Avotakka

60-luku kunniaan! Sisustussuunnittelijan viimeisen päälle upea rivitalokoti on ylistys aikakauden arkkitehtuurille


Sisustussuunnittelija Mia Falenius-Kaarto rakastaa 1960-luvun rivitaloja. Perheen alkuperäisessä kunnossa ollut asunto uudistettiin seinien kaatoa myöten. Remontti kannatti, sillä nyt koti Espoossa on avara ja valoisa.
Kuvat Krista Keltanen
Mia työskentelee osan viikosta kotoa käsin, jotta Olivialla on iltapäivisin seuraa koulun jälkeen. Bambuiset rullaverhot ovat keveä valinta. Kattovalaisimet ovat House Doctorin.

Tiilen parina tummaksi käsiteltyä puuta. Suuret ikkunat, laadukkaat materiaalit ja selkeät pohjaratkaisut, joiden neliöihin on toimivasti saatu keskivertoa enemmän huoneita. 1960-luvun rivitalot ja niiden muotokieli ihastuttavat sisustussuunnittelija Mia Falenius-Kaartoa ja hänen mainosalalla työskentelevää miestään. Niinpä pariskunta hankki vuonna 2015 jo toisen 60-luvun rivitalokotinsa Espoon Haukilahdesta, vain kivenheiton päässä uimarannasta. Tämä 163-neliöinen asunto on valmistunut vuosikymmenen lopulla, vuonna 1969.

Entinen koti oli lähellä ja samankokoinen mutta yhdessä tasossa. Lasten kasvaessa tilojen jakaminen kahteen kerrokseen alkoi vaikuttaa toimivammalta ratkaisulta ja onkin osoittautunut hyväksi valinnaksi. Sisustuksen ja remontin suunnittelussa Mia lähti liikkeelle alueen asunnoille tyypillisestä valkoisen ja mustan liitosta. Lopputulos on valoisa ja avara lapsiperheen koti.

Perhe kaatoi seinän keittiön ja olohuoneen välistä ja sai suuren, avaran tilan, jonka koko sivuseinä on ikkunaa. Mia suunnitteli keittiön, ja Kitzen toteutti sen. Hauska detalji on alakaapistoon piilotettu televisio, jonka idean Mia poimi sisustussuunnittelijaystävänsä kodista.
Ruokapöytä tehtiin helposti ja edullisesti yhdistämällä Hayn Loop Stand -pukkijalat ja vanerilevy. Tuolit Mia löysi roskalavalta.

Mia, miksi 1960-luvun arkkitehtuuri puhuttelee sinua?

Rakkaus näihin 60-luvun asuntoihin on syvällä minussa. Aikakauden merkkejä toisti myös edellinen, arkkitehti Jaakko Laapotin suunnittelema kotimme. Laapotin muotokielelle tyypillinen selkeys, tehoneliöt ja mustavalkoisuus on toistunut aiemmissa kodeissamme. Tässäkin asunnossa näen paljon samaa. 60-lukuisuutta kuvaavat minulle avarat tilat, seinästä seinään jatkuvat suuret ikkunapinnat ja toimivat huonejaot.

Mikä tässä asunnossa viehätti erityisesti?

Kaipasimme vielä lähemmäs merta. Asunto oli alkuperäisessä kunnossa, joten pääsimme remontoimaan oikein kunnolla. Oli mahtavaa huoletta kaataa seiniä ja uusia pintoja.

Avara tila ja ikkunaseinämä jatkuvat olohuoneeseen. Sohva on Muuton Rest, kattovalaisin House Doctorin ja valkea nahkatuoli Furninovan. Kaappi on Ikeasta, sohvapöytä Kodin ykkösestä ja matto Carpet Vistasta.
Kaikki muut seinät ovat valkoisia, paitsi olohuoneen pitkä päätyseinä, jonka kalkkimaalin sävy on jo ehtinyt vaihtua mustasta vaaleanharmaaksi. Vintage-senkki päätyi kotiin miehen toimistosta firman muuttaessa. Seinäkynttelikkö on Menun, lepakkotuoli Perobasta ja tarjoiluvaunu Kierrätyskeskuksesta.

Millaisia ratkaisuja teit?

Kaadoimme keittiön ja olohuoneen välisen seinän, jotta saimme avaran, suuren tilan. Alakerran varaston muutimme kodinhoitohuoneeksi. Kaadoimme myös alakerrassa muutamia seiniä, jotta saimme tiloihin avaruutta. Laadukkaan mutta meille väärän sävyisen parketin hioimme ja maalasimme Betoluxilla valkoiseksi. Tv-huoneeseen ja makuutilaan valitsin kokolattiamaton ja työhuoneeseen italialaisen lankkulattian.

Pidät valtavasti portaikoista. Millaisia muutoksia teit omiisi?

Halusin portaikkoon aiempaa graafisempaa ilmettä ja tavoittelin myös keveyttä. Purimme seinät portaikon ympäriltä ja löysimme sieltä alkuperäiset metallikaiteet. Ne maalautimme mustiksi. Graafisuus löytyi, kun muokkasimme askelmien muotoa selkeämmäksi. Halusin, että lattia muuntuu portaiksi saumattomasti, eli porras laskeutuu suoraan lattiapinnasta. Se eteen teimme hieman suunnittelutyötä.

Portaikko pääsi muodonmuutokseen, kun alkuperäinen kaide löytyi remontissa seinärakenteen sisältä. Myös askelmien muotoa Mia selkeytti graafisemmaksi. Alle hän suunnitteli loikoilupaikan lapsille. Musta toistuu päätyseinässä ja metallikaiteessa.
Kun alakerran työhuoneesta poistui seinä, valo virtaa nyt koko kerrokseen. Oikealla on käynti saunatiloihin. Lattia on italialaista lankkua, johon perhe on ihastunut. Yrjö Kukkapuron Saturnus-vintagetuolit Mia on verhoiluttanut uudelleen. Työpöytäkokonaisuus on String.
Poikien huone on yläkerrassa aivan sisääntulon vieressä. Hauska seinämaalaus on Mian suunnittelema. Valaisin on Tuukka Halosen Havas Finnish Design Shopista, pöytä ja tuolit Kierrätyskeskuksesta.
Seinän alaosan maalaaminen tuo huoneen painopistettä alaspäin. Keinolla voi tasapainottaa korkeaa huonetta tai muovata tilaa lapsen mittakaavaan sopivaksi.

Miten sisustussuunnittelijan ammattisi on vaikuttanut oman kotisi ratkaisuihin?

Opinnot ja työkokemus antavat tietenkin rohkeutta. Ja kun itselleen suunnittelee, saa olla vaikka vähän villikin. Asiakkaalle mietin ensisijaisesti aikaa kestäviä ratkaisuja, kun taas itse voin maalata seiniä uudella sävyllä vaikka kerran vuodessa. Ammattini kautta minulla oli osaamista miettiä tilojen avartamista kaatamalla seiniä, ja siten saimme yläkerrasta avaran.

Millaisia sävyvalintoja teit?

Olen leikkinyt väreillä villimmin kuin ehkä olisin asiakkaan kodissa uskaltanut. Muuten mustavalkoiseen sisustukseen on helppo lisätä värejä. Makuuhuoneen kaapistot maalautin turkooseiksi, ja alakerran tv-huoneeseen maalasimme kahta sinisen sävyä. Tyttären huoneessa on pinkkiä, ja muitakin värejä olen ripotellut pitkin kotia.

Olohuoneen päätyseinän väriä olen jo vaihtanut kahdesti, mustasta harmaaseen. Nykyinen vaaleanharmaa kalkkimaalisävy on mielestäni erittäin onnistunut. Maalaaminen on niin helppoa ja nopeaa, etten pelkää värien käyttöä.

Yläkerran vessaan tuli remontissa Kitzenin kaapistot ja Tapwellin hana. Mosaiikkilaatta antaa hauskan ilmeen pienelle tilalle. Muut seinät on pinnoitettu mikrosementillä.

Mitä hauskaa olet keksinyt kotiisi?

Portaiden alla on melkein aina hukkatilaa. Kun purimme portaikon seinät kaiteiden ympäriltä, sen ilme keveni ja alle jäi kiva ”salainen” oleskelutila. Lapset ovat ottaneet sen omakseen, sillä sinne voi hiipiä lueskelemaan rauhassa. Lisäsin sinne lukuvalaisimen, kun huomasin, että lapset viihtyvät siellä hyvin. Haaveilen päivästä, jolloin äitikin ehtisi napata lempikirjan ja sujahtaa piiloon portaiden alle. Keittiössä hauskaa on alakaappiin piilotettu televisio.

Miten olet saanut lapsiperheen arjen toimivaksi kaksitasoisessa asunnossa?

Aiempi kotimme oli samankokoinen mutta yhdessä tasossa. Esikoiseni sai tänne muuttaessamme oman huoneen alakerrasta. Olen huomannut, että nuoremmatkin lapseni nauttivat ajatuksesta, että alakertaan voi vetäytyä omiin puuhiin. Pienimmät lapset tosin nukkuvat toistaiseksi kanssamme yläkerrassa, yhteisessä poikien huoneessa.

Halusin alakertaan myös toimivan kodinhoitohuoneen, joka on samalla vaatehuone, joten lajittelen pyykit suoraan kaappeihin samassa tilassa. Lapsiperheen pyykkimäärää on vaikea hallita, ellei kodinhoitotila ole toimiva. Olen omaani hirmuisen tyytyväinen.

60-luvun rivitalojen avaruus ja isot ikkunat viehättävät Miaa.
Julkaistu: 10.5.2019