Viherpiha

Taimistojen vastuu vyöhykemerkinnöistä

Mainos


Pensashanhikin ’Goldfinger’-lajikkeen menestymisvyöhykkeet ovat Puutarhaliike Muhevaisen (Helsinki) mukaan I–II, Särkän taimistolla (Raahe) taas I–V (VI).


Pirilän Kukkatalo (Tuusula) katsoo pesäkuusen (Picea abies ’Nidiformis’) viihtyvän varmasti ainoastaan aivan lounaisrannikolla. Menestymisvyöhykkeeksi ilmoitetaan I–?. Taimisto ja Viherpalvelu Mäenpää (Ylistaro) puolestaan kasvattaisi pesäkuusta jopa vyöhykkeellä VI.


Mistä näin suuret erot johtuvat? Onko taimisto korvausvelvollinen, jos kasvi paleltuu normaalitalvena sopivasta vyöhykemerkinnästä huolimatta?

Teksti ViherPiha

Asiantuntija vastaa:


Esimerkiksi pensashanhikki on kestävä Lappiin asti, mutta sen lajikkeet ovat talvenarempia. Lapista kotoisin oleva ’Tervola’-lajike on yhtä kestävä kuin itse laji.


’Goldfinger’ menestyy Dendrologian seuran julkaiseman Suomen puu- ja pensaskasvion mukaan vain vyöhykkeellä III asti. Muistakin pensashanhikkilajikkeista suurin osa saa merkinnän I–?. Tämä johtuu siitä, että kirjan ilmestymisen aikoihin vuonna 1992 lajikkeiden talvenkestävyydestä ei tiedetty tarkemmin.


Pesäkuusi ’Nidiformis’ on merkitty samaan tapaan. Myöhemmin sen menestymisestä on saatu hyviä kokemuksia pohjoista myöten.

Vyöhykemerkintöihin ei pidä luottaa sokeasti. Kasvupaikka ja pienilmasto vaikuttavat eniten kasvin menestymiseen. Jos maaperä, kosteus- ja valo-olot eivät ole sopivia, kasvi ei viihdy pitkään.


Lisäksi kasvupaikka saattaa olla hallainen. Olen nähnyt jopa Etelä-Suomessa paikkoja, joilla ei kuusi ole tästä syystä menestynyt.


Vuosittaiset säiden vaihtelut voivat olla kohtalokkaita. Näin on käynyt muun muassa katajalle, joka kestää Lappia myöten. Katajien neulaset ovat ruskettuneet kautta maan.


Vyöhykemerkintöjen kirjavuus voi johtua myös siitä, että eri taimitarhat ovat ehkä saaneet tietoa lajikkeiden hyvästä menestymisestä paikkakunnallaan. Syynä on saattanut olla suotuisa kasvupaikka. On hyvä muistaa, että eri puutarhoissa kasvuolot vaihtelevat.


Luullaan myös, että talvehtimisvauriot johtuvat alhaisista lämpötiloista. Todellisuudessa menestymiseen vaikuttavat niin kasvukauden kuin talvenkin säät. Heikentyneisiin kasveihin tulee lisäksi helposti kasvitauteja ja tuhohyönteisiä, jotka pahentavat tuhoa.


Ilmaston lämpenemisestä huolimatta säät muuttuvat yhä arvoituksellisemmiksi, mikä vaikuttaa puuvartisten kasvien viihtymiseen.


Menestyminen on kiinni monista seikoista, joten taimitarha ja taimimyyjä eivät ole korvausvelvollisia.


On aivan eri asia myydä sellaisia kasveja, jotka eivät meillä menesty. Niitä näkee varsinkin Etelä-Suomessa, sillä harrastajat haluavat kokeilla arkoja uutuuksia. Kasvit saattavat menestyä edullisina kesinä, mutta tuhoutuvat useimmiten jo parin vuoden kuluessa.

Julkaistu: 20.9.2005

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.

Katso myös nämä