Kotivinkki

Yhdessä lauteille! Nyt eletään yleisten saunojen buumia – "Saunareissut ovat kuin kaupunkilaisen mökkisaunahetkiä"

Haluamme taas istua löylyissä vieri vieressä, ja siihen on monta syytä. Yhteiset löylyt ovat uusvanha ilmiö.
Kuvat Antti Vettenranta

Kerrostalon kellarissa olisi taloyhtiön sauna, mutta raumalainen Alina Korteniemi ja hänen puolisonsa Johan-Anton eivät ole varanneet saunavuoroa. He tahtovat mennä löylyyn mieluummin isolla porukalla kuin kahdestaan. Kaksikko kiertää ystäväporukan kanssa Rauman yleisiä saunoja kerran tai kahdesti viikossa.

Taloyhtiön saunan lauteet tuntuvat liian leveiltä kahdelle löylyttelijälle. Kavereiden kotien huoneistosaunat taas jäävät nopeasti pieniksi useammalle saunojalle.

– Lisäksi vietämme puolison kanssa kahdestaan niin paljon aikaa, että saunaan on hauskempi lähteä yhdessä muiden kanssa, Korteniemi sanoo.

Kun Korteniemen tekee mieli löylyihin, hän naputtelee viestin 13 jäsenen viestiryhmään, jossa kaveripiiri sopii myös muista tapaamisista. Lähtisikö joku saunaan, ryhmässä kysellään useasti viikossa.

Yleensä sinne suunnataan neljän tai viiden hengen voimin.

– Yhteiset saunareissut ovat kuin kaupunkilaisen mökkisaunahetkiä, Korteniemi sanoo.

Yleisen saunan lauteella löylyille voi antautua rauhassa, eikä kelloa tarvitse katsoa samaan tapaan kuin kerrostalon saunavuorolla.

– Löylyttelyn lomassa voi vaihtaa kuulumiset vieressä istuvan ystävän kanssa, kuten lapsena höpöteltiin serkusten kesken mummolan saunan lauteilla.

Sauna voi myös juurruttaa osaltaan uudelle asuinseudulle, Korteniemi huomauttaa.

– Porukkamme on alun perin muualta kuin Raumalta. Saunominen tuntuu luontevalta tavalta päästä osaksi tätä kaupunkia. Lauteilla istuessa tunnen hetkittäin oloni raumalaiseksi.

Johan-Anton Korteniemi, Alina Korteniemi, Sara Wendelius ja Leena Kiviranta käyvät Rauman Puusaun-rantasaunalla löylyissä vähintään kerran viikossa.
Pihalla sijaitsevan saunan lisäksi, rannasta pääsee helposti uimaan.
Sara Wendelius ja Leena Kiviranta vilvoittelevat vedessä.

Yhteiset löylyt ovat uusvanha ilmiö. Entisaikaan maalla ei olisi tullut kuuloonkaan, että puusauna olisi lämmitetty vain yhdelle tai kahdelle saunojalle. Myös kaupunkien korttelisaunoissa löylyttely oli väistämättä yhteisöllistä puuhaa.

– Nykyisin yhteisiin löylyihin lähdetään vapaaehtoisesti, ja niistä haetaan erityisesti yhteenkuuluvuuden tunnetta, sanoo tamperelaista Rajaportin yleistä saunaa gradussaan tutkinut yhteiskuntatieteiden maisteri Marika Vähäjylkkä.

– Yleiset saunat linkittyvät vahvasti käynnissä olevaan uusyhteisöllisyyden nousuun. Markkinavoimat ovat jyllänneet pitkään, ja vähitellen on syntynyt tarve pehmeämmille arvoille ja yhdessäololle.

Yleisten saunojen buumiin vaikuttaa luultavasti myös se, että löylyissä ollaan ilman vaatteita – ja kännyköitä.

– Saunassa pukeutumisesta ei voi päätellä toisen asemaa tai ammattia, ja lisäksi se saattaa olla ainoa paikka, jossa voi viettää yhteistä aikaa ystävien kanssa ilman kännykän näpräämistä, Vähäjyrkkä kertoo.

Kun puhelin kädessä mennään nykyään vessaankin, monelle sauna on jopa kaikkein vähiten digitalisoitunut arjen tila.

Saunaan on myös helppo mennä. Se on monelle tuttu paikka jo lapsuudesta ja siksi kaikki tietävät, miten saunassa toimitaan.

– Esimerkiksi vauvaperheiden tai vanhusten kerhoihin voi olla hankalampi mennä, kun ei tarkalleen tiedä, mitä siellä tehdään ja mitä itseltä odotetaan, Vähäjylkkä sanoo.

On myös rentouttavaa, ettei löylyissä tarvitse puhua, mikäli ei ole juttutuulella.

– Graduni haastatteluissa monet saunojat pohtivat, ettei arjessa ole juuri muita tiloja, joissa voi halutessaan istua hiljaa itsekseen mutta olla samalla muiden seurassa.

Jos saunassa aikoo istua hiljaa, miksei sitten saunoisi yksin? Kaipaamme muiden keskuuteen, koska sosiaalisuus on ihmiselle luontainen tarve. Lisäksi yhdessäololla on tutkitusti vaikutuksia hyvinvointiimme.

Suomi on tuhansen järvien ja arviolta 2,3 miljoonan saunan maa, mutta saunojen määrä on vähenemässä ainakin kerrostalokodeissa.

Suomen suurin rakennusliike YIT rakentaa nykyisin huoneistosaunoja alle puoleen uusista asunnoista. Ennen niitä rakennettiin melkein joka kotiin, kaksioihin ja yksiöihinkin

– Huoneistosaunojen rakentamisen huippuvuosia elettiin 1990-luvulla, kertoo YIT:n asumisen kehitysjohtaja Marko Oinas.

Huoneistosaunoja tehdään vähemmän, koska asukkaat toivovat tilalle muuta. Ilmiön vahvistaa rakennusyhtiö SRV:n asuntoliiketoiminnan myyntijohtaja Riikka Lohikoski.

– Juuri teettämämme selvityksen mukaan kerrostaloasujien toive omasta saunasta jakaa mielipiteitä. Puolelle sauna on tärkeä, puolelle ei. Tästä syystä huoneistosaunojen rakentaminen on vähentynyt meillä viime vuosien aikana, Lohikoski sanoo.

Uusiin kerrostalokoteihin ei välttämättä haluta omaa saunaa, vaan lisää tilaa.

Saunahetki kodin ulkopuolella houkuttaa todennäköisesti etenkin heitä, jotka asuvat ahtaammin.

– Meiltä ryhdyttiin jossain vaiheessa yksinkertaisesti kyselemään, voisiko asuntoon suunnitellun saunan jättää pois ja tilan käyttää muuhun. Mitään yhtenäistä toivetta ei kuitenkaan ole siitä, mihin saunalta jäävät neliöt halutaan, YIT:n Marko Oinas sanoo.

Kompaktissa kodissa merkitystä on senteilläkin. Kun saunan jättää asunnosta pois, saattaa saada enemmän tilaa makuuhuoneeseen sängyn ympärille tai olohuoneeseen sohvan ja telkkarin väliin. Joku käyttää saunaan uppoavat neliöt mieluummin vaatehuoneeseen.

Senttejä mitataan nyt kiivaammin kuin ennen, sillä uusien asuntojen keskikoko on vuosien saatossa pienentynyt.

Ilmiö näkyy tilastojen mukaan kerrostaloissa, rivitaloissa ja yhden tai kahden asunnon pientaloissa.

Siihen taas vaikuttaa esimerkiksi se, että nykyisin yhä useampi asuu yksin. Pienille asunnoille on siis aiempaa isompi tarve. Käynnissä on edelleen myös kova muuttoliike isoihin kaupunkeihin, joissa asutaan ahtaammin asuntojen hintojen ja tarjonnan vuoksi.

Myös tapojen muuttumisella on osuutensa saunattomuuden yleistymisessä, sanoo Marko Oinas.

Moni viettää aiempaa liikkuvaisempaa elämää ja harrastaa kodin ulkopuolella. Jumppaajat ja salilla kävijät pääsevät halutessaan saunaan kuntokeskuksessa treenin jälkeen.

Lisäksi asumisen trendit osoittavat nyt entistä ekologisempaan suuntaan. Joku saattaa ajatella, että oman sähkösaunan lämmittäminen nostaa sähkölaskun lisäksi turhaan omaa henkilökohtaista ympäristökuormaa.

Kerrostalosaunoista on rakennettu vetonauloja, jotka eivät sijaitse enää kellarissa häkkivarastojen vieressä vaan paraatipaikalla ylimmissä kerroksissa.

Helsingin isot rakennushankkeet ovat saaneet paljon huomiota. Sellaisiin kuuluvat Kalasataman tornitalot edustussaunoineen, mutta yhteisiin saunoihin satsataan muuallakin. Näin uusien kerrostalojen yhteisiä saunoja markkinoidaan Oulun seudulla:

”Asukkaiden käytössä on yhteinen pihasauna, joka sijaitsee oleskelualueella.”

”Ylimmässä kerroksessa on yhteinen sauna ja kattoterassi.”

Johan-Anton Korteniemi, Alina Korteniemi, Sara Wendelius ja Leena Kiviranta käyvät saunareissuilla järvessä pulahtamassa ympäri vuoden.
Puusaun sijaitsee Raumalla metsän keskellä järven rannalla.
Sara Wendelius ja Leena Kiviranta ovat karaistuneita talviuimareita. Johan-Anton ja Alina Kortesniemi totuttelevat talviuintiin konkarikavereiden jalanjäljissä.

Taloyhtiön lenkkisaunojen lisäksi saunojia houkuttelevat uutta tulemista elävät yleiset saunat. Eniten niitä on ilmeisesti Tampereella, Saunat.co-verkkosivuston mukaan yli kaksikymmentä. Myös Helsingissä on tiettävästi jo parisenkymmentä yleistä saunaa.

Raumalla Alina Korteniemi tietää yksitoista yleistä saunaa. Sellaiset on perustettu hiljattain myös esimerkiksi Jyväskylään ja Kouvolaan.

Toisaalta on heitäkin, jotka edelleen toivovat kerrostalokotiinsa omaa saunaa. Sekä YIT:n Marko Oinas että SRV:n Riikka Lohikoski muistuttavat, että uusien huoneistosaunojen määrä vaihtelee paljon alueittain.

Pohjois-Suomessa niitä rakennetaan uusiin asuntoihin enemmän kuin Etelä-Suomessa. Eroja huoneistosaunojen määrissä voi olla myös ison kaupungin sisällä.

Suomalaiset saunovat keskimäärin kymmenen minuuttia vuorokaudessa. Määrä on pysynyt samana kymmeniä vuosia.

Tilastokeskuksen mukaan saunomiseen käytetty aika kasvoi minuutilla per vuorokausi kahden viimeisimmän mittauksen välissä. Ne tehtiin vuosina 1999–2000 sekä 2009–2010.

Alina Kortesniemi istuu saunassa ainakin tunnin viikossa. Yleensä hän lähtee löylyihin Rauman Puusaun-nimiseen yleiseen saunaan.

– Puusaun on kuin kaupunkilaisten mökki. Se on Raumalla metsän keskellä järven rannalla.

Saunapäivä ei ole vakio, mutta kellonaika on. Kortesniemi lähtee löylyihin mieluiten iltakahdeksalta.

– Kotonakin on tottunut menemään illalla saunaan. Sen jälkeen ei tarvitse tehdä työhommia. Sauna rentouttaa ennen nukkumaanmenoa.

Iltasaunomisessa on myös se hyvä puoli, että rantasaunan miljöö on silloin parhaimmillaan. Pilvettömällä säällä järveen voi pulahtaa tähtitaivaan alla.

Jos sähkökiukaalla varustettuun saunaan lähtee illalla, on olemassa lässähtäneden löylyjen riski. Puusaunalla tätä ongelmaa ei ole, sillä löylyttelijät saavat itse lisätä puita pesään.

– Jos yleisen saunan kiuas ei sihahda, niin siitä aiheutuu saunojien keskuudessa melkoisia aggressioita.

Yleisessä saunassa ei välttämättä istuta vieretysten vieraiden ihmisten kanssa. Kun löylyissä käy tarpeeksi usein, vakiokävijöiden kasvot tulevat tutuiksi.

– En kuitenkaan tiedä näiden ihmisten nimiä. Saunassa ei koskaan esitellä itseään, vaikka juteltaisiin.

Löylyhetkessä viehättää arkisen ja erityisen yhdistelmä, tutkijatohtori Laura Seesmeri selittää. Hän tarkasteli viime vuonna valmistuneessa väitöstutkimuksessaan suomalaisten saunomiskokemuksia.

Seesmeren analysoimissa kirjoituksissa kuvailtiin esimerkiksi, miltä pakkasilma tuntuu kasvoilla, kun kerrostalosaunan ikkunan avaa kipakoiden löylyjen jälkeen.

– Vaikka saunominen onkin meille vahvasti osa arkea, on sauna aivan totaalisesti erilainen paikka kuin mikään muu arjen tila.

Hämärässä saunassa katseen ylivalta väistämättä vähenee, ja tärkeämpään asemaan nousevat muut aistit. Tuntoaisti herkistyy huomaamaan iholla virtaavat hikipisarat, kuuloelimet havainnoimaan kiukaan paukahtelua.

– Aistien uudelleenjärjestäytyminen synnyttää rauhoittumisen ja itseen käpertymisen tunteen, vaikka löylyissä olisikin toisten seurassa.

Niinpä jaettu saunavuoro on monelle ennen kaikkea tärkeä henkilökohtainen kokemus.

Seesmeren tutkimuksessa kävi ilmi, että vain harva muistelee saunakokemuksiaan yhteisöllisyyden, esimerkiksi saunassa käytyjen keskustelujen, kautta.

Monelle saunan tarjoamat henkiset kokemukset ovat peseytymismahdollisuutta tärkeämpi asia. Nopean suihkun voi ottaa kotonakin, mutta löylyn henki pakottaa pysähtymään – sekä kotona että korttelisaunassa.

Julkaistu: 19.2.2020
Kommentoi »