Meidän Mökki

Leffateatteri kesämökillä! Ränsistynyt riihi sai uuden elämän Ullan kesäparatiisissa – ”Päätös pelastaa jotain arvokasta piti loppumetreille saakka”

Leffateatteri kesämökillä! Ränsistynyt riihi sai uuden elämän Ullan kesäparatiisissa – ”Päätös pelastaa jotain arvokasta piti loppumetreille saakka”
Ulla Ylijoen Ikaalisissa sijaitsevalle mökille nousi oma leffateatteri, kun luhistumisen partaalla ollut riihi pelastettiin uuteen tarinaan. Ikimuistoinen remonttivaihe vietiin loppuun tahdonvoimalla.
Julkaistu: 16.10.2020

Titanicin tunnuskappaleen voimistuessa hiljaisesta myrskyiseksi on tunnelma käsinkosketeltava. Traaginen tarina tuntuu heräävän henkiin vanhaan riiheen tehdyssä elokuvateatterissa, Riihi-kinossa. Elokuvavalinta kietoutuu koskettavasti Ulla Ylijoen ja hänen puolisonsa omistaman tilan historiaan.

Tarina alkaa vuodelta 1906, jolloin tänne tulivat tilallisiksi lähitalossa piikana ja renkinä ollut pariskunta. Ajat olivat kovat. Tilan isäntä, kahden lapsen isä, lähti töihin Amerikkaan mutta hukkui matkalla Titanicin upottua huhtikuussa 1912. Emännän ja lasten oli jatkettava elämäänsä tilalla vakuutuskorvausten turvin.

Osa riihen alkuperäisistä luukuista ja aukoista tukittiin, osa hyödynnettiin ovien ja ikkunoiden aukkoina. Ulkopuolen ilmeen viimeistelee kattoon valittu lukkopelti.
Ullan hoidossa kasvava puutarha-alue levittäytyy riihen ympärille. Rakennus jykevine hirsineen sulautuu luontevasti maisemaan.

Vuosikymmenet kuluivat, ja vielä 2000-luvun alussa tila oli voimissaan ilman konevoiman apua. Silloisella isännällä oli polkupyörän lisäksi hevonen, lehmiä ja muutama kana. Hänen jälkeensä paikka palveli kesämökkinä, kunnes Ulla puolisoineen osti tilan vapaa-ajanpaikakseen vuonna 2014.

– Puutarhaharrastus on aina ollut kovin lähellä sydäntäni, mutta kerrostaloasunnossa Tampereella ei ollut siihen mahdollisuutta. Tämä paikka oli yksi haaveistani, joka toteutui, Ulla kertoo.

Vanha vaarinpirtti muovautui kaupunkilaispuutarhurin ja hänen puolisonsa kesäparatiisiksi. Sen piha-alue on kasvanut vuosi vuodelta.

– Puskittunut ja horsmittunut piha sai väistyä. Nyt tilalla on puutarha, jossa kasvaa yli 200 eri kasvilajia, Ulla kertoo.

Riihi ennen remonttia.
Purkamisessa ja pystyttämisessä oli apuna paikallinen hirsirakentamisen ammattilainen. Hän myös teki korvaushirret rakennukselle. Ulkopinnan uudet hirret ja kattorakenteiden näkyvät puuosat harmaannutettiin rautasulfaattiliuoksella.
Noin 20 neliön riihi kuuluu tilaan, jossa on päärakennus, navetta-liiteri-saunarakennus ja varasto-tallirakennus ja kompostoiva käymälä.

Päärakennuksessakin on tehty uudistuksia.

Ulla on puolisonsa kanssa modernisoinut taloa ympärivuotiseen käyttöön sopivaksi. Talossa on nyt sisävessat, jätevesijärjestelmä ja täysin varusteltu keittiö. Pinkopahvit riisuttiin seiniltä, lattiat eristettiin ja tulisijojen avuksi asennettiin ilmalämpöpumppu.

Pariskunta harrastaa tanssia ja elokuvia, joista jälkimmäinen intohimo näkyy kirjaimellisesti pellosta nostetun riihen sisällä. Tilaan kuulunut riihi oli jäänyt lohkomisvaiheessa naapurin puolelle. Sen lohduton ulkomuoto sai Ullan ja hänen puolisonsa toimimaan.

– Riihi oli parhaassa loistossaan osa tilan rakennuksia. Siellä kuivattiin ja käsiteltiin viljaa tilan tarpeisiin, Ulla kertoo.

Mökin kalusteet ovat kierrätettyjä. Ulla on tehnyt vanhasta kampauspöydän tuolista käytännöllisen rahin päällystämällä sen trikookudeneuloksella. Lattialankkujen punainen on Monicolorin sävy Nova L137.
Kotiteatterin laitteet ovat mustat. Nekin haluttiin sulauttaa yhtenäiseen värimaailmaan. Sähkökäyttöinen valkokangas laskeutuu esiin mustan kotelon suojista.
Harjakaton avaaminen mahdollisti nukkumaparven tekemisen. Petipaikkoja on neljälle.

Riihi päätettiin siirtää takaisin osaksi tilan rakennuksia. Riihen purkuvaiheessa jokainen hirsi numeroitiin. Siirtopaikalla odotti tukeva murskepohja. Nurkkakiviksi asennettiin tulisijasta uudelleen käyttöön otetut raskaat muurikivet.

Pystytysvaiheessa hirsien istuvuus tarkastettiin ja välit tilkittiin. Vain alin hirsikerta jouduttiin uusimaan.

– Riihen sisäpuolen hirret pestiin juuriharjalla ja soodaliuoksella. Viimeistelyvaiheessa ne käsiteltiin uudelleen tummanpuhuviksi ruiskuttamalla pintaan mustaa puuöljyä, kertoo sisustusvastaavana toimiva Ulla.

Tämä paikka oli yksi haaveistani, joka toteutui.

Tunnit vaihtuivat viikoiksi ja siitä sujuvasti kuukausiksi. Riihellä leijaili sankka tunnelma eristeiden levittämisen aikaan. Päästä varpaisiin saakka suojautunut Ulla hoiti lattiaeristysten levitystä miesten apuna. Ikimuistoinen, nyt ajan kultaama, remonttivaihe oli päätetty viedä loppuun tahdonvoimalla.

– Missään vaiheessa emme katuneet projektia. Salamana iskenyt päätös pelastaa jotain arvokasta piti alusta loppumetreille saakka, Ulla sanoo.

Hirret käsiteltiin tummiksi mustalla puuöljyllä. Osa puuosista sai patinoituneen harmaan pinnan teräsvillan ja etikan liuoksella.
Ulla on saanut vanhan tilan pihan puhkeamaan kukkaan.

Viimeistelytöiden loppusuoralla asennettiin paikoilleen myös keittiönurkkaus. Paikallisen puusepän tekemän ulko-oven harmaat verhoilulaudat ovat riihen vanhoista rakenteista. Uuden ikkunan runko ja monia muita puuosia käsiteltiin patinoituneen harmaansävyisiksi teräsvillasta ja etikasta tehdyllä liuoksella. Punainen lattia kokoaa tummanpuhuvat sävyt yhteen.

Ulla valmistautuu elokuvailtaan käynnistämällä popcornkoneen, himmentämällä valaistusta ja laskemalla valkokankaan alas ikkunan eteen.

Riihen ovi kätkee taakseen ihan oman maailmansa. Vaikutteita se on saanut yli sadan vuoden takaa.

– Melkein voisin vannoa hirsien narahtavan onnesta, kun valkokangas täyttyy Titanicin tunnelmista. Mitä kaikkea mahtuukaan hirsien sisälle silloin ennen ja tänään, Ulla kuiskaa, ja elokuva voi alkaa.

Kallen viimeinen matka Amerikkaan

Työmies Kalle Edvard Mäkinen syntyi sunnuntaina 21.5.1882 Ikaalisten Tevaniemen kylän Mustaniemen talossa. Hän avioitui 1903 Ida Niemisen kanssa. Avioliittoon mennessään Kalle työskenteli maatyömiehenä ja Ida palveli piikana samassa maatalossa. Heille syntyi lapsia: Paavo Edvard Kallenpoika (1904–1930) ja Lempi Maria Kallentytär (1908–1920).

Ukkomieheksi tultuaan Kallen onnistui Idansa kanssa hankkia Ikaalisten Vahojärven kylästä pieni maapaikka, ja niin hänestä tuli pienviljelijä. Elanto lienee jäänyt niukaksi, koska pariskunta ryhtyi hankkimaan Amerikkaan lähtöä. Mies lähti sinne kuitenkin yksin. Siirtolaisuus oli huomattavaa noina aikoina kaikissa Pohjoismaissa. Maattoman väen lisääntyminen, niukat elinehdot ja yleinen näköalattomuus höllensivät pidäkkeitä pysytellä kotitanhuvilla, ja kun tuttavapiirissä rupesi kuulumaan rohkaisevia viestejä siitä, miten Amerikassa saattoi ”vuolla kultaa”, yhä useammat kypsyivät tekemään päätöksen lähteä siirtolaisiksi.

Ellis-saaren siirtolaisrekisterin mukaan Kalle Mäkinen Ikaalisista saapui New Yorkiin kahdesti. Kallen kolmas Amerikan-reissu muodostui kohtalokkaaksi. Kallen viimeinen matka Amerikkaan Matkustajaluettelon mukaan Kalle astui Polaris-laivaan Hangossa keskiviikkona 3.4.1912 ja sitten Southamptonissa keskiviikkona 10.4.1912 White Star Linen Titanic-alukseen määränpäänään ensin New York ja sieltä tuttuun tapaan Glassport, Pennsylvania. Kalle Mäkinen ei Titanicin törmäyksen jälkeen mahtunut tai muutoin päässyt pelastusveneeseen eikä selviytynyt hyisestä vedestä. Hän menehtyi Titanicin kohtalonyönä maanantaina 15.4.1912 pohjoisella Atlantin valtamerellä. Titanic upposi kello 2.20. Kallen ruumista ei koskaan löydetty. Atlantti on hänen hautansa.

Leski Ida Mäkinen haki ja sai Titanicin laivayhtiöltä leskenkorvauksen. Hän eleli lastensa kanssa leskenä, kunnes vuonna 1918 solmi uuden avioliiton itseään nuoremman miehen kanssa. Ida kuoli vuonna 1936 vain 56-vuotiaana. Hänen molemmat lapsensa kuolivat varhaisella iällä ennen äitiään ilman omia lapsia. Näin sammui eräs suomalainen sukuhaara. Tilalla jatkoi emäntänä Idan sisko miehensä kanssa. Titanicilla oli kaikkiaan 63 suomalaismatkustajaa, joista menehtyi haaksirikossa 43.

Lähde: Veikko Huuskan selvitys.

Kommentoi »