Sauli toivoi modernia kivitaloa, mutta Tanja oli jo iskenyt silmänsä yli 200-vuotiaaseen talokaunottareen: ”Tiedämme, että tässä on älytön työ ja loppuelämän projekti”
Tanja Nisu ja Sauli Taavitsainen muuttivat perheineen rintamamiestalosta 400-neliöiseen hirsitaloon, jonka helmi on valtava punahonkainen savutupa. ”Suurin järkytys on ollut se, miten kauan imurointi vie”, Tanja sanoo.
Tuon minä haluan, oli ensimmäinen ajatus. Vuosi oli 2018, kun Tanja Nisu katseli vastarannan 30-metristä hirsitaloa. Hän ihastui erityisesti rannasta nouseviin kiviportaisiin ja pihalla hiljaa huojuviin vanhoihin puihin.
Talossa oli kaikki, mistä Tanja oli haaveillut. Se oli suurempi kuin rintamamiestalo, jonka remontin hän ja puoliso Sauli Taavitsainen olivat saaneet valmiiksi. Se sijaitsi järven rannalla ja perheen lasten Eemelin, Emman ja Emilian koulualueella. Vaikka talo eleli keskellä rauhallista maalaismaisemaa, se ei kuitenkaan ollut liian kaukana Suonenjoen keskustasta. Ja talolle kulki yksi haave lisää: kuja, jota reunustivat 1940–50-luvulla istutetut rauduskoivut.
Koti: Noin vuonna 1816 rakennettu Vanha-Laitilan hirsitalo Suonenjoella. 3 mh + aula + työhuone + tupa + 2 oh + k. 400 m². Rantasauna ja holvikellari.
Täällä asuvat: Tanja Nisu, 40, Sauli, 37, Eemeli, 14, Emma, 13, ja Emilia, 11, Taavitsainen. Koirat Peppi ja Rene, kissat Kiki ja Laku.
Seuraa somessa: @nisulandea
Kesällä 2021 talo oli myynnissä, ja Tanja sai Saulin houkuteltua näytölle. Historiaa huokuva tupa ja piha omenapuineen tekivät molempiin vaikutuksen.
Sauli oli kyllä toivonut modernia kivitaloa perheen seuraavaksi kodiksi. Näytön päätteeksi hän sanoi ratkaisevat sanat: Jos sinä tämän haluat, tehdään tarjous. 30-metrisen talon 400 neliötä olivat heidän.
Täältä pääset talokierrokselle!
Tanjan ja Saulin kodin alakerta on 30 metriä pitkä. Video lähtee liikkeelle olohuoneesta, jonka ruskeat wieniläistuolit ovat Tanjan mummon perintöä, muut kirpputorilta. Shakkilauta on ahkerassa käytössä, ja lapset tuulettavat, kun he voittavat vanhempansa. Ikkunasta näkee kuistille, perällä vanhempien makuuhuone. Videolla kuljetaan keittiön ja kodinhoitotilan läpi savutupaan.
”Meillä oli ennen 1940-luvun rintamamiestalo, ja olin ajatellut, että seuraava koti voisi olla uudempi ja hiukan isompi. Tämä on 130 vuotta vanhempi ja neliöitä on viisi kertaa enemmän. Tästä on tullut meillä vitsi”, Sauli kertoo ja nauraa.
”Tiesimme kyllä heti, että edessä on älytön työ ja loppuelämän projekti”, Tanja jatkaa.
”Suurin järkytys on ollut se, miten kauan imurointi vie. Kun aiemmin siivosin koko talon, nyt siivoan samassa ajassa yhden huoneen.”
Talo on nimeltään Vanha-Laitila, ja sen historia yltää 1740-luvulle. Silloin Elias Ollinpoika Laitinen rakensi ostamalleen maa-alueelle ensimmäisen savutuvan. Nykyisen talon rakentaminen alkoi noin vuonna 1816. Paikka sai nimensä Laitisen suvusta, ja pitkään talossa asui myös lääkäri ja professori, Tilkan sairaalan perustaja Taavetti Laitinen. 1900-luvun alussa hän remontoi taloa laajasti ja rakennutti sinne yläkerran. 1959 tiluksille muutti suurperhe, jonka poika myi talon Tanjalle ja Saulille.
Ensimmäinen talvi vei luulot pois. Talo oli kylmä, ja lämmitysjärjestelmä oli pakko uusia. Kun asuntolainojen korot rysähtivät nousuun, Tanja ja Sauli panivat isot remonttisuunnitelmat jäihin. Sen jälkeen työ on edennyt itse tehden pala kerrallaan.
”Meillä työnjako on selvä: Tanja sanoo ja minä toteutan. Mutta se on kyllä tosi taitava tekemään remontit itsekin”, Sauli sanoo.
Tanjan osaaminen onkin madaltanut kynnystä urakkaan. Hän valmistui muotoilijaksi 2023 ja on ensimmäiseltä ammatiltaan pintakäsittelijä. Vanhassa-Laitilassa hän on kaivanut esiin talon vanhoja hirsiseiniä kotelointien alta, sekoittanut maalisävyjä ja hionut kirppislöydöistä kaunottaria.
Kun lapset olivat pieniä, Tanja rentoutui tekemällä kakkuja. Nyt sokerimassan tilalla on keramiikka. Pihan entiseen sikalaan mahtui keramiikkauuni, ja tuvan puolella hän on järjestänyt keramiikkakursseja.
”Minusta tuntuu, etten ikinä löydä mieluista tai se maksaa tuhottomasti, joten parempi on tehdä itse.”
Ja kun kotona tekee, jää tilaa ja aikaa myös ihmettelylle. Milloin seinien hirret ovatkaan olleet pieniä taimia? Montako kesää sama pääskynen ehti pesiä tuvan kattohirren päällä?
”Eihän tällaista tunnelmaa saa mitenkään uuteen taloon”, Tanja sanoo.
