Oikeastaan Henna Ojala, 38, ja Antti Merikoski, 46, eivät olleet pitäneet itseään mökkeilijöinä. Tampereen keskustassa asuva pari oli tottuneempi lomailemaan tropiikin lämmössä. Vuosien saatossa alkoi kuitenkin syntyä haave omasta paikasta veden äärellä.
Pari mökkeilee Orivedellä 1970-luvulla rakennetussa saarimökissä, jossa on 35 neliötä. Mökkiin kuuluu myös 2018 rakennettu 25-neliöinen nukkuma-aitta. Hennan ja Antin kanssa vapaa-aikaa viettävät Rasmus, 18, Elsi, 16, ja Noa, 10, sekä Mauri-koira.
Antti, mikä sai teidät haaveilemaan mökistä?
Aloimme kaivata paikkaa, jossa arjen työkiireet ja muut huolet unohtuvat. Sain perinnöksi kuivan maan mökin, mutta päädyimme veljeni kanssa myymään sen. Itselleni vesi on aina ollut tärkeä elementti. Tykkään uimisesta ja kalastamisesta.
Halusimme, että mökillä voisi piipahtaa myös arki-iltana tai vaikka vain yhden yön. Siksi toinen tärkeä kriteeri oli sijainti.
Henna, miten päädyitte saarimökkiin?
Kaikista mieluiten olisimme hankkineet mökin meren rannalta, mutta asumme niin kaukana merestä, että matka mökille olisi ollut liian pitkä.
Olen aina tykännyt erityisen paljon saarista. Reissuillamme olemme olleet useillakin saarilla. Saarissa on mielestäni oma taikansa. Minä olin aluksi enemmän innoissani saarimökistä kuin Antti.
Miksi ihastuitte juuri tähän mökkiin?
Antti: Minä taisin tosiaan olla hieman skeptinen, kuinka saaressa mökkeily käytännössä toimisi. Kun haimme sopivaa paikkaa, emme kuitenkaan rajanneet saarivaihtoehtoa pois. Mielestämme saarimökkejä turhaan aliarvioidaan.
Veneily oli minulle ennestään tuttua, joten se puoli ei lopulta niin jännittänyt.
Henna: Kävimme katsomassa mökkiä ensin talvella jäitä pitkin ja sitten vielä veneellä huhtikuussa kunnon räntäsateessa. Mietimme silloin, että jos pidämme mökistä tällä kelillä, pidämme siitä varmasti. Ja niinhän siinä kävi!
Mökiltä on upea näkymä järvelle, aivan kuin merellä olisi. Tontti on meille juuri sopivan kokoinen, ja ympärillä on tarpeeksi tilaa. Meille on tärkeää, että täällä on tilaa myös sukulaisille ja ystäville.
Halusimme löytää paikan, josta voimme muokata haaveidemme mökin. Näimme tässä paljon mahdollisuuksia. 1970-luvulla rakennettu mökki on hyvässä kunnossa ja aivan veden äärellä. Aiomme laajentaa mökkiä myöhemmin, mutta ennen sitä saimme mökin pienellä ehostamisella meidän näköiseksemme.
Mikä mökillä olemisessa on parasta?
Antti: Siirtymäriitti kotoa mökille alkaa automatkalla. Matka kotoa mökille kestää yhteensä viisikymmentä minuuttia. Viimeiset viisi minuuttia kuljemme veneellä, ja viimeistään sinne aalloille jäävät kaikki arjen huolet. Mökillä tykkäämme puuhailla eri askareiden parissa, nikkaroida, uida, kalastella ja tehdä hyvää ruokaa.
Henna: Olemme olleet mökkeilijöitä vasta vuoden, mutta meille tuli nopeasti selväksi, millaisia mökkeilijöitä olemme. Nautimme hyvästä ruoasta ja rennosta yhdessäolosta, mutta tykkäämme myös tehdä monenlaista. Se on sellaista rentoa ja palauttavaa puuhailua, ilman aikatauluja. Meillä on mökillä myös paljon hyviä kirjoja ja taidetta.
Olen aina tykännyt kalastaa. Längelmävesi on todella kalaisa järvi, joten siitä nousee usein ahventa ja kuhaa ruoaksi.
Miten sisustitte aitan ja mökin?
Henna: Tuomme mökille vain harkittuja ja vain kivoja juttuja. Vietämme täällä kallisarvoista vapaa-aikaa, joten halusimme tänne kauniita esineitä ja huonekaluja. Emme kuitenkaan ostaneet uutena kuin yhden vuoteen. Olemme löytäneet osan sisustuksesta kierrätettynä Facebook-kirppareilta ja Tori.fistä.
Kaikilla mökin esineillä ja huonekaluilla on tarkoitus, ja olemme valinneet jokaisen erikseen. Mietimme paljon mökkiä laittaessamme, millaista fiilistä missäkin kohdassa kaipaamme. Mielestämme mökillä oleminen saa tuntua pikkaisen luksukselta.
Antti: Mökillä on aikaa tehdä hyvää ruokaa. Kun syö hyvin, voi myös kattaa pöydän kauniiksi.
