Meidän Talo

Paloasemasta asunnoiksi! 58-neliöinen loft-asunto Lahdessa todistaa, että tilankäyttö on taiteenlaji

Paloasemasta asunnoiksi! 58-neliöinen loft-asunto Lahdessa todistaa, että tilankäyttö on taiteenlaji
Kun vanhaa paloasemaa alettiin saneerata asuinhuoneistoiksi, oli remonttien tekemiseen hurahtanut pariskunta jälleen valmis uuteen urakkaan.
Julkaistu: 20.6.2022

Keltainen kivitalo seisoo ylväänä Jout­järven rannalla Lahdessa. Vielä kahdeksan vuotta sitten sen uumenista lähtivät paloautot ja ambulanssit hälytystehtäviin, kun rakennuksessa toimi Möysän paloasema. Nyt sireenien kirkuminen ja sinisten valojen välkkyminen on historiaa. Vanha paloasema on saanut uudet asukkaat ja pääsemme kurkistamaan yhteen talon 50 kodista. Rakennuksen koillispäädyssä on Julia ja Riku Niemen suunnittelema loft-henkinen koti, jonka jokainen neliö on mietitty tarkasti.

Julia, Riku ja Vilho muuttivat paloasemalle rakennettuun kotiin vuonna 2017. Perhe kasvoi kahden vuoden kuluttua Valto-pojalla, minkä jälkeen 58 neliötä alkoi tuntua ahtaalta kahden lapsen perheessä.

Julian ja Rikun tie paloaseman asukkaiksi kävi vähän sattumalta. Pariskunta kuuli kuusi vuotta sitten Rikun työkaverilta rakennuksen saneeraushankkeesta. Vaikka vanhan kodin remontista oli vierähtänyt vasta tovi, Julia ja Riku päättivät silti tutustua mielenkiintoiseen projektiin. Aika nopeasti kävi ilmi, ettei tilaisuutta kannattanut jättää käyttämättä. Tarjolla oli omalla sisäänkäynnillä oleva ensimmäisen kerroksen asunto, jonka pohjaratkaisuun ja pintamateriaaleihin he saisivat itse vaikuttaa. Möysän perinteikäs uimarantakin olisi vain kivenheiton päässä.

Keltainen kivitalo toimi vuoteen 2014 asti paloasemana ja maamerkkinä lahtelaisille. Vuonna 1927 valmistuneessa rakennuksessa toimi maan suurin valmisvaatetehdas Lahden Paita- ja Esi­liina­tehdas aina 1950-luvulle asti. Rakennus oli alkujaan suunniteltu tuotantotiloiksi, josta se muokattiin paloaseman käyttöön.

Kodin katto on loft-asunnolle tyypillisesti korkealla. Lattiaan Julia valitsi Design­­betonin hopean­värisen mikro­sementin, joka kestää hyvin lasten leikkejä.
Paloaseman asukkailla on lyhyt matka Möysän uimarannalle.
Vuonna 1927 rakennettu kivitalo ennen asuinkäyttöön saneerausta. Asunto-osakeyhtiö Palokärjessä on 50 asuntoa.
Paloaseman päätyasunnossa on oma sisäänkäynti terassilta. Julia pohtii, että asunto on kuin oma­kotitalo järven rannalla keskellä kaupunkia.

Pelastusaseman muutettua uusiin tiloihin, tontti kaavoitettiin asuinkäyttöön. Talon uudiskäyttösuunnitelmat teki arkkitehti Riitta Vesala. Hän oli tiiviissä yhteistyössä Lahden kaupunginmuseon kanssa, sillä rakennuksessa piti säilyttää talon basilikamainen perusmuoto, pohjakerroksen pariovien rakenne ja torni. Talon koko ja mittakaava olivat arkkitehdin mukaan ihanteelliset huoneistojen suunnitteluun. Paljon vanhaa oli purettava, kuten rakennuksen ulkopuolella ollut huonokuntoinen torni. Sen paikalle tehtiin asuntojen parvekkeita. Sisätiloissa jouduttiin rakentamaan uusia kantavia seiniä ja portaikkoja, jotta saatiin kulku kaikkiin asuntoihin.

Julia ja Riku ehtivät projektiin mukaan sen alkumetreillä ja pääsivät näin suunnittelemaan mieleisensä kodin.

– Meillä ei ollut siinä vaiheessa mitään aikomusta muuttaa ja alkaa taas remontoida. Tutustuimme kuitenkin paloaseman asuntoihin ja innostuimme, Julia kertoo.

Mustat porraskaiteet ja jyhkeät kattopalkit tekevät asunnosta mielenkiintoisen. Julian suunnitteleman portaikon ja kaiteet toteutti hänen isänsä. Portaikon alla on tilava kaapisto.
"Pääsimme tekemään ja toteuttamaan omia suunnitelmiamme paljon itse."

Paloasema oli jo parin kolmas remonttikohde. Vaikka se saneerattiin pääosin urakoitsijan toimesta, Julia ja Riku saivat suunnitella neliönsä itse ja tehdä myös osan remontista. Ratkaisu oli luonteva, sillä Julia on opiskellut Lahden Muotoiluinstituutissa ja hänellä oli osaamista niin huonejärjestelyjen suunnitteluun kuin materiaalivalintoihin.

Julia piirsi huoneiston pohjakuvan uusiksi, jotta 58 neliöstä saatiin kaikki hyöty irti. Ensimmäisen kerroksen päätyhuoneistoon tuli reilun kokoinen tupakeittiö, yhdistetty lasten- ja työhuone, pesutilat ja vanhempien makuutilana toimiva parvi. Myös sähköt ja valaistus mietittiin vastaamaan perheen toiveita.

Ensimmäisessä kerrok­sessa olevassa asunnossa on hiljaista, sillä liikenne­melu ei kulkeudu sisälle paksujen kivi­seinien ja desibeli-ikkunoiden ansiosta.
Pitkänomainen huone täyttää kahdet tarpeet. Toisessa päädyssä on vanhem­pien työtila ja vastak­kaisella seinustalla on poikien kerrossänky.
Poikien huoneen päätyyn tehtiin tyylikäs kerrossänky Ikean kalusteista.

Uudiskäyttösuunnitelmassa kaikki vanhat kantavat seinät purettiin ja uudet rakennettiin arkkitehdin suunnitelmien mukaan. Loft-henkisen asunnon huonekorkeutta on hyödynnetty kekseliäästi. Oleskelu- ja ruokailutilassa pylvään taakse rajautuu musta keittiö. Sen päälle rakennettiin 10-neliöinen parvi, jonne saatiin makuutila vanhemmille. Parven kattoon jätettiin rakennuksen alkuperäiset, kauniit palkit.

– Toki parvella ne haastavat hieman enemmän kumartumaan, mutta niihin tottui nopeasti, Julia kertoo.

Yllätyksiltäkään ei vältytty. Esimerkiksi uusille putkille tehtyjä kotelointeja ei ollut piirretty muutoskuviin. Ne ne vain ilmestyivät asuntoon. Hetken harmiteltuaan Julia ratkaisi ongelman kekseliäästi.

– Yksi kotelointi muutettiin niin, että se siirrettiin katonrajasta lattianrajaan, jolloin makuusopen pääty­seinään saatiin samalla käytännöllinen taso.

Parvella sijaitseva vanhempien makuutila on monitasoinen, ja katossa olevat vanhat alkuperäiset palkit ovat kaunis yksityiskohta. Päätyseinälle saatiin kätevä taso, kun Julia siirrätti katon­rajaan aiotun koteloinnin alemmaksi.
Rakenteet saavat näkyä, sillä ne antavat kodille ilmettä ja muistuttavat rakennuksen historiasta.

Julian pettämätön silmä ja tarkkaan valitut materiaalit tekevät loft-asunnosta toimivan kodin.

– Me teimme tätä asuntoa hartaasti ja harkitsimme kaikki pienimmätkin yksityiskohdat, joten olemme todella tyytyväisiä kaikkiin ratkaisuihimme, Julia sanoo.

Kodissa ei esimerkiksi ole erillistä eteistä, vaan sisäänkäynti on suoraan terassilta olohuone-avokeittiöön. Ulkovaatteiden säilytystä varten portaikon alle suunniteltiin kaapisto.

– Pääsimme tekemään ja toteuttamaan omia suunnitelmiamme myös paljon itse, mistä kiitos joustavalle rakennusyhtiölle.

Julia halusi pesutilojen valkoiset laatat pysty­ladonnalla ja sai käydä valvomassa työtä, sillä laatoittaja olisi mieluummin laittanut ne vaakaan. Mustat yksityiskohdat jatkavat kodin yhtenäistä linjaa.

Perheen muuttaessa paloasemalle Vilho oli viisivuotias. Niukat neliöt toimivat siihen asti kunnes Valto syntyi kaksi vuotta myöhemmin. Rakkaudella remontoitu koti alkoi kaivata lisäneliöitä, eikä niitä ehditty saada seinän takaa.

– Mietimme naapurissa olevan yksiön ostamista ja sen yhdistämistä omaamme, mutta se myytiin nopeasti.

Lopulta perheen piti tehdä haikea päätös ja laittaa asunto myyntiin. Ratkaisu ei ollut helppo, sillä asemalle samaan aikaan muuttaneista nuorista perheistä oli syntynyt tiivis ystäväjoukko.

– Onneksi ystävyys on säilynyt, vaikka asummekin nyt hieman kauempana. Pidämme edelleen tiivisti yhteyttä ja näemme aina, kun on aikaa, Julia kertoo.

Uusi koti löytyi 70-luvulla rakennetusta rivi­talosta. Neliöt kolminkertaistuivat ja sen myötä myös remontoitavat pinnat.

– Voisi sanoa, että remontointi on meille elämäntapa. Olemme aina etsineet kohteita, joista olemme voineet rakentaa meille sopivan kodin. Uudesta kodista ei ainakaan tila ei voi loppua kesken, Julia naurahtaa.

Keittiön välitilassa oleva sormipaneeli taittaa kauniisti valoa ja tuo kontrastia sileisiin ovipintoihin. Kiinteät kalusteet ovat Ikeasta.
Kodin neliöt on käytetty tehokkaasti. Korkeaan tilaan rakennettiin makuutilana toimiva parvi keittiön päälle. Sinne johtavat kapeat portaat on sijoitettu seinän viereen, jotta ne veisivät mahdollisimman vähän tilaa.
58 neliön asunnossa on avokeittiö-olohuone, makuuhuone, kylpyhuone ja lisäksi 10 neliön parvi.
Kommentoi »