Meidän talo

Kesämökin lämpöeristys kuntoon

Mainos

Kuinka kesämökki pitäisi oikeaoppisesti lämpöeristää? Tällä hetkellä ulkoseinässä on sisältä päin 12 mm paneeli, 12 mm kipsilevy, koolaus, vaakalauta 100 mm välein ja pystypanelointi. Eristeitä ei ole. Miten voin toteuttaa edullisen eristyksen niin, ettei torppa ole mätä viiden vuoden kuluttua. Sähkö mökissä on, ja pattereita on käytettävissä. Talvisin mökki on kylmillään.



Välikatossa on sanomalehtiä ja jonkin verran purua. Ajattelin eristää sen 20–30 cm paksuudella puhallusvillaa, koska rakenteet ovat aika ahtaat.



Lattia on alta tuulettuva. Ajattelin poistaa muovimaton ja panna vanhan lastulevyn päälle 100 mm koolauksen ja väliin vuorivillaa. Lattiapinta tulisi laudasta. Pelaako näin, vai pitääkö sinnekin panna joku muovi? Sauna on saman katon alla.

Teksti Meidän Talo

Asiantuntija vastaa:

Kesämökin rakenteiden toteuttaminen mikrobivapaasti on haasteellista varsinkin, kun rakennus jätetään kylmilleen talveksi. Lämpötilojen vaihtelut rakennuksen sisällä eivät käy yksiin suhteellisen kosteuden ja ilman vesipitoisuuden muutosten kanssa. Seurauksena on kosteuden tiivistyminen lähes kaikille pinnoille. Varsinkin kovapintaiset materiaalit ovat hankalia kastepisteen muodostumisen kannalta.



Lämpötilan noustessa kastekiteet sulavat hyvin pieniksi vesipisaroiksi. Pinnoilla olevat itiöt alkavat kasvaa ja muodostaa aineenvaihduntansa kautta ”mummon mökin hajua”, joka joillekin ihmisille saattaa olla terveysriski. Näyttää siltä, että joudut korjaamaan rakenteita ja harkitsemaan peruslämmön (+5...+10 °C) pitämistä päällä myös talvella, jos haluat pitää sisäilman laadun ja rakenteet kunnossa.



Nykyistä ulkoseinärakennetta ei ole kovin helppo muuttaa ja korjata niin, että se kestää pitkään ilman vaurioita. Tyhjän runkotilan puhaltaminen täyteen puhallusvillaa ei ole mahdollista ongelmitta. Seinän rakennetta on muutettava niin, että ulkoverhouksen taakse tulee ensin pystysuuntainen, rakenteita kuivattava tuuletusrako, sitten yhtenäinen tuulenpitävä kerros huokoisesta levymäisestä materiaalista. Pystyrungon väliin asennetaan mineraalivilla ja rungon sisäpintaan ilmanpitävä kerros levyistä ja/tai lasikuituvahvisteisesta ilmansulkupaperista. Lopuksi sisäpinta paneloidaan. Sähköjohtojen ja -rasioiden asennuksessa on muistettava ilmanpitävyyden vaatimus.

Lattian kunnostuksen voit aloittaa vanhan lattialevyn päältä, jos huonekorkeus ei pienene liikaa. Vanha lastulevy ei ominaisuuksiltaan ole erityisen hyvä kylmilleen jätettävässä rakennuksessa tai rajoittuessaan sen ulkopintaan, mutta toimii keskialueella ilmansulkuna. Levy imee itseensä ilmasta kosteutta ja turpoaa ollessaan yhteydessä ulkoilmaan. Vanhasta lastulevystä saattaa vapautua terveydelle haitallista formaldehydiä, kun levy kostuu. Siksi lastulevyn vaihtaminen muuhun materiaaliin voi olla perusteltua.



Itse purkaisin lattiarakenteen ja asentaisin vanhan palkiston alapintaan rimat. Niiden päälle tulisi rossipohjalaudoitus sekä ilmanpitävä rakenne ilmansulkupaperilla, liimamassalla ja kiinnitysrimoituksella. Palkiston välit täyttäisin mineraalivillalevyillä, palkiston yläpintaan tulisi ilmanpitävä ilmansulkukerros ja päälle pontatuista laudoista lattia ja lakkaus. Muista kiinnittää ilmansulkumateriaali myös seinäpintoihin ilmatiiviisti. Älä käytä teippejä liitosten tiivistämiseen, sillä teippien tarraliima ei pidä kuin muutaman vuoden.



Ilmansulkukerroksen voit tehdä muovikalvolla siinä tapauksessa, että pidät rakennuksessa jatkuvasti peruslämmön päällä. Muovikalvojen ongelma on liitosten, liittymien ja läpimenojen saaminen pysyvästi ilmanpitäviksi, koska vain harvat liimamassat tarttuvat muovikalvoon. Lisäksi kosteus kondensoituu helposti kalvon kovaan pintaan.



Välikaton lisäeristämiseen vanhojen purujen päälle puhallusvilla käy hyvin ja 300 mm on riittävä paksuus. Välikaton ja vesikaton välisen tilan tuuletusta varten päätyharjan alle on syytä tehdä 10–15 mm raoilla varustettu, talon ilmettä koristava ritilä. Sen tarkoituksena on poistaa vinttitilaan kertyvä lämpö ja mahdollinen kosteus, jotta talvella lumi ei sula katolla ja aiheuta jäävaurioita.



Saunan sijoittuminen saman katon alle ei olekaan pikku juttu. Saunat on ennen aina sijoitettu piharakennukseen, jotta vältytään kosteuden aiheuttamilta seurauksilta. Saunan ilmankosteuden pääsy muihin rakennuksen rakenteisiin on siis estettävä.



Kunnostaessasi rakennusta varmistu, että saunan seinien ja yläpohjan ilmansulkukerros on ehdottomasti ilmatiivis. Paneloinnin alla on hyvä olla ilmarako ja alumiinipintainen paperi, jonka liitokset ja läpimenot on tiivistetty käyttäen apuna rimoja ja nauloja, polyuretaanivaahtoa ja lämpöä kestävää alumiiniteippiä. Alumiinipaperin tarkoituksena on heijastaa lämpöä takaisin päin ja samalla lisätä höyryn- ja ilmantiiveyttä. Jos rakenteen tiiveys on epävarma, paperin alle voi laittaa erillisen lasikuituvahvisteisen ilmansulkupaperin. Saunan sisä- ja ulkoseinissä on syytä olla lämmöneristeet niin kuin muuallakin talossa.

Julkaistu: 17.8.2010

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.

Katso myös nämä