Sisustus
Avotakka

Vimma-lastenvaatemerkin luojan keittiössä häärii monta kokkia

Vimma-lastenvaatemerkin luojan keittiössä häärii monta kokkia

Vaatesuunnittelija Marjut Rahkolan keittiössä koko kahdeksanhenkinen perhe osallistuu ruuanlaittoon.
Teksti Kari-Otso Nevaluoma
Kuvat Riitta Sourander

Marjut Rahkolan Aarni-poika ahtautuu äidin ja lieden väliin. Pienet silmät seuraavat tarkasti, kuinka äiti sekoittelee kasvisliemessä kiehuvia kukkakaalinnuppuja. Niistä valmistuu savuporokeiton muheva pohja.

Kuuden lapsen katraasta Aava ja Kuura notkuvat kavereineen ruokapöydän ääressä. He taitavat vain odottaa, että pääsevät täyttämään Marjutin jälkiruuaksi leipomia marenkikuppeja.

– Ruuanlaiton äänet ja tuoksut kokoavat meidän perheen kutsumattakin yhteen. On mukava laittaa ruokaa, kun on joku seurana.

Marjut Rahkola pyörittää omaa vaatemerkkiään, Vimmaa. Hänen miehensä on rakennusalan yrittäjä. Perheeseen kuuluvat lapset Juhana, Antto, Veeti, Aava, Aarni ja Kuura. Perheen avokeittiö sijaitsee itse rakennetussa, reilut kymmenen vuotta sitten valmistuneessa paritalossa Vantaan Ylästössä. "Meillä on ihana, kodikas keittiö, jossa kaikki viihtyvät", Marjut sanoo. Keittiössä on tilaa paitsi kahdeksanhenkiselle perheelle, myös kasveille.

Rahkoloiden keittiö on kirjaimellisesti tapahtumien keskipisteessä. Olohuoneeksi jatkuva avara tila on sekä kokkauspiste että työpaikka, logistiikkakeskus ja nettikauppa.

Marjut pyörittää kotonaan Vimma-lasten vaatemerkkiä, jonka hän perusti muutama vuotta sitten. Asujen printit ovat kotimaisten suunnittelijoiden käsialaa ja asut tehty lähituotantona. Silloin kun Marjut ei näpyttele saarekkeelle telakoitua tietokonettaan, hän pakkaa tilattuja vaatteita postitusta varten tai suunnittelee uusia.

– Joskus olen levittänyt työasiani ruokapöydälle asti, mutta silloin siirrymme syömään olohuoneeseen. Tällaisessa arjessa täytyy oppia rakastamaan keskeneräisyyttä ja ajoittaista epäjärjestystä.

Avokeittiön teollisuushenkisiltä hyllyiltä on helppo poimia tarvittavia astioita ja aineksia. Jokunen aika sitten takaseinä oli maalattu vihreäksi. Kun Marjut kyllästyi väriin, hän laatoitti seinän valkoiseksi.

Ruokailevan seurueen kokoonpano vaihtelee ateriasta toiseen, ja mukana on usein aikuisten tai lasten kavereita. Koska väkeä riittää, Marjut panostaa mutkikkaita vaiheita vaativien menujen sijaan aitoihin makuihin. Silti hän ei tunne huonoa omaatuntoa, jos ostaa joskus valmistuotteita, niin kuin nyt tsatsikia kastikkeeksi kirjolohelle, jonka aviomies on savustanut leppäsavuhakkeella.

Kun keitto on valmis ja savulohi asetettu tarjolle vanhalle tinavadille, koittaa ruuanlaiton paras hetki sekä äidin että lasten mielestä – jälkiruokien viimeistely.

Ruokapöytä muuttuu hetkeksi konditoriaksi, kun kuusi lasta pursottaa kermavaahtoa keoiksi marengeille ja viimeistelee leivokset mansikoin, vadelmin, mustikoin ja nonparellein. Kyytipojaksi käy äidin keittämä raparperimehu.

– Meillä arki ja juhla kulkevat käsi kädessä.

Julkaistu: 31.8.2017