Meidän Talo

Sami-Jaakko toteutti vanhan puutalon kunnostusurakan, jonka kruunaa perunakellariin rakennettu luolamainen saunaosasto – ”Nyt minulla on koti, jossa viihdyn varmasti pitkään”

Sami-Jaakko toteutti vanhan puutalon kunnostusurakan, jonka kruunaa perunakellariin rakennettu luolamainen saunaosasto – ”Nyt minulla on koti, jossa viihdyn varmasti pitkään”
Remonttisuunnitelma syntyi Sami-Jaakon mielessä heti, kun hän astui tulevaan kotiinsa ensimmäistä kertaa. Tottunut remontoija päivitti satavuotiaan puutalon taloteknisesti 2020-luvulle ja rakensi kellariin ylellisen saunaosaston.
Julkaistu: 17.5.2021
Vaasalaisen kodin kulmasohvalla istuu tyytyväisen oloinen mies. Reiluun kolmeen metriin kohoavassa olohuoneessa on katto korkealla ja seinät leveällä – aivan kuten Pohjanmaalla sopiikin. Vanhan puutalohuoneiston läpikotaisin kunnostanut Sami-Jaakko kertoo olevansa erityisen iloinen siitä, että pystyi tässä projektissa toteuttamaan vähän erikoisemmatkin toiveet.
– Sen olen kuitenkin oppinut, ettei remontti koskaan mene niin kuin suunnittelee. Ei tämäkään.
Kevät 2019 oli pitkällä, kun Sami-Jaakko tuli ensimmäisen kerran katsomaan remontoitavaa puutalokotia. Asunnossa oli kaksi asuinkerrosta ja pieni betoninen perunakellari, jonne kuljettiin ulkokautta. 50-neliöisessä alakerrassa oli keittiö ja olohuone, niiden kyljessä pieni eteinen sekä wc.
1910-luvulla rakennetun asunnon persoonallisiin piirteisiin kuului seinänaapurin kanssa yhteinen porrashuone, josta kuljettiin kummankin asunnon yläkertaan.
Ylhäällä vinon katonlappeen alla oli yksinäinen makuuhuone sekä reilut 20 neliötä kylmää avovinttiä. Täällähän eletään edelleen 1970-lukua, Sami-Jaakko mietti katsellessaan asunnon kuluneita pintoja.
Hirsirunkoinen puutalo on rakennettu 1910-luvulla. Asunnossa on 169 neliötä: keittiö, olohuone, 2 makuu­huonetta, työhuone, 2 kylpyhuonetta, vaatehuone, elokuvahuone, viini- ja viskikellari sekä sauna- ja spaosasto.
Valoisan keittiön ­kaapistot ovat Noblessan Line N -mallistosta. Kaapistojen yläosan valonauha on tyylikäs yksityiskohta. Laatta­lattia on tehty kipsi­valun päälle. Ratkaisulla lattian painokuorma saatiin pidettyä pienempänä.
Asunnossa oli potentiaalia. Sami-Jaakko pohti, että vintin voisi eristää ja ottaa asuinkäyttöön. Kellariinkin olisi mahdollista rakentaa lisää tilaa kuten seinänaapuri oli tehnyt. Jokaisessa huoneistossa oli asukkaan itse valitsema lämmitysmuoto, jolloin suoran sähkölämmityksen voisi vaihtaa remontissa maalämpöön.
Sami-Jaakko näki heti, että työtä olisi paljon. Hän mietti, että nyt kannattaisi tuumata rauhassa hetki, ymmärtää, mihin on ryhtymässä. Asunnon mahdollisuudet polttelivat mielessä kuitenkin vahvemmin. Kun autonovi sulkeutui, Sami-Jaakko avasi ikkunan ja huikkasi välittäjälle: "Tehdään kaupat!"
Kodin materiaalipaletti on yksinkertaisen rehellinen.
Käsin veistetyt vanhat hirsiseinät ovat kuin taideteos. Alkuperäinen kattopanelointi oli hyvässä kunnossa ja sille riitti maalaus. Valkoinen katto hirren parina tuo tilaan raikkautta. Kakluuni on alkuperäinen ja käyttökunnossa. Lattialankut olivat alun perin vuonna 1880 rakennetussa purkutalossa.
Tältä olohuone näytti ennen remonttia.
Remonttisuunnitelma syntyi Sami-Jaakon mielessä heti ensimmäisessä näytössä.
– Projektin ideana oli korostaa vanhan talon parhaita puolia, kuten ottaa esille alkuperäiset hirsiseinät, mutta tuoda asunto taloteknisesti 2020-luvulle, Sami-Jaakko kertoo.
Hänen suunnitelmassaan keittiön toiminnot säilyisivät vanhoilla paikoillaan. Uusien kaapistojen pariksi tilaan sopi reilunkokoinen saareke, ja alkuperäinen puuliesi kunnostettaisiin. Erilliselle ruokapöydälle olisi hyvin tilaa olohuoneessa.
Alakerran valoisuus kasvaisi entisestään, kun keittiön ja olohuoneen välinen oviaukko suurennettaisiin. Kauniisti koristellulle kakluunille riittäisi pölyjen pyyhintä ja nuohoojan käynti.
Sami-Jaakko halusi toteuttaa remontin pääosin ulkopuolisilla tekijöillä, sillä hän oli itse samaan aikaan kiireinen pienkerrostaloprojektissa rakennuttajana ja suunnittelijana.
– Apunani tämän kodin projektissa olivat Joni ja Miku, joille kuuluu iso kiitos. Tein itse pääosin viimeistelytöitä.
Sami-Jaakon äly­kodissa muun muassa valaistusta, lämmitystä ja olohuoneen verhoja voi säätää puhelimen mobiilisovelluksella. Iso kulmasohva jakaa tilaa olohuoneessa.
Olohuoneen katseenvangitsija on yläkertaan nouseva porras. Lasikaiteinen ja teräsrunkoinen porras on tilattu mittojen mukaan ulkomailta. Portaikko on valaistu lednauhoilla. Askelmat ovat kumipuuta.
Omaa kotia suunnitellessa saan toteuttaa kaikista hulluimmatkin ideat.
Remontointi on Sami-Jaakolle tuttua jo entuudestaan. Ensimmäisen oman asuntonsa hän osti ja remontoi vuonna 2008.
– Kun veljeni kuuli tuolloin, että olin ostanut kunnostusta vaativan asunnon, hän nauroi ääneen. Remonttitaitoni riittivät noihin aikoihin taulun ripustamiseen seinään. Koolauksista tai muusta rakentamisesta en tiennyt mitään, Sami-Jaakko naurahtaa.
12 vuotta ja kahdeksan remonttia myöhemmin kylmän vintin ja uusien kylpyhuoneiden suunnittelu, ja remontointi ovat tulleet tutuiksi. Niin myös koo­laukset. Nyt yhdeksännessä remontissaan Sami-Jaakkoa innosti talon alla olevan kellarin muuttaminen asuinkäyttöön.
– Pidän haasteista. Monella miehellä on oma mancave, miesluola. Minä päätin viedä idean loppuun asti ja tehdä kellariin luolamaisen saunaosaston.
Se, miten talon alle tehtäisiin kallioluola, vaati ideoin­tia ja selvittelyä. Tilan rakentaminen antoi Sami-Jaakolle mahdollisuuden päästä toteuttamaan todellinen wau-sisustus.
– Olen aina halunnut, että kohteissani on jotain erityistä, joka jää mieleen. Samalla ajatuksella olen remontoinut yritykseni vuokra-asunnot. Suurinpana erona on se, että omaa kotia suunnitellessa saan toteuttaa kaikki hulluimmatkin ideat.
Makuuhuoneen kauniisti kuluneet 100-vuotiaat lattialankut on hankittu verkon myyntipalstalta. Avarasta huoneesta on käynti tilavalle parvekkeelle.
Makuuhuoneesta lasiseinällä erotettu kylpy­huone on ylellinen. Sami-Jaakko halusi kylpy­huoneeseen puuta imitoivat laatat, jotka löytyivät Virosta.
Yläkerran kylpyhuoneen suihkun erikoisuus on "katto­ikkuna". Poutapilvinen taivas on Fin­studion valmistama valokatto. Sen muovinen kalvo on valaistu yläpuolelta.
Metalliset kierreportaat kumahtavat jalan alla laskeuduttaessa kellariin.
– Ensimmäinen remonttisuunnitelma piti hyvin kutinsa. Vain näiden alakertaan menevien portaiden paikka vaihtui.
Alun perin Sami-Jaakko oli miettinyt portaiden paikaksi olohuonetta, jossa ne sijaitsisivat yläkertaan johtavien portaiden alapuolella. Nyt kellarikerrokseen laskeudutaan keittiöstä.
Valoisan ja vaalean yläkerran jälkeen alakerrassa odottaa toinen maailma. Kohdespotein valaistussa tilassa nurkat häviävät pimeyteen. Lasiseinän takana kuplii kutsuvasti poreallas. Neliöitään isomman oloiset saunatilat on erotettu lasiseinillä kotikylpyläksi. Poreallasosaston vieressä on sauna ja suihkutila, jonka seinät näyttävät kalliolta.
Kellarista poistettiin maata 100  000 kiloa. Kaivuuprojektissa oli pelko kalliosta, sillä lattian alle tarvittiin tila salaojaputkille, viemäreille ja lattiavalulle. Huoli osoittautui onneksi turhaksi. Porealtaan kaivantokin saatiin muuta kellaria syvemmäksi, ja sille tehtiin valu vedenpitävästä betonista.
– Porealtaan alla on oma sadevesiviemäröinti. Kellarissa on kaksi pumppua, jotka pumppaavat sadeveden pois, Sami-Jaakko täsmentää.
Kierreportaat on tehty käsin mittatilauksesta. Perunakellarin alkuperäinen tiiliseinä haluttiin jättää näkyville. Kohdevalaistus tuo hienosti esiin sen elävän pinnan.
Kellarin koti­teat­teri­huoneessa nautitaan leffoista muhkeilla penkeillä. Paintitblackin Juha Peltonen teki uniikin seinämaalauksen kynäruiskulla.
Poreallas ei istahtanut paikalleen ihan itsestään. Se laskettiin alas kellariin kierreportaiden aukosta siinä vaiheessa, kun keittiön lattia oli kokonaan auki.
– Aukon koko ei kuitenkaan ihan riittänyt, vaan yksi kierreporrasaukon vuoksi katkaistu lattianniska jouduttiin siirtämään sivuun laskun ajaksi.
Allas odotteli kellarissa kyljellään useamman kuukauden ennen asennusta.
– Altaan alle jätettiin nostoliinat, joilla sen voi tarvittaessa nostaa, jos esimerkiksi porealtaanmoottori vaatii korjausta.
Kellarin ulkoseinät muurattiin lämpöeristetyistä harkoista. Sami-Jaakko sai naapurin rakentamattomasta kellarista puolen metrin levyisen kaistaleen, joka on naapuriasunnon alla. Ilman lisätilaa, elokuvahuone olisi jäänyt turhan kapeaksi.
– Sain kellarin lisäneliöt vaihtokaupassa, jossa naapurit saivat omakseen vintille menevät portaat.
Kellarista kaivettiin maata 100  000 kiloa. Työ tehtiin kauko-ohjattavalla minikaivurilla.
Suihkutilan takaseinä näyttää kiveltä, mutta tuntuu käteen joltain muulta. Seinät on tehty suurista lasikuitulevyistä, jotka imitoivat kalliota. Sami-­Jaakko keksi lasikuidun etsittyään materiaalia, joka pitäisi vettä ja josta voisi helposti tehdä erilaisia muotoja.
– Ensimmäinen kokeilu oli tehdä itse muotti, mutta se ei onnistunut ihan toivotusti, hän nau­rahtaa.
Kokeilusta jäi muistoksi uretaanilla päällystetty kivi Sami-Jaakon ystävän pihaan. Seuraava idea oli tehdä pinta 3D-tulostuksella, mutta toteutus kaatui hintaan. Lopulta valmiit lasikuitulevyt saatiin Aa­siasta.
Lasikuitulevyt on asennettu irti vesieristetystä seinästä. Näin mahdollinen kosteus pääsee kuivumaan myös levyjen takapuolelta.
– Levyjen saumat on häivytetty laastilla ja niihin on asennuksen jälkeen maalattu kynäruiskulla varjostukset.
Kotikylpylä rakennettiin tähän tilaan.
Kotispan luolamainen tunnelma syntyy kalliota imitoivista lasikuitupaneeleista ja tarkkaan mietitystä valaistuksesta. Seinien ja katon lasikuitupaneeleihin on maalattu kynäruiskulla varjostukset. Sekä pore­altaassa että saunassa voi katsella televisiota. Ikkunoiden takana näkyy talon graniittinen kivijalka.
Kompaktin kokoiseen saunaan mahtuu mukavasti pari kolme henkeä. Televisio on piilossa lasin takana, ja lauteilla seurataan ahkerasti muun muassa jääkiekkoa.

Kotikylpylän materiaalikulut

  • Sauna: paneelit, lauteet ja kiuas 2650 euroa
  • Lasikuitulevyt 12 500 euroa
  • Lasiseinät ja televisioiden edessä olevat lasit asennettuna 4500 euroa
  • Poreallas 5800 euroa
  • Hanat 1100 euroa
  • Muut pintamateriaalit 600 euroa
Yhteensä 27 150 euroa.
Koko kellaritilan rakentaminen asuinkäyttöön maksoi materiaaleineen 150 000 euroa.
Saunatilojen lisäksi kellariin saatiin pieni viini- ja viskikellari, joka tehtiin alkuperäiseen perunakellariin. Myös elokuvien katselulle on huoneensa.
Reilun vuoden kestäneessä remontissa käytiin läpi koko asunto kellarista kurkihirteen.
– Jos olisin tiennyt, millainen duuni oli edessä, voi hyvin olla, etten olisi tässä nyt. Onneksi en tiennyt, Sami-Jaakko miettii.
Nyt sarjaremontoijan mieli on rauhoittunut. Vapautuneen energian ja ideat Sami-Jaakko hyödyntää nyt muihin projekteihin.
– Nyt minulla on koti, jossa viihdyn varmasti pitkään, hän summaa.
2 kommenttia