Ostoskori

Ostoskorissasi ei ole tuotteita.

Jatka ostoksia
Suosittelemme
Tiiliseinien suojassa

150-vuotias sukutila Oulujoen rannalla sai uuden alun – katso, miten Tiia ja Tapio remontoivat perintötalon tähän päivään

Tervaojien koti on yli 150 vuotta vanha tiilinen sukutilan päärakennus. Tilan uusi aika alkoi, kun Tiia muutti taloon. Tapio oli sopinut veljensä kanssa, että se, joka ensiksi löytää puolison, jää asumaan sukutaloon.

15.10.2025

Talo on Tapio Tervaojalle tuttuakin tutumpi. Tila ja talo ovat olleet Tapion ja hänen sukunsa omistuksessa viiden sukupolven ajan. Valkoiseksi rapattu maalaistalo on muurattu tiilistä vuonna 1872. Kaikesta näkee, että tila on aikanaan ollut iso ja merkittävä. Päärakennuksen parina on tiilinen hevostalli ja kivestä tehty iso navetta. Neljännen sivun umpipihasta täyttää viljapuohi.

Koti: Vuonna 1872 rakennettu sukutila Oulussa, 4 mh + k + pirtti + et + kuisti + s + ph + 2 wc + khh, 196 m².

Täällä asuvat: Sairaanhoitaja Tiia Tervaoja, 35, ja LVI-suunnittelija Tapio Tervaoja, 39, kolme lasta ja karkeakarvainen kettuterrieri Ansa.

Seuraa somessa: @Tapiola1872

Mustasilmäsusanna on kiitollinen kukkija. Pääsisäänkäynnin yhteydessä olevan kuistin lämmöneristystä parannettiin. Tiia ja Tapio nauttivat maalaiselämän omasta rauhasta ja hiljaisuudesta.
Talon edessä aukeaa kaunis maisema Oulujoelle, jota pitkin on kuljetettu muun muassa Kainuusta tervaa Ouluun ja eteenpäin maailmalle.
Tiia ja Ansa lenkkeilevät talon ympäristössä. Talo oli tiilipinnalla vielä 1950-luvulla. Valkoinen rappaus tekee siitä entistä juhlavamman. Talon molemmissa päädyissä kasvavat omenapuut.

Tuvan kuusiruutuisten ikkunoiden takana virtaa Oulujoki kohti Perämerta. Matkaa merenrantaan ja Oulun keskustaan on maaseutuidyllistä noin 20 kilometriä. Tiia Tervaoja kattaa kahvit pirtin punaiseksi maalatulle pöydälle. Vastapäätä istuu Tapio. Perheen esiteini on omissa menoissaan. Lemmikkikoira Ansa makaa pirtin lattialla.

Tiilinen maatilan päärakennus on Suomessa aika harvinainen.

”Syy rakennusmateriaalin valintaan lienee tilaa 1800-luvun puolivälissä kohdannut epäonni. Kaikki tilan rakennukset paloivat maan tasalle. Uudet rakennukset päätettiin tehdä palamattomasta materiaalista eli tiilestä”, Tapio kertoo.

Tiiliä ei tuotu tontille kaukaa vaan ne tehtiin juuri tätä varten perustetussa omassa tiilitehtaassa, joka oli pihapiirissä. Tuvan rapatut tiiliseinät tekevät pirtistä komean. Ihan kuin olisi isossakin kartanossa.

”Mietimme remontissa että olisimme ottaneet tiiliseinän esille tuosta pirtin päätyseinästä. Lopulta päätimme jättää sen ennalleen”, Tiia kertoo.

Keittiössä on perinteinen posliiniallas. Välitilan Masia-merkin laatat on hankittu Värisilmästä. Harmaanvihreä väri sopii yhteen Pihlgren ja Ritolan Appelsiini-tapetin kanssa. Siemensin tiskikone on siististi piilossa kalusteoven takana.
Saarekkeeseen on upotettu induktiotaso- ja liesituuletinyhdistelmä. Keittiön kaapit ovat Ikeasta. Opaalilasivalaisimet ovat Valaisinmestarilta. Korkeissa kaapeissa on tilaa astioille ja kylmäsäilytykselle.

Tilan uusi aika alkoi vuonna 2021, kun Tiia muutti yhteen Tapion kanssa. Samalla Tapion kanssa taloa asuttanut velipoika muutti omilleen.

”Pojat olivat sopineet, että se, joka ensiksi löytää puolison, jää asumaan sukutaloon”, Tiia kertoo ja hymyilee. Hymyyn on montakin aihetta: ennestään kolmihenkiseen perheeseen on juuri syntynyt kaksoset. Myös pari vuotta kestänyt remonttikoettelemus on onnellisesti ohi.

”Vuosi sitten tuntui siltä, ettemme alkaisi samaan enää uudelleen, mutta nyt voisi todeta, että ehkä kuitenkin sen tekisimme. Meillä oli ystäviä auttamassa talkooapuna ja mukana osaavia rakennusalan ammattilaisia”, Tiia toteaa.

Pirtin punaiseksi maalattu pöytä on ollut näillä sijoillaan ”aina”. Tammiset pinnatuolit ovat hankittu Ellokselta. Seinien lämmin beige on hyvä pari Bjelin tammisen kovapuulattian kanssa. Kannu ja kupit ovat mummin peruja 1960–70-luvulta, Pentikin astiavitriini on Tori-löytö. Kirjakaapin päällä on ilmakuva tilasta vuodelta 1994.
Vanha pirtinpöytä on ahkerassa käytössä päivittäin. Kantta kääntämällä pöytä muuttuu leivonta-alustaksi.
Pirtin katossa olevia paksuja parruja on käytetty aikoinaan muun muassa hevosten loimien kuivatukseen.
Takka on kokonaan uusi. Sen paikalla oli aikaisemmin kolossaalisen kokoinen leivinuuni ja sen parina vielä 4 000-litrainen iso säiliö. Takassa on luukut molemmilla puolilla. Vekkivalaisin on Ellokselta.

talo oli raikastuksen tarpeessa, sillä sitä oli remontoitu edellisen kerran 1990-luvun alussa. Aluksi kantona kaskessa oli perinnönjaon byrokraattisuus, jonka piti olla selvä ennen remonttilainan saamista.

”Haaveilin keittiön siirtämisestä, mutta se ei onnistunut kantavan seinän vuoksi”, Tiia sanoo.

Sen sijaan kotiin saatiin uusi keittiö vanhan tilalle. Ruokapöydän paikalla on nyt iso saareke, jonka äärestä näkee niin joelle kuin pihamaalle.

Pieni tilallinen muutos oli tuvan vieressä olevan työhuoneen jakaminen. Pariskunta oli melkein jo tilaamassa ovenkarmeja uutta oviaukkoa varten, kun seinästä löytyi mieluisa yllätys.

”Samalla paikalla oli ollut ovi, joka löytyi seinän sisältä karmeineen päivineen”, Tiia kertoo.

Tapio muisti tutun ovenkahvan lapsuudestaan.

Seinällä on Salon matto ja ryijyn tekemä tilaustyö Ansasta. Kaappi löytyi Torista. Tiia ihastui sen väriin ja patinoituneeseen pintaan. Pienet keramiikkatalot ovat tarttuneet mukaan eri kaupoista.
Muhkeat sohvat on hankittu Vekeltä. Tv ja sohvat ovat samoilla sijoilla kuin ennen remonttia. Sohvapöytä on hankittu Pentikiltä, sen päälle on teetetty lasikansi. Pentikin kynttilänjalka on Torista. Tiia haaveilee terassinovesta, josta pääsisi ulos jokea ihailemaan.

talotekniikan kehitys vapautti pirtistä reilusti uutta tilaa. Huoneen toisessa päädyssä ollut hurjan kokoinen leivinuuni ja sen parina ollut 4 000 litran kokoinen varaajasäiliö purettiin remontissa. Terässäiliön palasiksi saaminen osoittautui lähes mahdottomaksi tehtäväksi, kunnes Tervaojat keksivät olla yhteydessä metalliromuyritykseen, jolla oli riittävän jykevät vehkeet tehtävään.

”Myös savupiipun auki saaminen oli sekin haastavaa, sillä se oli pesitty niin täyteen”, Tiia kertoo.

Lopputulos on kuitenkin kaiken vaivan arvoinen. Nyt säiliön ja uunin paikalla on kaksi uudelleen verhoiltua 1960-luvun nojatuolia. Oleskeluryhmästä voi fiilistellä lasiluukkujen takana hehkuvaa takkatulta.

Vanha Mannerheimin kuva löytyi talon uumenista. Komea kandelaaberi eli kynttelikkö on mummin peruja ja sopii työhuoneen tunnelmaan. Kirjoituspöytä on Boknäsin ja hankittu Torista.
Remontissa avattiin oviaukko pirtistä viereiseen makuuhuoneeseen. Nykyisen vieras- ja työhuoneen seinät on tapetoitu Midbecin Ängås Wilma -tapetilla. Vanha putkiradio sai uuden paikan somisteena. Miniatyyrikaappikello on ollut talossa vuosia.
Tiia valitsi tämän huoneen makkariksi, koska siitä on parhaat näkymät. Tapetti on Boråstaperin Acanthus. Yöpöytänä on talossa ollut pikkutuoli. Jalkavalaisin on hankittu antiikkikaupasta. Sängynpääty on Vekeltä.
Soma senkki oli talossa valmiina, aiemmin se palveli Tapion huoneessa. Nyt sen päälle on koottu rakkaiden ihmisten valokuvia. Talossa oli paljon sopivia huonekaluja, jotka otettiin käyttöön. Loput vanhoista kalusteista on säilötty piharakennukseen seuraavia asukkaita varten. Ne kuuluvat taloon.
Pesutilat ovat talon toisessa päädyssä. Ikkunan takana ei ole uteliata silmäpareja. Simppeli penkki on hankittu Finlauteelta. Jalallinen peili on ostettu Ikeasta.
Kodin toinen wc on saanut romanttisen ilmeen. Malja-allas on hankittu Netraudasta. Hana on Moran. Allaskalusteeksi keksittiin talossa ollut vanha pöytäkaappi. Sen sävy sopii yhteen Boråstapeterin kukkatapetin kanssa.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Parhaat poiminnat suoraan sähköpostiisi.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt