Meidän talo

Kenelle asunto kuuluu avioerossa?

Mainos


Avioerossa vuonna 1995 rivitaloasuntomme jaettiin lakimiehen toimittamassa osituksessa siten, että minulle kuuluu 66 prosenttia ja ex-miehelle loput. Minä jäin asuntoon asumaan kahden lapsen kanssa, ja mies muutti pois. Nyt hän vaatii, että lunastaisin asunnon kokonaan itselleni tai että se myytäisiin, jotta hän voisi saada osuutensa.


Mielestäni asunto kuuluu kokonaan minulle, koska hän reagoi näin myöhään. Hän ei ole koko 15 vuoden aikana maksanut kertaakaan yhtiövastikkeita eikä taloyhtiön remontteja. Liioin hän ei suostunut maksamaan laskua uudesta parkettilattiasta (entinen kului rumaksi). Miten voin saada itselleni asiassa oikeutta? Pitäisikö palkata lakimies?

Teksti Meidän Talo

Asiantuntija vastaa:

Kysymyksestä voidaan päätellä riittävästi seikkoja vastaamista varten. Nimimerkin avioerossa ositus on toimitettu siten, että puolisoiden eron jälkeen heille on jäänyt yhteisomistussuhde kyseessä olevan asunto-osakeyhtiön osakkeisiin. Nykyinen tilanne on sellainen, että kysyjä omistaa osakkeista 66 prosenttia ja hänen ex-puolisonsa 34 prosenttia.



Tapauksessa ei ole kyse ositusvaatimuksen tekemisestä vaan yhteisomistussuhteen purkamisesta. Tällöin oletetaan, että ex-puolisolla on laillinen omistusoikeus tuohon 34 prosenttiin osakkeista. Ajan kulumisella ei ole vaikutusta hänen oikeuteensa vaatia yhteisomistussuhteen purkua.



Vuodelta 1958 oleva laki eräistä yhteisomistussuhteista määrittelee yhteisomistussuhteen purkamista, ja sitä noudatetaan soveltuvin osin myös asunto-osakeyhtiön osakkeisiin. Ensimmäinen ja suositeltavin tapa on sopia, että joku yhteisomistajista lunastaa toisten osuudet erikseen sovittavalla hinnalla ja saa näin täyden omistusoikeuden kyseiseen omaisuuteen. Sopimusjaossa on vaikeutena usein lunastushinnan määrittäminen.



Toinen purkuvaihtoehto on, että osapuolet päättävät yhdessä myydä yhteisomistuksessaan olevat osakkeet, kiinteistön tai muun omaisuuden, ja jakavat sitten myynnistä saadut varat omistusoikeuksiensa suhteessa. Tällöin erimielisyyttä aiheutuu usein alimmasta hyväksyttävästä kauppahinnasta sekä siitä, kuinka kauppahinnan jaossa otetaan huomioon yksittäisten osakkaiden mahdollisesti kustantamat korjaukset ja omaisuuden käyttö.



Mikäli yhteisomistuksen purkamisesta ei päästä yksimielisyyteen yhteisomistajien kesken, ainoaksi mahdollisuudeksi saattaa jäädä luvan hakeminen käräjäoikeudelta yhteisomistuksessa olevan omaisuuden myymiseksi ja uskotun miehen määräämiseen kyseisen omaisuuden myyntiä ja jakoa varten. Tämä menettely on tarkemmin määritelty edellä mainitussa laissa eräistä yhteisomistussuhteista.



Yhteisomistussuhteen purkamisen yhteydessä on mahdollista ottaa huomioon sellaiset jonkun yhteisomistajan omaisuuden parantamiseen laittamat panostukset ja rahavarat, jotka ovat nostaneet omaisuuden arvoa. Yhtiövastikkeet ja vesimaksut ovat puolestaan asumisen kuluja, joiden voidaan ajatella yhteisomistussuhteessakin kohdistuvan siihen asumishyötyyn, jota asuntoa käyttävä osakas on nauttinut. Niiden korvaamiseen on varsin harvoin perusteita.



Lakimiehen palkkaaminen tilannetta selvittämään vaikuttaa nimimerkin tapauksessa perustellulta, koska ennen taloudellisia päätöksiä tulee selvittää asunto-osakkeiden tämänhetkinen omistustilanne sekä sovinnollisen ratkaisun mahdollisuudet. Ex-puolison kanssa asioiminen saattaisi muutenkin luonnistua parhaiten lakimiehen välityksellä.

Julkaistu: 13.9.2011

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.

Katso myös nämä