Meidän talo

Kiusana lannan hajuhaitat

Mainos

Omakotitalomme sijaitsee haja-asutusalueella kunnan rajan äärellä. Muutama vuosi sitten eräs viljelijä rakensi viereisen kunnan puolelle lietelantasäiliön alle sadan metrin etäisyydelle talostamme. Naapureita ei asiasta kuultu! Kysyttyämme asiaa viereisen kunnan rakennusvalvonnasta ilmeni, ettei säiliölle ollut haettu rakennuslupaa. Lisäksi he epäilivät, ettei lupaa olisi myönnettykään vesistön läheisyyden vuoksi (puroon 25 ja järvenrantaan 150 metriä). Kyseinen rakennusvalvonta ei silti ole ryhtynyt toimiin asian suhteen. Kiinteistömme arvonalennus on kiistaton ja hajuhaitat melkoiset, joten säiliöstä on meille haittaa. Mitä voimme tehdä?

 

Teksti Meidän Talo

Asiantuntija vastaa:

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n mukaan rakentamiseen voidaan eräissä tapauksissa hakea toimenpidelupa rakennusluvan sijasta. Tämä koskee muun muassa sellaisten rakennelmien ja laitosten rakentamista, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta; niihin saattavat lukeutua säiliön lisäksi esimerkiksi masto ja piippu. Kunnan rakennusjärjestyksessä on tällöin useimmiten määräys, jonka perusteella lietelantasäiliö voidaan rakentaa toimenpideluvalla.



Niinpä kysyjän kannattaa selvittää naapurikunnan rakennusvalvonnasta, onko kyseiselle rakennushankkeelle haettu toimenpidelupaa tai olisiko lietelantasäiliön rakentaminen sallittu pelkällä ilmoituksella.



Saman lain 133 §:n mukaan rakennuslupahakemuksesta on ilmoitettava naapurille, mikä käytännössä merkitsee naapurin kuulemista. Määräys koskee soveltuvilta osin myös toimenpidelupamenettelyä.



Laissa naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastakkaisen kiinteistön omistajaa tai haltijaa, joten kysyjää olisi pitänyt kuulla, ellei kiinteistöjen välissä sijaitse kolmas kiinteistö. Kysyjää uskoen ketään naapureista ei ole asiassa kuultu, joten siltä osin menettely ei ole ollut asianmukaista.



Lisäksi täytyy ottaa huomioon ympäristönsuojelulaki, joka vaatii että uusille ja uusittaville tai peruskorjattaville eläinsuojille sekä niiden tarkoittamille rakennelmille on tietyin edellytyksin haettava ympäristölupaa ja ympäristövaikutuksista on laadittava selvitys. Ympäristölupahakemus ja ympäristöselvitys tehdään kunnan ympäristöviranomaiselle tai ympäristökeskukselle, joka nykyisin on alueellinen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).



Kysyjän tapauksessa lietelantasäiliöstä aiheutuvaa hajuhaittaa voidaan pitää sellaisena lain tarkoittamana naapurikiinteistöön kohdistuvana rasitteena ja haittana, että säiliön rakentamiseen olisi todennäköisesti tarvittu toimenpide- tai ympäristölupa.



Kysyjän kannattaakin selvittää, onko lietelantasäiliön ympäristövaikutuksia arvioitu ja onko ympäristölupaa haettu. Sillä seikalla, onko kyseessä rakentamisessa tapahtunut kuulemisvirhe vai luvaton rakentaminen, on vaikutusta kysyjän ja muiden naapureiden oikeuksien toteutumiselle.



Selvitysten jälkeen tai jo niiden aikana kysyjän kannattaa olla yhteydessä naapurikunnan rakennusvalvontaan mahdollisen kuulemisvirheen tai luvattoman rakentamisen vuoksi. Lisäksi kysyjä voi kirjallisella muistutuksella vaatia kiinteistön sijaintikunnan viranomaisia antamaan asiasta selvityksensä sekä ryhtymään toimiin luvattoman asiantilan korjaamiseksi.



Mikäli lietelantasäiliölle sittemmin haetaan esimerkiksi toimenpidelupaa, on naapurinkiinteistön omistajalla ja haltijalla mahdollisuus valittaa päätöksestä.

Julkaistu: 12.10.2010

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.

Katso myös nämä