Punainen kanttauslapio nojaa joutilaana pergolan pylvääseen. Sen työt ovat tältä keväältä tehdyt, sillä tamperelainen Maija Peuhkurinen on saanut puutarhansa kaikkien kukkapenkkien ja nurmikon rajapinnat siistityiksi. Pastellisävyisen sipulikukkaloiston ja tuoreenvihreän nurmikon välissä kulkee kapea, musta multareunus.
– Tämä on aivan parasta vuodenaikaa, kun omenapuu kukkii ja kaikki kevättyöt ovat vihdoin valmiita. Täytyy sanoa, että viime viikkoina on tuntunut siltä kuin minulla olisi toinen päivätyö, kun olen puuhannut niin innolla puutarhassa. Nyt saan vain nauttia, Maija huokaa tyytyväisenä.
Alkukesän kirkkaassa auringossa kasvihuoneen ikkunaruutujen pienat hohtavat vitivalkoisina ja vieressä kasvavan kookkaan ’Punakaneli’-omenapuun sävy sävyssä olevat kukat ovat avautuneet apposelleen. Omenapuiden ja syreeniaidan latvuksista kuuluu iloista sirkutusta ja säksätystä, kun pikkulinnut käyvät keskenään vispilänkauppaa. Ilma on täysin tyyni, joten omenankukkien mieto, makea aromi hiipii nenään puun alaoksilta.
Maija ja Timo Peuhkurinen muuttivat kerrostalosta uuteen omakotitaloonsa vuonna 2007. Noin 600-neliöiselle tontille tehty piha oli Maijan mukaan pitkään ”perussettiä”. Naapurin rajalle istutettiin syreeniaita ja pihan perälle muutama omenapuun taimi. Vaarin vanhan alumiinirunkoisen kasvihuoneen lisäksi pihalta löytyi tilaa myös Peuhkuristen kahden tyttären leikkimökille. Kun lapset kasvoivat isommiksi, Maija alkoi innostua puutarhanhoidosta. Alkuun hän perusti pieniä perennalämpäreitä sinne tänne, seuraava etappi oli muokata niistä yhtenäisempiä ja isompia istutusalueita, joiden sisällä olisi sijansa myös puutarhan puille.
Vuonna 2015 puutarhan toiseen nurkkaan nousi monen vuoden haaveilun jälkeen entistä sievempi kasvihuone, kun nettikirpputorilta löytyi riittävän iso satsi vanhan puutalon ikkunaremontista jääneitä pieniruutuisia ikkunoita. Timo rakensi kasvihuoneen Maijan piirtämän suunnitelman mukaan. Alkukesällä sielläkin kukkivat ruukkuihin istutetut sipulikukat. ’Angelique’-tulppaanien hennon vaaleanpunaiset kerrannaiset kukat ovat lävähtäneet lämmön ansiosta levälleen. Niiden ihana kukkaistuoksu tuntuu jo ovensuussa.
– Tulppaanit olivat ensimmäinen iso kasvihurahdukseni. Odotan kevättä aina niin kovasti, ja tulppaanien myötä se tuntuu vielä entistä ihanammalta. Istutan joka syksy puutarhaan tuhat viisisataa uutta tulppaanin sipulia, lisäksi multaan päätyy narsissi- ja helmililjatäydennystä.
Maija bongaa uusia tulppaani-ihastuksia eniten Instagramista, josta on tullut hänelle vähän yllättäen tärkeä jatke puutarhaharrastukselle. Alkuun hän piti Villapelargonia-tiliään vain henkilökohtaisena puutarhapäiväkirjana ja muistivihkon korvikkeena, mutta sosiaalisesta mediasta on löytynyt kasvi-ideoiden lisäksi myös uusia puutarhaystäviä – yksi yllättävän läheltäkin.
– Olimme seuranneet mieheni bändikaverin vaimon kanssa toisiamme jo jonkin aikaa, kun selvisi, että mehän tunnemmekin jo toisemme. Nyt meillä on oma Whatsapp-ryhmä, jossa on mukana muitakin puutarhatuttavia. Varsinkin näin sesonkiaikana keskustelu käy vilkkaana. Teemme kesällä yhdessä myös puutarharetkiä.
Tulppaanien ainoana haittapuolena Maija pitää nopeasti hiipuvaa kukintaa. Näyttävimmät kerrannaiskukkaiset lajikkeet ovat jo toisena keväänään niin aneemisen näköisiä, jos ne ylipäänsä edes nousevat näkyville, ettei niiden varaan voi laskea mitään. Kukinta heikentyy siitäkin huolimatta, että Maija nostaa tulppaanien sipulit maasta kukinnan kuihduttua, antaa niiden kuivua kesän ajan ja istuttaa uudelleen maahan syksyllä.
Onneksi kookkaat darwinhybriditulppaanit kukkivat innolla vuodesta toiseen. Maijan luottolajike on ’Pink Impressions’, jonka suuret kuppimaiset kukat ilmestyvät omenapuun alle yhtä varmasti kuin kevät seuraa talvea.
Umpiromanttinen mutta riittävän rento englantilainen cottage garden -tyyli tuntui Maijasta heti omalta. Sipulikukkien väriskaala on pehmeän pastellisia pinkkejä ja vaaleanvioletteja, valkoista ja helmililjojen syvää sinistä. Samat hempeät sävyt toistuvat näkymissä myöhemmin kesällä, kun perennat ja Maijan itse kasvattamat kesäkukat aloittavat kukintansa sipulikukkien jälkeen.
Viime vuosiin asti kaikenlaiset keltaiset ja oranssit olivat puutarhassa pannassa, mutta sitten ’Apricot Foxx’ -triumftulppaanit käänsivät Maijan pään.
– Sen sipuleita joutui oikein metsästämään. Kukkien terälehdissä on kauniin aprikoosinkeltaisen lisäksi lämmintä pinkkiä. Olen huomannut, että pienet poikkeavat väripilkahdukset vain korostavat väriharmoniaa.
Maijan sipulikukkavinkit
- Nosta maasta. Tulppaanien nostaminen maasta pidentää kukintaa ainakin jossakin määrin. Kaiva sipulit ylös, kun tulppaanien lehdistö alkaa kellastua kukinnan jälkeen. Leikkaa varret, puhdista sipulit ja anna niiden kuivahtaa. Säilytä sipuleita syksyn istutusaikaan saakka ilmavasti esimerkiksi paperipussissa.
- Kierrätä kasvupaikkoja. Ylös nostettujen sipulikukkien paikalle kukkapenkkeihin jää kesän ajaksi tyhjää tilaa. Maija istuttaa aukkopaikkoihin daalioita, koska niiden kasvurytmi sopii täydellisesti yhteen tulppaanien kanssa: kun daaliat kiikutetaan syksyllä talvetusvarastoon, on aika istuttaa tulppaanien sipulit maahan.
- Sekoita lajikkeita. Tulppaanit ovat parhaimmillaan toistensa seurassa, sillä erilaiset kukkamuodot ja -koot, korkeudet ja sävyt korostavat ja täydentävät toisiaan. Kukinta-ajoissakin on eroa, joten sekoita samalle paikalle aikaisempia ja myöhäisempiä lajikkeita.
- Tee kimppatilaus. Kukkasipuleita on edullisempaa tilata porukalla iso satsi vaikka ulkomailta, sillä postitusmaksut voi jakaa. Maija suosii hollantilaista Bulbia.
- Istuta puiden alle. Sipulikukat kukkivat pisimpään puolivarjossa. Istuta osa sipulikukista puiden ja pensaiden lähelle, jotta kukat saavat kevyen varjostuksen.
