Meidän Mökki

Vanhasta riihestä syntyi saunamökki! 25-neliöinen hirsikaunotar on lapsiperheen yhteinen tukikohta

Vanhasta riihestä syntyi saunamökki! 25-neliöinen hirsikaunotar on lapsiperheen yhteinen tukikohta
Kaisa ja Ville hankkivat mökikseen Kinnulan vanhan pappilan. Sen remontin valmistumista odotellessa tontille siirrettiin saunamökiksi vanha riihi, jonka rakennustöissä tarvittiin koko perhettä.
Julkaistu: 28.1.2022

Savun tuoksu johdattelee kohti Pappilanjoen rantaa. Jotta pääsee saunatielle, on ohitettava Kinnulan entinen pappila, jonka mailla sauna on. Korjaustöiden jälkeen pappilarakennuksesta tulee Huhtaniemen perheen päämökki.

Vanhasta siirtoriihestä rakennetun saunamökin pihalla katse kiinnittyy perunapellolla touhuavaan kaksikkoon. Kaisa ja Samuel nostavat perunoita kesäiseen ruokapöytään. Sadekaan ei haittaa puuhia, onhan sauna lämpenemässä.

Kaisan ja Villen sekä heidän lastensa Amalian ja Samuelin saunamökki on vuonna 1938 veistetyssä vanhassa riihessä, joka on kasattu uudelle paikalleen vuonna 2019. Tilaa on 25 neliötä.

Kaisa ja Ville perheineen haaveilivat kesämökistä Kaisan lapsuusmaisemissa Kinnulassa, jossa isovanhemmat olisivat lähellä. He halusivat mökin olevan ihan jotain muuta kuin perheen moderni kaupunkikoti. Niinpä he päätyivätkin vanhan pappilan ja sen rakennusten omistajiksi.

Perheelle oli tärkeää päästä lähelle isovanhempia.

Kiintoisa sattuma on, että Kaisan vanhemmat asuivat samassa pappilassa 1970-luvun alussa. Tuolloin vanha pappila oli jaettu kahtia, seurakuntasisaren ja kanttorin asunnoiksi.

– On hauskaa, että täällä on olemassa jo juuret valmiina. Äiti toimi ennen seurakuntasisarena Kinnulassa. Vanhin siskoni on syntynyt pappilassa ja asunut ensimmäiset vuotensa täällä, Kaisa valottaa.

Komeat pariovet yhdistävät saunatuvan terassiin.
Samuel nappaa laiturin päästä pieniä kaloja. Ne maistuvat naapurin kissalle.

Nykyisen saunan paikalla oli vanha saunarakennus, jonka Kaisa olisi halunnut kunnostaa. Valitettavasti katto oli vuotanut liian pitkään ja laho ottanut vallan rakennuksesta.

– Pyysimme hirsirakentamisen ammattilaisen Aimo Heinosen arvioimaan rakennuksen kuntoa. Mitään ei ollut enää tehtävissä, vaan ainoa mahdollisuus oli purkaa vanha sauna pois, Kaisa kertoo.

– Onneksi Aimo kertoi vanhasta riihirakennuksesta, josta saunan saisi rakennettua tilalle. Tehokaksikko Aimo ja Kaisan isä purkivat vanhan saunan viikossa pois ja nostivat riihirakennuksen harjakorkeuteen vanhan saunan paikalle, Ville jatkaa.

Riihen vanhat tikkaat nostettiin kattokoristeeksi. Idean isä on Aimo. Saunalla on sähköt ja vesi nousee uppopumpulla vanhasta kaivosta.
Riihessä on puitu vain joitakin kertoja. Siksi hirret eivät ole mustuneet.
Saunan ylisillä asuu saunatonttuja. Vain lapset saavat käydä tervehtimässä niitä. Tontun piilopaikkana oleva pärekori tuli hirsien kylkiäisenä.
Saunalla kaikki muovinen on kiellettyä. Pesuvadiksi kelpaavat vain peltiset tai emaliset astia. Saunan polttopuulaatikko tuli riihikaupan mukana. Entinen omistaja säilytti siinä traktorin ketjuja.

Riihi siirrettiin uudelle paikalleen kolmen kilometrin päästä. Hirret numeroitiin, purettiin yksitellen ja siirrettiin traktorin peräkärryllä pappilaan.

Saunamökin rakennus aloitettiin kesäkuussa 2019. Löylyvalmiina se oli saman vuoden syyskuussa.

Uusi sauna rakennettiin pääosin vanhan kivijalan päälle. Sitä laajennettiin hieman Kaisan kotitilan navetasta peräisin olevilla vanhoilla kivijalkakivillä. Paikalta on kaunein näkymä alas joelle ja pappilaan.

Saunamökki on toiminut tukikohtana pappilan remontin aikana. Tuvan puolelta sytytettävä takkakiuas riittää pitämään rakennuksen lämpimänä pakkasillakin.

Rakennustöiden aikana perhe koki monenlaisia tunteita ja Kaisa kertoo, että rakennusmiesten kärsivällisyyskin oli koetuksella. Kaisa otti vastuun projektin suunnittelusta. Visio saunan lopputuloksesta kehittyi matkan varrella. Idea riihen etuseinän parioviin syntyi Kaisan bongaamasta amerikkalaisesta talosta, joka oli aiemmin ollut lato.

Perhe käsitteli kattopaneeleita, maalasi, lakkasi ja tilkitsi hirsien rakoja. Rakennusbudjetti oli asetettu 20 000 euroon ja siinä onnistuttiin pysymään.

– Lapset osallistuivat omalla tavallaan rakennusurakkaan. Pienellä avustuksella syntyi linnunpönttöjä, naulakoita, saunatontuille lauteet ja keppihevosia, Ville muistelee.

– Ilman isän apua emme ehkä olisi pysyneet budjetissa, suuri kiitos hänelle. Tämä on ollut koko perheen projekti alusta loppuun saakka, Kaisa tiivistää.

Takkakiuas lämmitetään kätevästi tuvan puolelta. Aluksi lämmittäjät nostivat sillä saunan lämmön liiankin kuumaksi. Saunakerrat ovat opettaneet, missä vaiheessa räppänät kannattaa avata tai laittaa vesi pataan. Löylyihin mennään mittarin tavoitellessa 80 astetta. Lapsetkin viipyvät lempeissä löylyissä.

– Jäähyllä käydään kerran jos toisenkin. Pitkospuita pitkin pääsee hetkessä ihailemaan jokimaisemaa, eikä sitä kyllästy katselemaan koskaan, Kaisa miettii.

”Suuri kiitos isälle. Tämä on ollut koko perheen projekti alusta loppuun saakka.”

Rantaan johtavat pitkospuut on tehty pappilan vanhan saunan hirsistä. Ehjiä hirsiä oli juuri tarvittava määrä.

– Talvella pyöritään jäähyllä hangessa. Amalia pujahtaa useimmin perunapellon kohdalle lumikylpyyn, Ville kertoo.

Kaivokatos tehtiin Pinterest-idean perusteella. Keväisin sen päälle kärrätään kunttaa pappilan tontilta.
Saunan rakennustyömaalla kävi päivittäin kinnulalaisia kertomassa muistoja pappilasta ja riihestä. Riihen naapurissa lapsuutensa asunut 90-vuotias rouva kertoi leikkineensä siellä nukeilla siskojensa ja veljiensä kanssa.

Kun sade on väistynyt, syttyy tuli vanhassa saunan padassa. Sota-aikana papin rouva keitti kylän emäntien kanssa samaisessa padassa ruokaa, jota jaettiin kuntalaisille. Pataa on käytetty myös pyykinpesuun.

Rantatöyräälle rakennetulla patioalueella on mukava viettää aikaa ja narrata kaloja laiturilla. Kaisan edesmennyt isomummi muisteli käyneensä pappilan rouvan kanssa kahvilla syreenimajassa joenrannalla.

On aika kuunnella Pappilanjoen liplatusta. Sekin osaisi kertoa niin monta tarinaa.

Kommentoi »