
Paluumuutto Helsinkiin 60-luvun rivitalokotiin toi uutta helppoutta lapsiperheen elämään: ”Tässä talossa asuessa olemme kaiken keskellä”
Kiran ja Vilin perhe muutti Lahdesta Helsinkiin 1960-luvun rivitalokotiin, jossa kaikki on metromatkan päässä. Kalusteet ja tavarat on hankittu pääosin kierrätettyinä.
Koti: Vuonna 1964 rakennettu rivitaloasunto Helsingin Puotinharjussa, 4 h + k, 125 m².
Täällä asuvat: Laskentajohtajana toimiva Kira Björkqvist, 39, HR-tehtävissä työskentelevä Vili Reponen, 31, sekä lapset Klaus, 9, Viggo, 2, ja Tove 9 kk.
Miten perheenne päätyi muuttamaan Lahdesta Helsingin Puotinharjuun?
Kira: Olin muuttanut Helsingistä aikoinaan eron jälkeen pienen poikani Klausin kanssa suomenruotsalaisen kuplani ulkopuolelle Lahteen. Halusin kokea jotain muuta. Paikaksi valikoitui kaupunki, josta en tuntenut ketään. Ajattelin, että tunnin matka olisi sopiva välimatka kodin, päiväkodin ja työpaikan välillä. Klaus jatkoi päiväkodissa lähellä toista kotiaan ja työpaikkaani Helsingissä. Söimme tuolloin 4-vuotiaan Klausin kanssa aamulla aikaisin junassa tuorepuuroaamiaiset, istuimme aamu- ja iltajunissa sylikkäin, piirtelimme ja pelasimme lautapelejä.
Vili: Tapasimme Kiran kanssa yhteisten tuttujen kautta. Työ oli tuonut minut Savonlinnasta Lahteen. Kun Klausin koulu oli alkamassa Helsingin Kulosaaressa, ajattelimme pääkaupunkiseudulle muuton olevan meille oikea ratkaisu. Matkamme kulki 1960-luvun rivitalokotiin, julkisen liikenteen ja oma pihan sujuvaan elämään.



Millainen oli kodin remontti?
Kira: Pinnat uusimme jo ennen muuttoa. Sitten vauva ilmoittikin tulostaan korona-ajan korvilla. Kaksiosainen remontti, vauva, myöhemmin taapero sekä kotikoulu pienen koululaisen kanssa ja etätyöt samassa paketissa olivat kyllä aikamoinen elämänvaihe. Mutta remontilla saimme toimivan, meidän näköisen kodin. Tämänhetkisestä perhe-elämästä ja kodistamme olemme onnellisia.
Vili: Iso remontti hieman kauhistutti, mutta saimme sillä selkeyttä ja tarpeeksi säilytystiloja. Keittiö oli ostettaessa 60-lukulainen hurjuus. Tilavat laatikostot ovat olleet todella hyvä ratkaisu ja koko keittiö toimiva. Keittiön ja molemmat kylpyhuoneet on suunnitellut Alva Interiorsin Suvi Pokela.




Mikä teitä yhdistää arjen arvoissa ja suhteessa tavaraan?
Kira: Meidän perheen tärkeä arvo ja suurin harrastus on varmasti kiertotalous. Ostamme kaiken kierrätettynä. Mielellään myös vuokraamme tai lainaamme, ja jos jotain on ostettu uutena, se on aina jostain alennuksesta tai poistomyynnistä. Olen tästä todella tarkka. Lapset arvostavat sitä, että heidän vaatteitaan ja tavaroitaan on käyttänyt joku muu ennen heitä. Se on yksi ylpeydenaiheistani. Käytämme tavaroita kunnioittavasti.
Vili: Tämä on varmasti tietynlainen ammattisairaus meillä, sillä olemme Kiran kanssa kaupallisen alan kasvatteja. Maailma pursuaa uutta tavaraa, emmekä mielellämme osallistu sen lisäämiseen. Kaiken ei tarvitse olla omaa.



Mikä tässä talossa ja alueessa viehättää?
Vili: Moni perhe on asunut tässä samassa talossa jopa nelisenkymmentä vuotta ja kasvattanut lapsensa aikuisiksi. Oma piha on huippu.
Kira: Joku tässä asunnossa ja talon 60-lukulaisuudessa viehätti meitä heti ensi näkemältä. Ihastuimme molemmat olohuoneessa oleviin portaisiin. Tässä talossa asuessa olemme kaiken keskellä, ja on helppo lähteä minne vaan. Rakastamme julkista liikennettä. Työni on nykyisin Espoossa ja pääsen sinne saakka suoraan metrolla.
Klaus: Olohuone on tosi kiva. Olemme usein koko perhe yhdessä. Myös koulumatkani on lyhyt, ja pystyn kulkemaan sen yksin metrolla.
”Tässä talossa asuessa olemme kaiken keskellä, ja on helppo lähteä minne vaan.”Kira
Viggo: Tykkään pelata Klausin kanssa jalkapalloa omalla pihalla.
Kira: Kun veljeni perhe etsi tilavampaa perheasuntoa joitakin vuosia sitten, pyysin naapureita vinkkaamaan, jos ovat myymässä. Syksyllä 2022 veljen perhe muutti samaan taloon asumaan. Nyt naapurissa asuu lasten 4-vuotias serkku. Lapset leikkivät paljon yhdessä pihalla ja ovat hoidossa ristiin.






Muokattu 1.4.25 klo 13.20: Lisätty tekstiin ja kuvatekstiin tieto keittiön suunnittelijasta.