Lumi oli vielä maassa, kun Kruunupyyssä asuvat Marina eli Mia ja Janne Vertanen keksivät, että pihapiiriin pitäisi saada huvimaja. Vielä ei voinut ryhtyä rakentamaan, joten suunnittelulle jäi hyvin aikaa. Pariskunta teippasi huvimajan ääriviivat olohuoneen lattiaan ja aloitti tuumailun: Mahtuuko tilaan reilunkokoinen ruokapöytä? Tuleeko tästä nyt liian iso? Vai liian pieni?
”Onneksi teimme huvimajasta riittävän suuren. Kun Janne alkoi rakentaa majan runkoa, naapurin Sune sattui pistäytymään paikalla. Hän tarjosi meille vanhoja ikkunoita, jotka hän oli jemmannut liiteriinsä. Joutavia ikkunoita oli yhteensä kaksikymmentä. Me ilahduimme, kun ei tarvinnut ostaa uusia ikkunoita, ja Sune oli tyytyväinen, että liiteriin tuli tilaa.
Ikkunoiden kittaaminen ja maalaaminen veivät oman aikansa. Sen teimme yhdessä, mutta muuten meillä on Jannen kanssa selkeä työnjako: hän nikkaroi, minä sisustan. Yhdessä sitten ihastelemme lopputulosta.
Mietimme tarkkaan, miten sijoitamme rakennuksen tontille. Sen piti tulla riittävän lähellä taloa, sillä matka keittiöstä majalle ei saanut olla liian pitkä. Päädyimme rakentamaan huvimajan kulmittain talomme viereen. Samalla se rajaa etupihaa. Aurinko paistaa pellon laitaan aamusta iltaan.
Olemme tyytyväisiä, että päädyimme huopaan miettiessämme kattomateriaalia. Jos olisimme valinneet lasikaton, majassa olisi helteellä sietämättömän kuuma. Huopa myös sopii rakennuksen tyyliin. Ulko-oven tilasimme kokkolalaiselta puusepältä.
Ikkunoista avautuvat hienot näkymät joelle. Olisimme voineet sijoittaa majan lähemmäksi jokea, mutta koska Pohjanmaalla on keväisin tulvavaara, jätimme varalta etäisyyttä.
Huvimaja oli ihana sisustaa. Valkoinen ja vaaleanpunainen ovat lempivärejäni, joten sisustuksesta tuli varsin hempeä. Sama tyyli vallitsee meillä kotonakin. Tykkään vaaleista väreistä ja vanhoista huonekaluista. Niitä yhdistelemällä lopputuloksesta tulee väkisinkin melko romanttinen.
Kukilla on iso rooli sisustuksessa. Halusin majaan leveät ikkunalaudat, joille kukkaruukut voi asetella näyttävästi. Pelargonit ovat lempikukkiani. Niissäkin suosin vaaleanpunaista. Samat pelakuut kukkivat meillä vuodesta toiseen, sillä talvetan ne talon autotallissa. Nostan kasvit talvisuojaan vasta loppusyksystä. Jos on tulossa hallayö, levitän niiden päälle lakanan lämmikkeeksi.
Myös tyynyihin ja pöytäliinaan olen valinnut kukkakuoseja.
Projekti laajeni, kun rakensimme majan lähelle vielä pienen vesiaiheen ja istutimme ympärille pensaita ja perennoja. Yhdeksässä vuodessa kasvit ovat venähtäneet isoiksi, ja nyt kokonaisuus näyttää viimeistellyltä.”
