Vaikka tiedossa oli inha mikrobiongelma, Katjan ja Kimmon oli aivan pakko ostaa ”alppitalo” Tuusulassa

Kunnostusprojekti alkoi pihalla salaojien tekemisellä. Talon julkisivu pysyi lähes ennallaan, mutta talon ja piharakennusten ympärille tehtiin uudet terassit. Talon kattolyhdyissä eli korkeissa kattoikkunoissa on käytetty tervattuja paanuja.

Kun Kimmo Karlsson keväällä 2022 lähetti vaimolleen Katja Vastamäelle viestin asuntoilmoituksesta, oli pariskunta vasta kolme vuotta aikaisemmin saanut valmiiksi unelmiensa kodin, 200 neliön omakotitalon, remontin. Kuitenkin Kimmo oli alkanut haikailla seuraavan remonttiprojektin perään.

Katja avasi viestin lenkillään. Asuntoilmoituksen hirsitalo sijaitsi Tuusulan Rantatiellä vain kolmen kilometrin päässä pariskunnan silloisesta kodista. Katja ei nähnyt tarvetta uudelle remonttiprojektille, mutta linkin avattuaan hänkin innostui.

Valtava remontti vahvisti Katjan ja Kimmon suhdetta, ja he nauttivat yhdessä suunnittelusta. Inspiraatiota remonttiprojektiin on haettu sisustuslehdistä, sosiaalisesta mediasta, sisustuskirjoista ja television remontti- ja puutarhaohjelmista. Kimmo saa myös työnsä kautta paljon vinkkejä uusista materiaaleista ja väriyhdistelmistä.

Sijainti oli täydellinen. Taiteilijoiden kotipaikkana tunnettu alue oli aiemminkin vetänyt Katjaa ja Kimmoa puoleensa. Asuminen järven läheisyydessä ja kulttuurikohteiden naapurissa houkutteli. Molemmat myös näkivät potentiaalia talossa, joka oli keikkunut Oikotien katsotuimpana kohteena jo monta kuukautta. 

– Alueen lisäksi ihastuimme talon muotoon ja persoonallisuuteen. Jyrkkä katto ja paanuista tehdyt kattolyhdyt muistuttivat sveitsiläisiä alppitaloja. Huikeasta pihapiiristä puolestaan tuli mieleen teksasilainen ranch, Kimmo muistelee.

Alakertaan löytyi ylijäämäerä 60 × 60 sentin kokoista laattaa, jota on käytetty hotelli Vaakunassa. Hirsille ei tehty remontissa mitään, mutta ikkunoiden ympärille asennettiin uudet mustat listat. Katjalla ja Kimmolla on suunnitelmissa vielä takan laatoittaminen kiiltävillä vihreillä laatoilla. Näyttävä sohva löytyi jo ennen remontin alkamista Jean Vernet'stä Helsingistä. Iso peili on Bo Conceptin ja torso on Torista.

Makuuhuoneen tapetti on Kreetta Järvenpään suunnittelema. Kokolattiamatto on RTV:n. Päiväpeitto on kulkenut pariskunnan mukana jo vuosia. Osa tyynyistä on ostettu Somia Livingistä Tuusulasta. Yöpöytinä toimivat kukkaruukut, joiden päälle on laitettu kannet.

Pariskunta lähti katsomaan taloa heti, kun Katja tuli kotiin lenkiltään. Kaupat hirsitalosta pari teki saman vuoden syksyllä, ja muuttokuorma kannettiin sisään marraskuussa. Mukaan otettiin vain välttämättömät esineet ja huonekalut. Muut tavarat vietiin säilytykseen varastoon. 

Katja ja Kimmo halusivat järjestää perheelleen ison sukujoulun uudessa kodissaan, joten tupaan kannettiin myös väliaikainen viiden metrin pituinen pöytä. Sen ympärille kokoontui 18 juhlijaa. Remontti aloitettiin heti joulun jälkeen.

Ylä- ja alakerran välille avattiin aukko, joka tuo valoa yläkertaan. Tässä sijaitsi aiemmin vaatehuone. Kolme koirataulua hankittiin Jean Vernet'stä, ja ne kuvaavat pariskunnan lapsia. Taulujen yläpuolelle on suunnitteilla kattoikkuna. Maalisävyä pohdittiin pitkään ja lopulta väriksi valittiin Teknoksen Kanelsnurr.

Yläkerran aulassa on yöpymispaikka vieraille. Aiemmin tilassa oli kodinhoitohuone. Vuodesohva on Tapio Anttilan ja rahi Jyskin. Vihreä maalisävy on Teknoksen Forest. Planet-valaisin on Tori-löytö. Lattia on vinyylilankkua.

Katja ja Kimmo säilyttivät tavaroitaan ja vaatteitaan aina yhdessä huoneessa kerrallaan. Kun remontti eteni, huonetta vaihdettiin. Remontin keskellä asuminen ei haitannut kumpaakaan.

– Monet läheisemme totesivat, ettei projektissa ollut mitään järkeä. Olimmehan juuri saaneet valmiiksi ihanan edellisen kotimme. Kimmolla on kuitenkin uskomaton kyky nähdä lopputulos silmissään, joten luotin häneen sataprosenttisesti, Katja sanoo. 

Ikkunan eteen täydellisesti sopiva sohva on Tori-löytö. Kimmo bongailee kierrätyskalusteita netistä ja Katja kuskaa niitä kotiin. Myös sivupöytä ja osa tyynyistä on hankittu kierrätettynä. Huone maalattiin Teknoksen sävyllä Ainuke.

Remontissa pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman paljon kierrätyskalusteita. Keittiö on Kvikin mallikeittiö, joka saatiin ostettua edullisesti. Se ei ollut myymälässä saman mallinen mutta istui silti täydellisesti Katjan ja Kimmon kotiin. Laminaatti välitilassa on muotoon leikattu. Ruokapöytä on Tori-löytö ja sohva Helsingin Tukkutorin kukkatukusta. Nojatuolit pari osti Torista jo edelliseen kotiin. Matto, Living 24/7.

Selkeää remonttisuunnitelmaa pariskunnalla ei ollut – ei sellaista ole ollut heidän aikaisemmissakaan remonttiprojekteissaan. Ennen 200 neliön omakotitaloaan he olivat remontoineet kolme taloa ja rakentaneet kesämökin.

Rantatien-talon suurimmat muutokset, kuten seinien kaatamiset, olivat tiedossa alusta asti. Muuten suunnitelmat elivät matkan varrella, kun uusia ideoita tuli mieleen.

1970-luvun alussa valmistuneen talon oli rakentanut itselleen Keravan puusepäntehtaan silloinen johtaja Knut Peltonen. Hän oli halunnut palata eläkevuosina takaisin kotipaikalleen Tuusulaan. Muutaman vuoden asumisen jälkeen Peltonen oli myynyt kodin perheelle, joka lopulta asui siinä 42 vuotta. Tämä perhe oli rakennuttanut taloon toisen kerroksen vuonna 1982. 

Talo oli alkuperäisessä kunnossa, ja Kimmo ja Katja tiesivät hyvin, että korjattavaa talossa riittäisi. Jo tarjousvaiheessa oli tiedossa esimerkiksi, että talon alapohjassa oli todettu mikrobiongelma. Tätä pariskunta ei kuitenkaan säikkynyt.

– Edelliset asukkaat olivat kuitenkin pitäneet talosta hyvää huolta. Esimerkiksi kaikki käytetyt maalit ja niiden sävyt oli kirjoitettu tarkasti ylös, Katja kiittelee.

Näin taloa remontoitiin:

Vanha sisäkatto oli vino ja matalammalla. Takka on jo tasoitettu ja oikaistu. Sitä ei voinut purkaa, koska hormi lähtee katon päältä. Muuten Katja ja Kimmo olisivat vaihtaneet takan pienempään.

Vanha keittiö myytiin eteenpäin nettikirpparilla.

Tässä vaiheessa lattiaan on asennettu eristeet, lattialämmitys ja valuverkot. Ovi johtaa takapihalle.

Vanhan kylpyhuoneen paikka. Tiiliseinän takana on takka. Tähän remontoitiin uusi kylpyhuone ja tekninen tila.

Seinän takana on muuri ja uuden kylpyhuoneen seinä. Vihreä, eläväinen seinä oli Kimmon idea, ja se tehtiin laastista, erilaisista rakentamisesta jääneistä jämäpusseista ja kiuaskivistä. Kuvioita painettiin muovipusseilla, harjoilla ja oksilla.

Vanhat portaat purettiin uuden keittiön tieltä.

Remontti aloitettiin talon yläkerrasta. Sen parissa kului ensimmäinen talvi. Remontissa säilytettiin hyväkuntoinen vesikatto ja Honkarakenteen erikoishöylätyistä hirsistä rakennettu runko. Sisältä kaikki meni uusiksi.

Alakerran lattiat nostettiin ylös ja purettiin maanvaraisen laatan tasalle asti. Välipohjasta purettiin pois kaikki eristeet sekä purut sekä vanha sisäkatto vasoineen, jotta kattoa saatiin nostettua ylemmäksi.

Väliseiniä purettiin, huonejärjestyksiä vaihdettiin, kaikki sähköt uusittiin ja lattiaan tehtiin vesikiertoinen lattialämmitys. Katja ja Kimmo pallottelivat koko projektin ajan yhdessä ideoita ja toteuttivat niistä ne, jotka olivat taloudellisesti järkeviä.

– Muutoksia on paljon helpompi suunnitella, kun asuu samaan aikaan projektin keskellä. Päätökset ovat silloin paljon harkitumpia. Teimme remonttia iltaisin ja viikonloppuisin omien töidemme ohessa. Se vaati kieltämättä viitseliäisyyttä. Toiset ovat tekijäihmisiä, ja me kuulumme niihin, Kimmo sanoo.

Pariskunnan aikuinen poika Jimi oli isona apuna remontissa. 

Kuubalaista naista esittävä taulu on Bo Conceptin. Katja ja Kimmo ihastuivat siihen jo vuosia sitten Vepsäläisellä. Se jäi heille mieleen, mutta epäonneksi taulua ei meinannut saada mistään. Lopulta Katja laittoi ostohaun Toriin, ja taulu haettiin kotiin Raisiosta. Sohva on saatu Kimmon serkulta. Matto on Bo Conceptin ja pöytä Vepsäläiseltä.

Katjalla oli suunnitelmissa välillä isojakin ideoita, joita Kimmo joutui hillitsemään. Yksi niistä oli astiakaappi, johon Katja olisi halunnut kävellä sisään. Kimmo suunnitteli ja toteutti siitä oman versionsa. Katja on tuonut ison osan astioista Espanjasta, ja hän tykkää panostaa kauniisiin kattauksiin. Viinikaappi ei mahtunut kotiin, joten Kimmo porasi pulloille reiät hirsiin.

Pihalla oleva yhdeksän neliön kesäkeittiö rakennettiin käytännön syistä. Pariskunta tiesi, että sisäkeittiö olisi pois käytöstä vuoden verran, joten kaikki ruoanlaitto tapahtui silloin ulkokeittiössä. Keittiö on lämmitetty.

Keväällä 2023 pihalle rakennettiin lämmitettävä kesäkeittiö, jossa valmistettiin kaikki perheen ruoat. Lisäksi pihalle tehtiin puuliiteri ja terasseja. Näihin kului aikaa suunniteltua enemmän.

Suunnitelmia muutti sekin, ettei yläkerran seinien kipsilevyjä ollut pohjamaalattu ennen tapetoimista. Sen vuoksi tapetti oli tiukasti kipsilevyissä kiinni.

– Koko yläkerta oli tapetoitu kattoa myöten, ja revimme monen kuukauden ajan irti tapetteja peukalonpään kokoisina paloina. Muodot olivat niin haastavia, ettei uudelleen levyttäminenkään ollut järkevä vaihtoehto. Lopulta hioimme puolet tapeteista pois, kun urakka tuntui niin mahdottomalta, Katja ja Kimmo kertovat.

Kierreportaat lähtevät keittiön kulmasta. Portaat pelastettiin jätelavalta jo ennen kodin ostamista. Ne ovat vielä kesken, ja keltaisten askelmien tilalle tulee tammiset askelmat.

Televisio upotettiin remontissa rimaseinään. Nojatuolit haettiin Järvenpäästä jo lopetetusta kalusteliikkeestä.

Myös kylpytilassa on vino katto.

Mukava yllätys puolestaan oli se, ettei pihalla olevaa savusaunaa ollut juurikaan käytetty. Asuntonäytöllä kiinteistönvälittäjä oli jättänyt saunan esittelemättä, vaikka juuri se on Kimmon ja Katjan mielestä yksi kodin parhaista asioista. Remontin aikaan saunassa on ollut ihana rentoutua. Nykyään saunaa lämpiää myöhäisestä syksystä pitkälle kevääseen. Talvisin Kimmo ja Katja saunovat vähintään viidesti viikossa.

– Kimmo menee saunalle edeltä ja tekee häkälöylyt sekä tuuletuksen. Minä menen vartin päästä perässä ja huolehdin mukaan pyyhkeet ja saunajuomat. Sytytän saunaan kynttilöitä. Pidämme saunoessa paljon taukoja terassilla ja juttelemme läpi kaikki mielessä olevat asiat, Katja kertoo.

Kimmo myös valmistaa saunassa ruokaa. Hän on palvannut siellä peuraa ja riimihärkää koukkujen ja ritilöiden varassa. Välillä hän nostaa saunaan pataruoan, joka muhii lämmössä yön yli. Seuraavana päivänä se nautitaan illalliseksi.

Savusauna oli niin hyvässä kunnossa, ettei sitä tarvinnut lainkaan remontoida. Sen ympärille tehtiin kuitenkin terassi, jossa on kiva vilvoitella saunomisen lomassa. Vieressä oleva puuvaja on kierrätetty ja kuljetettu Tuusulaan Vantaalta. Kimmo purki pariaitan yhdessä työkaverin kanssa, joka sai aitan toisen puolen.

Savusaunan eteinen on sekin alkuperäisessä kunnossa. Katja sytyttää saunaan, sekä sisälle että ulos, aina kynttilät ennen saunomista.

Kun remontti vuonna 2022 aloitettiin, oli Kimmolle selvää, ettei valmista tulisi vuodessa. Minkäänlaista tavoiteaikataulua projektille ei kuitenkaan ole asetettu. Nyt remontin parissa on kulunut parisen vuotta.

Työlistalla on vielä ainakin takan laatoitus, alakerran kylpyhuoneen kalusteiden asennus, yläkerran aulan lattian uusiminen ja vierashuoneen kunnostus. Myös maalämmön asennus on suunnitelmissa. Kimmo arvelee kaiken olevan valmista kesään 2025 mennessä.

– Fiilikset ovat olleet koko remontin ajan tosi hyvät. Emme ole ajaneet itseämme piippuun vaan olemme ottaneet aikaa myös mökkeilylle ja ulkomailla lomailulle. Remontti täytyy myös osata jättää, jolloin sen pariin on taas mukava palata, Katja sanoo.