Meidän talo

Hirsimökin pesutilat kuntoon

Mainos

Kelomökkimme on rakennettu jyrkkään rinteeseen niin, että rakennuksen alle on jätetty runsaasti varatilaa. Keittiö on uusittu, mäntylautalattiat lakattu ja vaatekaapit uusittu jokunen vuosi sitten. Nyt haluaisimme uusia pesutilat. Mitä niiden rakentamisessa tulisi ottaa huomioon?

Teksti Meidän Talo

Asiantuntija vastaa:

Pesutilat ovat yksi hirsirakentamisen vaikeimmista paikoista: Hirsien pitäisi näkyä, mutta ei kastua. Ajoittain korkea ilman kosteuspitoisuus on huomioitava, että ilman kosteus ei pääse tiivistymään talvikaudella rakenteisiin. Ongelma ei ole niinkään diffuusiivisesti liikkuva kosteus, vaan ulos virtaavan sisäilman kosteus, joka vaatii ilmatiiviitten rakenteiden suunnittelua ja toteutusta. Muovikalvoa, muovipaperia tai muuta ilmansuluksi tarkoitettua kerrosta ei saa liittää hirsiin tai muurauksiin ilman mekaanista ja liimamassatiivistystä, jonka tulee tarttua pintoihin pysyvästi. Teippien käyttöä tulisi välttää rakennustekniikassa, koska niiden liima-aineksen tartunta ei ole pitkäikäistä.
Lattialämmitys on hyvä valinta. Kosteus haihtuu sen ansiosta nopeasti, joten se ei imeydy eri materiaaleihin ja aiheuta haitallista mikrobikasvua. Pesutilan betonilattiaan liittyvien hirsiseinien alaosien tulisi olla kiviaineisia noin 150 mm:n korkeuteen, johon lattian kosteuden- ja vedeneristys ja laatoitus liittyvät. Käytettävällä vedeneristeellä tulisi olla mahdollisimman hyvä vesihöyrynläpäisyominaisuus, jotta kosteutta ei pääsisi pitkälläkään aikavälillä puumateriaaleihin. Asiassa kannattaa olla tarkkana, koska kaupoissa on hyvinkin erilaisia tuotteita. Eristeen asentaminen on ammattimiehen työtä, josta saa työlle myös takuun.
Hirsien sisäpinnan tulisi olla ilmatiivis, ja tilkkeenä tulisi käyttää mahdollisimman huonosti ilmaa läpäisevää eristettä. Hirsinurkissa on usein työtavasta johtuva ontelo, jossa kylmä ulkoilma ja kostea sisäilma kohtaavat aiheuttaen aluksi kosteusongelmia. Jotta vettä ei roiskuisi seinäpinnoille, tulisi suihkutilaan rakentaa suihkukaappi.
Jos talo sijaitsee haja-asutusalueella, eikä jätevesiä voi laskea kunnalliseen verkostoon, kannattaa kysyä muista vaihtoehdoista terveysviranomaiselta. Muista olla kriittinen mahdolliselle viranomaisen ohjaukselle, jos hän neuvoo johtamaan likavedet rakennettavaan imeytyskenttään yli 0,5 metrin syvyyteen. Seurauksena on pohjaveden saastuminen, koska maaperässä ei ole happea, joka mikrobitoiminnan kanssa hajottaisi ravinteet luonnon edellyttämään muotoon. Syvällä maaperässä bakteerikasvu tukkii imeytysputkiston reiät, jolloin ravinteet alkavat mädätä anaerobisten bakteerien avulla ja vajota aina vain syvemmälle pohjaveteen saakka ilman, että kasvusto voi niitä hyödyntää. Tilannetta ei muuta se, että maaperään asennetaan ohjeitten mukaisesti hapen saantia varten putkia, koska lämpötilojen vuoksi hapekas ilma ei virtaa alaspäin. Harmaat vedet tulisi ohjata saostumisen tai muun puhdistustoimenpiteen jälkeen maan pinnalle turve- ja kasvukerrokseen.
 

Julkaistu: 13.2.2009

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.

Katso myös nämä