Tätä kotia kadehtisi Peppi Pitkätossukin! Minnan retrokoti on väri-ilottelua lattiasta kattoon

Minna Rauduskoski ajeli autolla ympäri Jyväskylää etsien paikkaa, jonne kolmilapsinen perhe voisi asettua. Kauniin vanhan 1950-luvun kerrostalon yläkerrassa näytti olevan tyhjä koti odottamassa juuri heitä.

Mikä sai sinut ihastumaan asuntoon?

Olin aina haaveillut puulattioista. Kun pääsin katsomaan asuntoa, näin ensimmäiseksi ihanat puulattiat ja leveät ikkunalaudat. En tarvinnut yhtään enempää miettimisaikaa – tässä oli meidän kotimme. Talossa on koulun toimitilojen lisäksi vain kaksi asuntoa. Tuntuu melkein kuin asuisimme omakotitalossa, varsinkin kesällä. Iloiset välituntiäänet viereiseltä koulun pihalta ovat minusta vain plussaa. Asunto oli täysin remontoitu, joten pääsimme muuttamaan heti.

Millainen sisustustyyli sinulla on?

Haluan säilyttää tietyn lapsenmielisyyden. Minusta on ihanaa laittaa tänne pieniä yksityiskohtia, jotka varsinkin lapsivieraat huomaavat. He ovat ihanan spontaaneja ja reagoivat väreihin lähes poikkeuksetta positiivisesti. Lapset innostuvat pienistäkin asioista. Pyrin säilyttämään saman asenteen itsekin.

Seuraatko trendejä?

Teen vain hankintoja, joista tulee hyvä tunne. En seuraa muotibuumeja vaan teen asiat omalla tavallani. Lapset ovat saaneet vaikuttaa omien huoneidensa sisustamiseen. Jokainen tarvitsee oman tilan, jossa on hyvä olla.

Kerro joitain hyviä diy-ideoitasi!

Koska asumme vuokra-asunnossa, en voi oikein tehdä mitään seinille ja muille pinnoille. Niinpä olen kiinnittänyt keittiön seinään pilkullista DC Fixiä ja niittikoneella kauniin tapettivuodan. Ne tuovat ilmettä, mutta ne on helppo poistaa tarvittaessa.

Eteisen valkoiset komeronovet olivat kauhean tylsän näköiset, kunnes rakensin vanhasta levystä ja muutamasta laudasta ”peiliovet”, jotka maalasin oransseiksi. Ne ovat ruuveilla kiinni varsinaisten ovien päällä ja lähtevät kätevästi irti. Rajoitukset ruokkivat kekseliäisyyttä! Olen huomannut, että kun tarttuu toimeen rohkeasti, voi tehdä melkein mitä vain. Eikä haittaa, jos kotitekoisuus näkyy.

Mikä on rakkain esineesi?

Keltainen flyygeli! Se symboloi minulle sitä, että unelmat voivat toteutua. Haaveilin flyygelistä jo pikkutyttönä. Se olisi ollut kuitenkin liian kallis hankinta. Olen soittanut lapsena pianoa ja hankin omille lapsilleni pienen sähköpianon. Se oli ruma, ja aloin miettiä, voisinko jotenkin kaunistaa modernin vekottimen. Kirpparilla näin pöydän, jossa oli juuri oikeanlaiset jalat. Siitä se sitten lähti.

Erinäisiä työtunteja, sahausta, hiomista ja ruuvausta myöhemmin olin rakentanut pöydästä pienen flyygelin, jonka sisälle sähkösoitin on upotettu. Maalasin kokonaisuuden vielä herkulliseksi, jotta se innostaisi minua harjoittelemaan soittoa. Tarkoitus kun oli tehdä flyygelistä käyttöesine, ei vain koriste. On sitä kyllä kiva katsellakin.

Mitä värit merkitsevät sinulle?

Olen käynyt läpi rankkoja elämänvaiheita, ja värit ovat tulleet minulle elintärkeiksi. Ne ovat auttaneet jatkamaan eteenpäin, kohti valoa. Koen värit muutenkin voimakkaasti. Kun avasin eteisen kaapinoviin tarkoitetun oranssin maalipurkin, olisin halunnut sukeltaa purkkiin ja vain kellua värin päällä. Värit symboloivat minulle iloa ja positiivisuutta.

Mikä on paras kirppislöytösi?

Yksi erikoisimmista oli jättikokoinen Sylvanian Families -pupu. Eräs kirpparimyyjä tuli maininneeksi, että hänellä on kotona myymäläsomisteena ollut jättipupu. Olin niin innoissani, että pyysin päästä mukaan pupua hakemaan. Halusin yllättää sillä Erikan hänen syntymäpäivänään. Olihan se nyt ihan uskomatonta saada jättikokoinen versio keräämistään miniatyyrihahmoista!

Mikä on parasta kodissasi?

Suuret ikkunat ja upea järvinäkymä. Myös pohjaratkaisu on mielekäs. Täällä on juuri sopivasti tilaa meille. Kotona voin toteuttaa kaikkia hulluja ideoitani, tuunata ja ommella, luoda uutta. Koti heijastaa omaa mielenmaisemaani. Meiltä löytyy kaikkea hyvällä tavalla outoa.

Katso lisää kuvia Minnan Instagram-sivulta: @yellowpathway