Viherpiha

Suola-arho puutarhaan

Mainos


Onko suola-arho vieraslaji?


Merenrantalomalta tuotu kasvi on lähtenyt kivikkopuutarhassamme leviämään.

Teksti Pentti Alanko

Asiantuntija vastaa:

Suola-arho (Honckenya peploides) on meillä alkuperäinen luonnonkasvi. Se on siis kasvanut täällä jo ennen ihmisen saapumista. Kiintoisaa kuulla, että kysyjä on kasvattanut sitä puutarhassa! Luonnossa se kasvaa merenrantahietikoilla, myös kivikkoisilla ja soraisilla paikoilla. Sen pienet, valkoiset kukat eivät ole kovin näyttäviä, mutta itse kasvi mehevine lehtineen voi puolustaa paikkaansa puutarhassa muiden kasvien joukossa.



Kasvitieteilijät jakavat Suomen kasvit alkuperäisiin kasveihin, jotka ovat olleet täällä jo ennen ihmisen tuloa, ja tulokaskasveihin, jotka ovat saapuneet tänne ihmisen toiminnan mukana. Muinaistulokkaiksi kutsutaan tulokaskasveja, jotka ovat tulleet meille ennen 1600-luvun alkua. Niitä ovat muun muassa ketoneilikka, päivänkakkara, siankärsämö, keto-, ahde- ja nurmikaunokit sekä meillä viidestä kissankellojen muunnoksista yleisimmin esiintyvä niittykissankello. Niitä kaikkia pidetään meillä nykyään suojelun arvoisina niitty- ja ketokasveina, vaikka ovatkin tulokkaita, ”vieraslajeja”!



Myöhemmin meille ihmisen mukana on tullut ja luontoon levinnyt lukuisia muitakin tulokkaita. Näitä 1600-luvun alun jälkeen meille ihmisen toiminnan mukana saapuneita kasveja kutsutaan uustulokkaiksi, joista osa on vakiintuneita ja osa menestyy meillä vain satunnaisina rikkakasveina. Tulokkaitten joukossa on koko joukko sellaisia, joita on meillä kasvatettu alkuaan puutarhoissa. Sieltä ne ovat sittenlevinneet luontoon, eräät jopa hyvinkin tehokkaasti ja liiallisesti, kuten kaukasianjättiputki, komealupiini, kurtturuusu ja jättipalsami. Jatkuvasti levitessään ne vievät kasvutilaa monilta luonnonkasveilta. Esimerkiksi lupiini hävittää monet ketokasvit levitessään maanteitten varsilla. Vieraslaji on siis kasvi, joka on tullut ihmisen toiminnan mukana muualta. Niitä on perinteisesti meillä kutsuttu tulokkaiksi eli tulokaskasveiksi.



Pentti Alanko

Julkaistu: 13.9.2012

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.

Katso myös nämä