Meidän talo

Miksi savupiippu jäätyy?

Mainos

Meillä on Lapissa talo, joka on käytössä osan vuotta. Sen savupiipun rappaukseen ilmestyi jokin aika sitten halkeamia pienelle alueelle. Rappaus oli myös tummunut.

Kun poistin jo irti ollutta rappausta, havaitsin alla olevassa tiilessäkin pieniä lohkeamia. Paikkasin vaurioituneen kohdan ja täytin rapautuneen sauman laastilla.



Vaurioituneen alueen kohdalla on saunan piipun savupelti, joka on ollut energiansäästösyistä kiinni, koska olen laskenut sisälämpötilan noin +10 asteeseen, kun talo on jäänyt tyhjilleen.



Savupiippu myös jäätyy talvisin ulkopinnaltaan.



Mistä moinen johtuu ja miten sen voisi estää vastaisuudessa?

Teksti Meidän Talo

Asiantuntija vastaa:

Savupiippu on rakennusfysiikan kannalta mielenkiintoinen ja välillä ongelmallinenkin. Piipun yläpää on alttiina kaikille viimoille, sateille ja pakkasille, ellei sitä suojata hatulla. Rakennuspaikasta, piipun pituudesta, kylmyydestä ja liian matalasta piipun päätä suojaavasta katoksesta sekä tulisijan korvausilman saannista voi seurata, ettei tulisija vedä kaikissa sääolosuhteissa.



Suojaamattoman piipun päätä rasittavat vesi ja lumi (noin 800 mm vettä/vuosi), ja kun piippu on ylhäältä alas saakka huokoista vettä itseensä imevää materiaalia, se joutuu pakkasella todella koville. Vesi jäätyy piipun kylmillä alueilla, ellei se pääse sitä ennen haihtumaan muurauksesta.



Kun piipun hormien kautta poistuvat vielä palokaasut ja asuintilojen tuuletusilma, niin niidenkin sisältämät vesimäärät tiivistyvät yleensä piipun yläosan jääkylmille seinämille.



Lisäksi piippuun sisälle satava tuiskulumi kertyy usein lämpimän savupellin nurkan päälle, jossa se sulaa vedeksi. Jos muurari on asentanut savupellin kehän kallistumaan sisälle päin, pääsee vesi valumaan sieltä peltiä pitkin sisälle.



Hormiston alaosaan ja pohjalle sekä piipun perustuksille kertyvä vesi siirtyy kapillaarisesti ja vesipitoisuuden osapaine-erojen kautta joka suuntaan. Perustuksiin ja maaperään siirtyessään kosteus ei aiheuta suurempia ongelmia, mutta rakennuksen alapohjan kohdalla se levittäytyy vaakasuunnassa viereisiin materiaaleihin. Piipusta tuleva kosteus voi joskus aiheuttaa puurakenteiseen alapohjaan pahojakin mikrobivaurioita esimerkiksi lattiasieni-itiöiden alkaessa kasvaa ja tuhota rakenteita. Vähintäänkin seurauksena voi olla homekasvua.



Rossipohjaisissa rakennuksissa ryömintätilan tuuletuksen on oltava kunnossa, jotta maaperästä ja piipun perustuksista haihtuva liika kosteus poistuisi ryömintätilan ilmasta. Laatalle perustetuissa rakennuksissa piipusta alapohjaan valuvaa kosteutta ei voida poistaa, ja tilanne on alapohjan rakenteellisten detaljiratkaisujen varassa. Niiden toteutuksissa on valitettavasti paljon toivomisen varaa.



Jotta piipun seinämiin kertynyt kosteus kuivuisi, tulisi sen lämpötilaa pitää veden haihtumisen kannalta riittävän korkeana.



Kylmilleen jätetyissä rakennuksissa piipun lämpötila laskee ulkoilman lämpötilan mukaan, ja pakkastila säilyy siellä lyhyillä suojasäilläkin, jolloin sisäilman kosteus taas nousee ja piipun kylmään pintaan saattaa kondensoitua sisäilman kosteutta.



Vastaava tilanne on vintillä, jossa pakkastila on tyypillinen talvella. Varsinkin öljylämmitteisten talojen vinteillä piiput rapatuvat ennen aikojaan, etenkin jos öljypolttimeen asennetaan energiansäästösyistä palotilanteen jälkeen itsestään sulkeutuva läppä. Läppä estää hormirakenteiden kuivatukselle tarpeellisen lämpimän ilmavirran pääsemisen piippuun, minkä seurauksena sen yläpää jäähtyy liikaa eikä sinne kertynyt kosteus haihdu pois.



Vintin ja piipun sisäpuolinen tuuletus onkin erittäin tärkeää, jotta rakennus säilyy kunnossa. Aikoinaan piipun kuivatus varmistettiin niin, että ryömintätilasta oli yksi tai kaksi reikää hormistoon. Niillä turvattiin piipun jatkuva tuuletus ja kuivatus, asuttiin talossa tai ei. Nykyisin moisia “tyhjän panttina olevia hormeja tai kanavien yhdistelmiä” ei tehdä. Minkähän takia ei? Lisäksi piipun kuivatusvaatimus on jäänyt pois paloturvallisuuden nimissä tehdyistä määräysmuutoksista, mikä on käsittämätöntä.



Jotta savupiippu pysyisi kunnossa, on sen savu- ja tuuletushormien pellit syytä jättää aina vähän auki, kun talo jää tyhjilleen muutamaa viikkoa pidemmäksi ajaksi. Jos pelti kallistuu virheellisesti sisälle päin, on se syytä vetää kokonaan auki, jotta pellin päälle ei valu vettä tai lunta, joka sitten aiheuttaa piipun ulkopuolelle rumaa mustaa jälkeä.



Kiinni olevan pellin päälle ja sen lähialueelle imeytyvä kosteus jäätyy, kun pakkanen tunkeutuu piippuun avoinna olevan yläpään kautta. Jos piipun sisälämpötila on alhainen, sen kosteutta haihduttava ja jäätymistä estävä vaikutus lakkaa ja piipun rapautumiselle alttiit rakenneosat murenevat.



Tyhjillään olevassa talossa +10 asteen lämpötilan luulisi riittävän, mutta kaikki on mahdollista. Jos piipussa ei ole lainkaan lämmittävää ilmavirtausta ja ulkona on 30–40 asteen pakkanen, voi myös jääkylmän piipun ulkopinnalle kertyä sisäilman kosteutta, joka jäätyy siihen.

Julkaistu: 9.11.2010

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.

Katso myös nämä