Unelmien Talo&Koti

Tätä minitaloa ei ensisilmäyksellä uskoisi leikkimökiksi! Vilman hurmaava leikkimökki on täydellinen kopio kotitalosta


Vilma Seppä kunnosti lapsuusaikaisen leikkimökkinsä odottaessaan esikoistaan. Nyt Konsta-poika on kahdeksan kuukautta ja tykkää nukkua päiväunet mökissä. Hän halailee jo äidin vanhaa nallea ja yrittää kiivetä pikkutuolille posliinikuppeja kilistelemään.
Kuvat Ilona Pietiläinen

Komea leikkimökki on seissyt paikallaan omenapuun katveessa yli kaksikymmentä vuotta. Vilma ja hänen kaksi sisarustaan saivat sen, kun perhe muutti Sastamalaan Karkun kylälle 1990-luvulla. Tila on nimeltään Omenamäki. Isä rakensi mökin sisarusten yhteiseksi leikkipaikaksi kodin pihapiiriin.

Mökki on tarkka kopio päärakennuksesta, entisestä sekatavarakaupasta. Jokainen yksityiskohta pariovea ja terassin kaiteita myöten on huolellisesti nikkaroitu esikuvaansa mukaillen.

– Kun kotitalon rappuset aikoinaan lahosivat, leikkimökin rappusille kävi samoin. Täydellinen kopio siis! Vilma toteaa.

Leikkimökki melkein valmistui vuonna 1998. Siitä puuttuu edelleen alaosa, joten sokkelin alle on avoin näkymä.

– Kyllä sokkeli vielä peittyy, kunhan saamme ensin päärakennuksen sokkelin kunnostettua. Tarkoitus on jäljitellä siinäkin talon laudoitusta.

Leikkimökin parioviin on otettu mallia päärakennuksen pariovista.
Vilma kuvaa mielellään elämää leikkimökissä ja sen ulkopuolella. Hänellä on Instagram-tili @omenamaessa.
Vilma on saanut valita pikkutyttönä leikkimökin kukkatapetit. Ne löytyivät paikallisesta tapettiliikkeestä. Sohvakaluston on nikkaroinut ja verhoillut hänen isänsä. Ikkunoissa liehuvat pitsiverhot.
Nalle on leikkimökin ensimmäisiä asukkaita. Kun nalleperhe muutti mökkiin, sille pidettiin omat teekutsut ennen mökin virallisia avajaisia.

Vilma viihtyy niin hyvin Omenamäessä, että aikuistuttuaan lunasti tilan sisaruksiltaan. Hän asuu siellä nyt puolisonsa Tommi Raijalan, Konsta-pojan ja kolmen kissansa kanssa. Ninni, Muhvi ja Myy pitävät pikku mökkiä omana reviirinään.

– Minulla on vain hyviä muistoja leikkimökistä. Olihan tämä melkoinen luksuspaikka ja ainoa laatuaan pienellä Karkun kylällä. Naapuruston lapset tykkäsivät käydä meillä leikkimässä. Minä vanhimpana pidin huolta, ettei kukaan vain päässyt rikkomaan hienoja tavaroita. Kalleimpia aarteitani olivat pienet posliinieläimet, joita on yhä ikkunalaudoilla.

Useimmin leikittiin kotista, mutta jännittävin leikki oli nimeltään kadonneet lapset. Siskokset kuvittelivat olevansa orpoja ja eksyneensä omaan puutarhaansa.

– Sitten löytyi hylätty talo eli leikkimökki, jonne asetuimme asumaan keskenämme. Leikki saattoi jatkua yön yli aamuun asti, sillä saimme välillä luvan nukkuakin mökissä.

Mökkiin kelpuutetaan vain posliinisia astioita. Suurin osa astioista on alkuperäisiä, täydennystä on pitänyt hankkia vain muutaman kupin verran.
Astiat säilytetään vanhassa keittiönkaapissa.
Kissoilla on omat kulkureittinsä. Ikkunalla on hyvä tähystellä ympäristön tapahtumia.

Vilman isä on nikkaroinut myös ison osan leikkimökin huonekaluista. Nojatuolien runkoina on samoja tuoleja kuin terassin kahvipaikalla, niistä on vain jalat katkaistu. Astiat ja pikkuesineet ovat kirpputoreilta.

– Siskojen kanssa meillä oli tapana myydä lelujamme kirpparilla kerran vuodessa. Aina kun saimme jotain kaupaksi, ostimme uusia ihanuuksia leikkimökkiin toisilta kirpparimyyjiltä. Paremmille ansioille pääsimme äidin VHS-kaseteilla, joita myimme häneltä salaa. Niillä rahoilla on hankittu muun muassa leikkimökin pikkuenkelit.

Mökin sisustus on edelleen sekoitus sisarusten toiveita, äidin tarkkaa silmää ja isän nikkarointitaitoja. Vilma on aikoinaan valinnut ruusutapetit, jotka ovat mökissä edelleen. Talon vintiltä löytyi kirjottuja tekstiilejä ja pitsejä pöytäliinoiksi ja verhoiksi.

– En usko, että hennon muuttaa tyyliä kovinkaan paljon. Mökki on täydellinen tällaisena.

Vilma sai vaaleanpunaiset pionit ystävältään. Ne kestävät maljakossa yli viikon, kun vettä vaihtaa välillä.
Kesäisin vapaapäivä alkaa aamukahvilla kuistilla. Siitä avautuva puutarhanäkymä saa mielen rauhoittumaan.
Nätti käsinkirjottu pöytäliina löytyi talon vintiltä.
Oman pihan marjoista tehty mehu sai koristeekseen ruusun terälehtiä. Vaaleanpunainen juhannusruusu on puutarhan alkuperäisiä kaunottaria. Kunhan päätalon sokkeli saadaan kuntoon, leikkimökinkin alaosa on tarkoitus viimeistellä.
Julkaistu: 7.6.2019