Meidän talo

Ongelmana jääpuikot räystäällä

Mainos


1960-luvulla rakennetun talomme konesaumattu peltikatto uusittiin neljä vuotta sitten. Koska räystäät ovat aika pitkät, samalla rakennettiin kattoikkuna lähelle harjaa, jotta vintille saataisiin lisää valoa.




Kun lämpötila laskee pakkaselle, peltikatto huurtuu vintillä sisäpuolelta. Ilman lauhtuessa tai auringon paistaessa huurre sulaa vedeksi ja valuu räystään sisäpuolelta ulos. Ongelma on suurimmillaan yläaulassa, jossa on myös kattoikkuna.




Yläkerran huoneiden katto on sisäpuoleltakin harjakatto. Peltikaton lautojen alapuolella on tervapahvi, villa ja sisäkattolevyt.




Olisiko niin, että tuuletusta ei ole tarpeeksi? Olemme yrittäneet lisätä tuuletusta työntämällä kolmen sentin rimoja tervapahvin ja laudoituksen väliin harjan suuntaisesti ja harjalle asti kattotuolien väliin.




Miten ongelman saisi korjattua? Katto oli sen verran hintava, että en haluaisi repiä sitä auki. Ongelma on vain talon eteläpuolella, pohjoispuolen pellit kylmässä vintissä pysyvät kuivina. Jääpuikkoja on syntynyt räystäslautojen väleihin noin 20 senttimetriä seinälinjasta ulospäin. Aivan räystään reunalle on myös kertynyt aika paksu jää runsaan lumikerroksen alle.

 

Teksti Meidän Talo

Asiantuntija vastaa:

Vaikuttaa siltä, että jääpuikkojen syntyminen räystään aluslaudoitukseen on seurausta räystään reunalle kasautuneen niin sanotun paannejääkerroksen taakse kertyneestä vedestä. Vesi pääsee valumaan peltikaton reunapellin auenneesta liitoksesta räystäslaudoitukseen ja jäätyessään muodostaa jääpuikkoja.





Reunapellin liitoksen aukeaminen on seurausta aikaisemmista jäätymisistä, jolloin liitokseen yhä syvemmälle tunkeutuva vesi jäätyessään ja laajentuessaan avaa pellin pokkausta, jonka olisi hyvä olla kaksinkertainen taitos.





Kattoikkunan läheisyydessä tapahtuu luonnostaan lumen sulamista, niin kuin muillakin katteen lämpimillä alueilla paksun lumikerroksen alapinnassa. Vedeksi sulanut lumi valuu kylmemmälle räystäsalueelle ja jäätyy muodostaen räystään reunalle edellä mainittua paannejäätä. Siitä voi helposti muodostua 20–30 cm korkea veden kulkua estävä valli, eivätkä konesaumatun katon liitokset aina kestä vedenpainetta. Kattoikkunan lämmöneristysrakenteita tulisi parantaa niin, että lasille ja ikkunan viereen kertynyt lumi ei sula alueella. Tosin se on haastava suunnittelun ja toteutuksen osalta.





Vintillä pellin alapintaan kertyvä kuura on peräisin sisäilman kosteudesta, joka tiivistyy katteen kylmälle pinnalle. Sisäilmaa ei saa laskea avoimeen ja kylmään vinttitilaan. Sisäilman pääsy vintille tulisi estää ilmanpitävillä alakerran ovilla ja ilmanpitävillä yläpohjan rakenteilla ja materiaaleilla.





Lähettämiesi kuvien perusteella jääpuikkojen muodostuminen ei näyttäisi johtuvan katteen alapintaan kertyneestä kosteudesta, koska puikkoja on vain peltikatteen räystäälle tehdyn vaakasauman kohdalla. Sitä vastoin paannejäämuodostuma on suoraan kattoikkunan kohdalla!







Lämmöneristeiden ja katteen välissä pitää olla räystäältä harjalle ulottuva 30–100 mm:n yhtäjaksoinen ja leveä tuuletusrako. Harja-alueella on oltava harjansuuntainen ja avoin kanaali, johon räystäältä virtaava tuuletusilma kerätään. Se johdetaan päätyihin tehtyjen tuuletusaukkojen tai harjalle tehtyjen alipainetuuletusputkien kautta pois.





Myös lämmöneristeen määrän riittävyys kannattaa varmistaa. Korkea sisälämpötilakaan ei tee hyvää katolla olevalle lumelle, sillä se ei saa sulaa pakkaskelillä.

Julkaistu: 18.1.2011

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.

Katso myös nämä