi ehdottomasti saatava ”Herralan asema”. Hän otti yhteyttä VR:ään ja löysi makasiineilta sopivan, käytöstä poistetun vaunun ja maksoi siitä 7 000 markkaa. Asukkaat arvelevat sen olevan 50-luvulta.

Elämää nähnyt, 50-neliöinen vaunu matkasi vuonna 1990 raiteita pitkin lavetin päällä Helsingistä Heinolaan, missä nosturi siirsi sen erikoiskuljetuksen kyytiin. Antero ajoi itse nosturiautoa.

Antero oli tehnyt mökin kivijalan palaneen navetan seinäkivistä. Hän asetteli vaunun nosturilla niiden päälle. Työssä tarvittiin talkooväkeä, joka asetteli laudanpätkiä vaunun ja kivijalan väliin, kunnes rakennelma seisoi suorassa. Kivet tuppaavat painua, joten välillä mökkiä joudutaan tunkkaamaan ylös ja lisäämään lautoja sopiviin kohtiin.

Nosturi siirsi vaunun erikoiskuljetuksen kyytiin vuonna 1990. 

Virtaset ostivat vaunumökin Anteron veljeltä 15 vuotta sitten. Noin vuosi sitten he ryhtyivät remontoimaan sitä tarpeisiinsa sopivaksi. Pariskunta toi sinne mukavuuksia, kuten vesiputket ja kuivakäymälän. Virtaa saadaan tilan päärakennuksesta.

Perhe uusi keittiön kaapit ja asensi lattiaan laminaatit. Vaunun pattereissa kiertää vesi, ja kattila toimii öljyllä, puulla ja sähköllä. Lisälämpöä tai viilennystä antaa ilmalämpöpumppu. Antero saa omasta metsästä niin paljon klapeja, että niitä riittää myös Heinolassa asuvalle tyttären perheelle.

Marjapuuronpunaiset seinät vaihtuivat rauhoittavaan harmaavalkoiseen.

– Lisäksi korostimme seinien lämmitysputkia eri sävyllä, Piia-tytär kertoo.

Räystäiden puuttuminen oli lahottanut ulkoseiniä. Perhe uusi verhouksen ja asensi kattoon palahuovan.

Korkeat, alkuperäiset kaapit antavat keittiöön säilytystilaa astioille ja vaatteille. Sänky ja ruokaryhmä ovat lähes ainoat irtokalusteet.

– Emme ole innokkaita sisustajia. Meille riittävät perustarvikkeet ja -kalusteet. Olemme tuoneet kaiken joko päärakennuksesta tai kotoamme Joutsasta.

Vaaleansininen väri tuo mökkiin kepeää näköä. Vaunun muodot ovat tallella erityisesti puolikartionmuotoisessa katossa. Pienet yksityiskohdat, kuten paikoilleen jätetyt hätäjarrut ja alkuperäiset tuuletusräppänät muistuttavat menneestä. 

Aune ja Antero Virtasen tytär Piia on pikku-Elsansa kanssa mökin vakiovieras.
Elsa nukkuu yläsängyssä, kun hän vierailee mummun ja papan kesämökillä.
Pensaiden sato muuttuu mehuksi.

Kuisti luo mökkimäisyyttä, vaikka se on huonossa kunnossa ja uusitaan lähitulevaisuudessa. Kuistilta astutaan sisään keskelle vaunua. Toisessa päässä on makuuhuone ja toisessa pikkuinen huone kerrossänkyineen tyttärentytär Elsalle. Niiden välissä on keittiö. Elsalla on sängyssään pikkuinen kello, jota soittamalla mummi tulee katsomaan, onko tytöllä jokin hätänä.

– Ei tyttö sitä usein soita, Aune hymyilee.

Tytön äiti Piia on mielissään, että Elsa pääsee viettämään isovanhempiensa kanssa samanlaista lapsuutta kuin hän itse aikoinaan.

– Kauppa-auton odottaminen oli maailman jännittävintä. Seitsemänvuotiaana isä hommasi minulle kuplavolkkarin ja asensi sen polkimet minulle sopivalle korkeudelle. Hän laittoi minulle tyynyn korokkeeksi, ja sitten oli peltobaana auki, Piia muistelee.

Tontilla on tekolammen rantaan tehty savusauna, kota ja maakellari sekä kasvimaa ja noin 50 marjapuskaa.

Pihalla olevassa verstaassa Antero kunnostaa traktoria ja muita koneita, kuten Jupiter-mopoa vuodelta 1969. Kyläläisetkin tuovat välillä omia koneitaan korjattaviksi.

Sen sijaan junavaunu ei liiku vastakaan. Viheriöllä se viettää ansaittuja eläkepäiviä. 

Paikoilleen jätetty hätäjarru tuo nostalgiaa.
Kuistilta näkee melkein kaikkiin ilmansuuntiin. 
Vaunu valmistui Pasilan konepajalla, joka toimi 1800-luvun alusta vuoteen 2001.
Savusauna on muiden piharakennusten tavoin yhteiskäytössä.

Teksti Tanja Hakala.

Lue lisää:

Harri remontoi vanhasta työmaaparakista kompaktin mökin

Autiotalosta tuli perheen kesäkoti – "Rakennus ei olisi kohta kelvannut edes varastoksi"

Asuntovaunu nimeltä Onneli on persoonallinen kesäkoti!

Julkaistu: 15.5.2017
Katso myös nämä