Lakiasiat

Mökillämme Sysmässä tehtiin menneenä kesänä sähköverkon laajennus yksivaiheisesta kolmivaiheiseksi. Koska kyseessä oli perusparannustyö, lähetin verottajalle anomuksen kotitalousvähennyksen saamiseksi. Vastaus oli kielteinen, koska työn osuutta ei pystytty arvioimaan laskusta. Pääurakoitsija, joka teetti työn aliurakoitsijalla, ei halunnut eritellä työn osuutta, joten soitin aliurakoitsijalle.  Sieltä sanottiin minulle, että summa on pää- ja aliurakoitsijoiden yhteinen salaisuus, jota ei voi paljastaa. Koko lasku oli noin 2 000 euroa, ja työn osuutta siitä oli varmaan suurin osa. Voiko tosiaan olla näin, ettei tästä voi tai kuulu saada kotitalousvähennystä? Verotoimistosta sanottiin, että he eivät voi tehdä asialle mitään. Nyt haluaisin tietää, voiko joltain taholta kysyä vielä asiaa.

Meillä on vapaa-ajan asunto saaressa, johon ei voi mennä kuin kesällä veneellä ja talvella hiihtäen jään yli. Vietämme mökillämme yli 200 päivää vuodessa. Meillä on auto- ja laituripaikka noin kolmen kilometrin päässä ja ihan hyvä niin. Kuitenkin kelirikkoaikoina meren jäätyessä ja sulaessa kulku ei täältä onnistu. Tonttimme on kuitenkin paikassa, johon pääsee yksityistien kautta vastarannalla olevan tuttavan mökin kautta, jolloin matka on vain 300 metriä. Teimme tämän naapurin kanssa vuokrasopimuksen, jonka perusteella saamme käyttää heidän laituriaan sellaisissa olosuhteissa, jossa normaalin venereitin käyttö on mahdotonta. Tämä sopimus vietiin yksityistiekunnan kokoukseen ylimääräisen auton käytön maksun määrittämistä varten. Tietä tarvitsemme vain muutaman kerran vuodessa. Yllättäen tiekokous teki päätöksen, ettemme saa käyttää tietä lainkaan. Onko tällainen päätös mahdollinen? Sehän muun muassa estää vuokrasopimuksen toteutumisen?  

Poikamme omistaa merenrannalta rakentamattoman määräalan. Uusi naapuri on rakentanut pienelle tontilleen vajan, johon on jatkona tehty puusuoja ja huussi määräalan rajoihin kiinni. Naapurin tai kunnan taholta ei olla oltu millään tavalla yhteydessä asian tiimoilta. Määräala on osa toisen, pojan omistamasta kuuden hehtaarin rantatilasta. Kyseisellä naapurilla on vain kulkuyhteys tontilleen. Asumme itse 100 kilometrin päässä kyseiseltä paikalta. Kunnassa on rantayleiskaava. Eikö se jo määrää rakennusten paikan ja etäisyyden naapurin rajasta?

Naapurusten välinen eripura voi paisua vuosia kestäväksi oikeustaisteluksi ja viedä rauhan koko korttelilta. Miten säilyttää hyvä naapurisopu ja välttää turhat riidat?

Perimme sisareni kanssa noin hehtaarin tontilla olevan vanhan maalaistalon talousrakennuksineen ja rannassa olevan mökin, jonka olemme kunnostaneet ja laajentaneet. Rakennukset ovat olleet yhteisessä kesäkäytössä jo useita vuosikymmeniä. Tarkoituksemme olisi nyt jakaa talo tasan ”talolliselle” ja ”mökkiläiselle”, mutta ongelmaksi on tullut 100 metrin pituisen rantaviivan jako. Mökkiläiseksi jäävän tontti vaatisi kunnassamme 40 metriä rantaa ja tuolloin talollisen hirsisauna jäisi 1-2 metriä mökkitontin puolelle. Mikä neuvoksi? Voisiko mökkiläisellä käyttää rasitetta, joka rajattaisiin kestämään vain kyseessä olevan suvun omistuksen ajan. Tämä tarkoittaisi, että myynti ulkopuoliselle vapauttaisi rasitteesta. Millainen sanamuoto lohkomistilanteessa tulisi tuolloin vaatia?