Helppo listasysteemi ratkaisi Riikan ja Markon arkiruokapulmat – näin se toimii
Kuusamolaiset Riikka ja Marko Säkkinen ovat onnistuneet nipistämään kauppalaskusta luomalla huikean listajärjestelmän. Avainsana on suunnittelu, ja siihen saat Riikan ja Markon vinkit tästä jutusta.
Riikka Säkkinen kertoo:
Pari kertaa viikossa istahdan keittiönpöydän ääreen ja huutelen ehdotuksia viikon ruoista. Olen jaotellut ne pääruoka-aineen mukaan: sienet, riista, kasvis, nauta… Listalta löytyy myös jälkiruokia ja leivonnaisia.
Välillä poistan ruokia, jotka eivät enää maistu, tai lisään jonkin uuden. Nykyään listalla on noin 200 ruokaa. Emme ole terveysintoilijoita, mutta listan avulla tulee tehtyä ruokia monipuolisesti.
Listoistani on tullut vähän vitsi kaveripiirissä. Lista on aina jääkaapin ovessa, ja sen perusteella valitsen 3–6 seuraavaa ateriaa. Samalla kun päätän viikon ruoat, katson mitä kaapeista löytyy ja mitä pitäisi syödä pois pakastimesta.
Keittiönpöydällä on aina puutelista, johon kuka tahansa perheestä voi kirjoittaa. Lista on ollut olemassa niin pitkään, että osaamme kirjoittaa sen samaan järjestykseen kuin miten tavarat ovat kaupassa.
” Jos joskus erehdyn kaapimaan ruoanjämiä roskiin, vitsailen, että mummulle ei sitten saa kertoa. On suurta viisautta hyödyntää hävikkiä.”
Säästeliäisyys ja suunnitelmallisuus ovat peruja lapsuudesta, sillä myös mummuni ja äitini tekivät listoja. Jos joskus erehdyn kaapimaan ruoanjämiä roskiin, vitsailen, että mummulle ei sitten saa kertoa. On suurta viisautta hyödyntää hävikkiä.
Syömme hyvin ja laadukkaista raaka-aineista valmistettua kotiruokaa. Pakastimesta löytyy poroa, herkkutatteja ja taimenta. Viime aikoina olemme kokanneet risottoa kolmesti peräkkäin, koska laitoimme mökin talvikuntoon ja toimme kotiin risotto- ja puuroriisiä. Pakastimesta löytyi parmesaania, ja hyödynsin ylijääneet possupihvit.
Vaikka ruoanlaitto on järkevää, voi silti tehdä herkullista ruokaa.
Leivinuuni määrittää ruoanlaittoa paljon. Lämmitämme sen joka toinen päivä 200-asteiseksi. Se pitää talon lämpimänä, ja samoilla lämmöillä voi valmistaa niin ruoan kuin leivonnaiset.
Leivät ostamme yleensä kaupasta, koska rieskan leipominen vaatisi kuumemman uunin. Pullaa, piirakoita ja sämpylöitä emme sen sijaan osta juuri koskaan. Kotona tehty on parempaa, mutta siinä myös säästää. Laskin, että yksi itse tehty sämpylä maksaa 8 senttiä, kun kaupassa halvin maksaa 21 senttiä.
Marko Säkkinen kertoo:
Elämäntilanteemme on uusi, sillä olemme asuneet vuoden verran kahdestaan lasten muutettua kotoa. Kun lapset lähtivät, ruokakulumme muuttuivat totaalisesti. Laskimme, että ruokaan käytetyt menot pienenivät 40 prosenttia.
Nyt kaksin ollessamme ruokaan menee 260–350 euroa kuussa. Kun lapset ovat käymässä, lasku on isompi, etenkin koska Riikka antaa usein ruokaa lapsille mukaan.
Aiemmin meillä asui urheilijanuorukainen ja paljon liikkuva tytär, ja teimme ruokaa aina isossa neljän tai viiden litran kattilassa.
Nyt minulle ja Riikalle riittää minikattilasta moneksi ateriaksi. Myös lihaa, maitoa ja munia kuluu yli puolet vähemmän.
”Suosimme kaupassa halpoja merkkejä. Se ei ole lotto- tai pikavoitto, mutta niitä suosimalla pitkässä juoksussa on mahdollisuus säästää.”
Kaupassa seuraan Riikan listaa mutta vertailen myös paketti- ja kilohintoja. Emme tingi laadusta, mutta väitän, että 95-prosenttisesti mietimme, mitä ostamme.
Suosimme kaupassa halpoja merkkejä. Se ei ole lotto- tai pikavoitto, mutta niitä suosimalla pitkässä juoksussa on mahdollisuus säästää. Jos joka reissulla säätyy esimerkiksi viisi euroa, on se kymmenen kerran jälkeen jo viisikymppiä ja sitten viisisataa.
Riikan ja Markon vinkit ruokasuunnitteluun
- ”Käy ensin kaapit läpi kotona. Kaupassa ei enää mietitä, mitä kotoa puuttuu. Tarkka kauppalista vähentää myös heräteostoksia.”
- ”Käy kaupassa harvoin. Teemme yleensä kerralla viikon ostokset ja lisäksi ostamme kerran täydennystä. Etenkin pikkulapsiaikaan on järkevää ostaakerralla paljon.”
- ”Ruokalajien listaamien vapauttaa aikaa. Harvoin joudumme miettimään, mitä söisimme tällä viikolla.”
