Älykoti tekee tuloaan, mutta mitä se tarkoittaa? Nämä 10 asiaa sinun on hyvä tietää kodin älylaitteista nyt
Älykotia operoidaan kännykkäsovelluksilla: avataan ulko-oven lukitus, säädetään valaistusta ja optimoidaan lämpötila. Oikea (teko)äly löytyy kuitenkin vaatimattoman näköisestä muovipurkista; arvaatko, mikä se on? Kokosimme kymmenen faktaa kodin älykkäistä laitteista.
1. Älykoti vai ei?
Tämä on peruskysymys: ovatko älykodin tarjoamat hyödyt merkittävästi isommat kuin sen mukanaan tuomat haitat? Halutaanko älykotia, koska se ”tuntuu tulevaisuudelta”? Plussapuolella on teknologian tuoma asumismukavuus ja se, että energiamarkkinoiden vuoristoradalla on liki välttämätöntä käyttää jotain älykästä säätelyä. Miinuksena on älykodin keskiössä oleva esineiden internet, joka lisää sekä tietoturvariskiä että järjestelmän vikaantumisen mahdollisuutta. Paristojen ja akkujen jatkuva uusiminen voi myös olla työlästä.
2. Miten tietoturvariskiä voi pienentää?
Älykotitarvikkeita ei pidä tilata Kaukoidän rihkamakaupoista. Kannattaa käyttää luotettavaksi tunnettuja merkkejä. Päivitysten, palomuurien ja salasanojen pitää olla jämptisti kohdallaan. Parasta olisi käyttää asiantuntevaa suunnittelijaa aina, kun aletaan rakentaa laajempia älykotiratkaisuja.
3. Älykäs lämmitys lisää mukavuutta
Lämmityksen ohjaus on kenties yleisin omakotitaloissa käytettävä älytoiminto. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi mobiilisovelluksella ohjattavia termostaatteja. Tosin kyse on pikemminkin käyttöliittymäuudistuksesta. Kodeissa on harvoin käytössä varsinaisia älysovelluksia, joissa järjestelmä tunnistaa ihmisen läsnäolon ja säätää lämmityksen ja ilmanvaihdon sen mukaan. Toimistoista tällaisia löytyy. Jos järjestelmä ilmoittaa, että nyt jossain on liian kylmä, se on usein aivan riittävän älykästä.
4. Sähkön säästäminen älylämmityksellä
Hieman edistyksellisempi pientalojen lämmitysautomatiikka toimii niin, että järjestelmä ylilämmittää hieman kun sähkö on halpaa ja kytkee lämmityksen pois hintapiikkien ajaksi. Myös käyttövesi lämmitetään halvimpina tunteina. Järjestelmään voidaan ohjelmoida kuinka paljon lämpötila saa laskea, jos sähkön hinta pysyy pitkään korkeana. Homman toimiminen edellyttää, että laitteisto hakee säännöllisesti netistä pörssisähkön reaaliaikaisen hinnan.
5. Aurinkopaneelien hinta on laskenut
Aurinkosähkö on yleistynyt hurjasti ja hinnat ovat laskeneet. Omakotitaloon saa kunnollisen järjestelmän 6000–8000 eurolla. Sen optimointi vaatii kuitenkin paljon sähköistä älyä: automatisointi käyttää algoritmejä, jotka määrittävät milloin ja mihin tarkoitukseen katolta virtaavaa sähköä kannattaa käyttää itse, milloin taas syöttää valtakunnanverkkoon. Joitakin vuosia sitten markkinoille tuli 10–20 kWh:n akkuja, joiden oli määrä tasata aurinkosähkön käyttöä, mutta jopa 15 000 euron hinta on hillinnyt ostohaluja tehokkaasti.
6. Älyvalaistus tunnelman ja tarpeen mukaan
Toinen hyvin yleinen älysovelluskohde on valaistus. Useimmiten älyvalaistus tarkoittaa mobiilisovelluksella ja/tai liiketunnistimella ohjattavia ledilamppuja, joita voidaan ryhmitellä vapaasti sijainnin tai käyttötarkoituksen mukaan.
Helpoimmillaan älyvalaistus syntyy vaihtamalla wifi-verkkoon kytkeytyvät ledit vanhojen lamppujen paikoille. Sovellusta naputtamalla voi kytkeä valoja päälle ja pois, himmentää mielen mukaan ja vaihtaa ledien värisävyä varsin vapaasti. Varsinaista älykkyyttä ei tällaisessakaan järjestelmässä ole.
Joihinkin uusiin pientaloihin on rakennettu laajempi taloautomaation ohjaama valaistus. Tunnetuin on verkkojärjestelmä KNX, johon liitetyt komponentit voivat huolehtia valaistuksen ohella lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjauksesta ja vaikkapa kulunvalvonnasta.
”On mietittävä, millainen hyöty peittoaa älylaitteiden aiheuttamat tietoturvariskit.”
7. Lisää turvallisuutta hälytysjärjestelmällä
Valvonta- ja hälytysjärjestelmiä pidetään älykodin osasina, vaikka niissä käytetään varsin perinteistä tekniikkaa. Rakennuksen kuorisuojauksen valvontakamerat ja painetunnistimet, sisätilojen liiketunnistimet, liesi- ja vuotovahdit sekä yhteen kytketyt palovaroittimet muuntuvat älykkäiksi vasta, kun niistä muodostetaan verkottuva kokonaisuus. Järjestelmän tehtävänä on lähettää tarvittaessa hätäviesti talon omistajille ja ennen kaikkea joillekuille, jotka pääsevät paikalle nopeasti.
8. Kotiavain kännykässäsi
Ulko-oven älylukko avataan yleensä joko näppäilemällä numeroyhdistelmä tai vilauttamalla muovista tunnistelätkää. Uutta tekniikkaa on automaattinen avaaminen, jossa tarvitaan vain systeemiin liitettyä matkapuhelinta. Jotta oven avaaminen kännykällä on varmasti turvallista, lukkosovelluksen, Bluetoothin, wifin ja GPS:n pitää olla yhtä mieltä siitä, että ovea lähestyvällä ihmisellä on lupa tulla sisään. Tällä teknologialla on hyvä mahdollisuus nousta lukitsemisen valtavirtaan, sillä suurimmat lukkoyhtiöt ja Apple, Google ja Samsung kehittävät yhteistä Aliro-älylukkostandardia.
9. Puheohjaus arjen apuna
Älykodin kenties kehittynein laite on hipsinyt vaivihkaa ihan tavallisiin koteihin. Digitaalinen avustaja pienessä muovipurkissa ymmärtää puhetta – valitettavasti ei kuitenkaan suomea – ja käskettäessä säätää valoja, avaa telkkarin, soittaa musiikkia, lukee uutisia, etsii reseptejä verkosta, hakee sääennusteen, tilaa ruokaa kaupasta ja kertoo vaikka vitsin. Ja laitetta ohjaava tekoäly kehittyy koko ajan. Parhaan avustajan tittelistä kisaavat Amazonin Alexa/Echo ja Googlen Assistant/Nest. Parhaimmillaan muutamalla kympillä saa oikeasti elämää mullistavan laitteen.
10. Robotit kodeissamme
Älylaitteet ja -sovellukset ovat järjestään digitaalisia, ja sellaisina ne ovat vakavasti liikuntarajoitteisia. Jos älykodin käsite halutaan viedä todella tulevaisuuteen, on otettava käyttöön robotiikkaa.
Ensipyrähdykset on jo nähty. Huomattavan monessa kodissa pölyjä noukkii robotti-imuri ja nurmikoita siistii robottiruohonleikkuri. Robokaksikon kyvyt ovat kehittyneet vuosien saatossa: nykyimurit tyhjentävät itse säiliönsä ja moppaavatkin ihan siedettävästi.
Seuraava vaihe on vielä hakusessa. Päästään takaisin ensimmäiseen kysymykseen: millaisen laitteen tuottama hyöty peittoaisi monimutkaisesta rakenteesta todennäköisesti aiheutuvat toimintahäiriöt ja tietoturvariskit?
Asiantuntija: Jaakko Ketomäki, Aalto-yliopiston työelämäprofessori ja Motivan johtava asiantuntija
