Ensimmäinen oma piha, olisi kiva tehdä puutarhasta nätti. Mutta: puutarhaoppaat vilisevät perennoja, juurenniskoja, kohopenkkejä ja muuta salakieltä. Mummu neuvoo tekemään yhtä, naapuri toista ja pirjot somessa kolmatta. Vähemmästäkin menee pää pyörälle.
Puutarhaopettaja, hortonomi Kirsi Tuominen ymmärtää kotipuutarhurin tuskan. Nyt hän on luvannut vastata kaikkiin kysymyksiimme, joita emme melkein edes kehtaa kysyä.
1. Mikä ihme on perenna?
Perenna on monivuotinen, ruohovartinen koristekasvi. Juuristo elää talven yli mutta useimmilla perennoilla maanpäälliset osat lakastuvat syksyllä ja alkavat taas keväällä kasvaa. Kun puhutaan kukkapenkistä, tarkoitetaan siis yleensä perennapenkkiä. Voit lukea perennoista lisää täältä.
2. No mitä eroa kesäkukilla ja perennoilla sitten on?
Kesäkukat ovat yksivuotisia, eli Suomen oloissa ne kuolevat syksyllä. Kesäkukat myös kukkivat koko kesän, kun niitä hoitaa oikein. Suurin osa perennoista taas kukkii vain osan aikaa kesästä. Siitä huolimatta kukkapenkkiin kannattaa valita enimmäkseen juuri perennoja, jottei penkkiä tarvitse perustaa joka vuosi uudelleen.
Esimerkiksi pelargonit ja daaliat ovat meillä Suomessa kesäkukkia, mutta etelässä ne ovat perennoja. Vaikkapa Madeiralla voi nähdä valtavia daalioita, kun siellä ne jatkavat kasvuaan vuodesta toiseen. Suomessakin moni talvettaa näitä suosikkikukkia eli pitää kasvien juurakot hengissä seuraavaan kesään. Daalian talvetusohjeet löydät täältä.
3. Puutarhamyymälässä on multaa sen seitsemää sorttia: puutarhamultaa, havu- ja rodomultaa, erikoismultia puille, ruusuille, perennoille… enkö voisi laittaa kaikille edullista puutarhamultaa?
Perusperiaate on, että osa kasveista on sopeutunut happamaan ja osa emäksisempään maaperään. Havut, alppiruusut, atsaleat ja esimerkiksi pensasmustikat viihtyvät happamassa – niille siis mieluiten havu- ja rodomultaa. Muille kasveille kelpaa puutarhamulta.
Kollegani vertasi eri multalaatuja osuvasti kosmetiikkaan: joku luottaa perusvoiteeseen, toinen haluaa erikseen päivä-, yö-, käsi- ja vartalovoiteet.
Erikoismullat ovat suhteellisen uusia tuotteita. Niissä on pointtinsa, juuri tietynlaisten kasvien kasvua tukevia ominaisuuksia. Esimerkiksi perennamulta on voimakkaasti lannoitettua – ideana on, että perennat kasvavat nopeasti eivätkä rikkaruohot pääse valtaamaan penkkiä. Vaikkapa viherkattomulta taas on tavanomaista kevyempää, ja niin edelleen. Kollegani vertasi eri multalaatuja osuvasti kosmetiikkaan: joku luottaa perusvoiteeseen, toinen haluaa erikseen päivä-, yö-, käsi- ja vartalovoiteet.
Jos multaa tarvitsee pihaan paljon, on jo ympäristön kannalta järkevintä tilata peräkärryllinen yhtä multalaatua kaikille kasveille kuin ajella ympäriinsä ostamassa eri pussimultia eri kasveille. Lue täältä lisää vinkkejä siihen, miten multa kannattaa valita.
4. Miksen sitten voi vain luottaa oman pihan maahan ja jättää mullat kauppaan? Kyllähän luonnonkasvitkin täällä viihtyvät.
Itse asiassa nykyään puhutaan paljon paikalla tehtävästä maan muokkaamisesta. Kompostoinnin avulla voi saada omaa ravinteikasta multaa, jolla voi parantaa maata. Suosittelenkin kompostointia lämpimästi. Näin toimittiin myös "ennen vanhaan", kaupallinen multatuotanto on suhteellisen uutta.
Aivan sellaisenaan oman pihan maata on tosi haasteellista käyttää, vaikka maata kuinka möyhentäisi ja rikkaruohot poistaisi. Varsinkin savimaan kanssa tulisi nopeasti epätoivo. Ilman maanparannusta kasvit pitäisi valita todella tarkasti olosuhteiden mukaan. Suhteellisen vähällä pärjäävät monet perinnekasvit, kuten syreenit ja marjapensaat.
5. Istutusohjeessa neuvotaan taimien istutusväli: 40 senttiä. Siis jätänkö sen 40 senttiä kasvien väliin vai miten väli lasketaan?
Istutusväli lasketaan taimen keskeltä viereisen taimen keskelle. Aluksi istutusryhmän kuuluu näyttää tyhjältä. Jos se näyttää heti hyvältä, jokin on pielessä. Kun taimet kasvavat, ne täyttävät tyhjän tilan.
6. Puuta istuttaessa neuvotaan jättämään juurenniska näkyviin. Mikä ihmeen juurenniska?
Juurenniskan paikka selviää helpoiten tunnustelemalla: se on se kohta, jossa runko loppuu ja juuret alkavat. Jos puu istutetaan kovin syvälle, se alkaa tehdä juuria maan alle jääneeseen runkoon ja puun kasvu hidastuu. Joskus puu on jo taimistolla istutettu liian syvälle, tämä kannattaa siis tarkistaa ja poistaa tarvittaessa varovasti multaa paakusta juuriston yläpuolelta ennen istutusta. Katso kuvalliset ohjeet puun istutukseen täältä.
7. Taimea neuvotaan kastelemaan runsaasti. Mistä tiedän, että kastelen tarpeeksi?
Tämä riippuu hirveästi kasvista, taimen koosta ja olosuhteista: maaperän savisuudesta tai hiekkaisuudesta sekä paikan tuulisuudesta ja aurinkoisuudesta. Yleisesti ottaen riittävä vesimäärä on yllättävän suuri. Otetaan esimerkiksi suosittu tuija. Tuija kaipaa vettä kerralla 20–40 litraa, ja kastella pitää alkuun säästä ja paikasta riippuen jopa useamman kerran viikossa. Lue täältä ohjeet tuija-aidan istutukseen ja hoitoon.
Jos et ole varma, oletko kastellut tarpeeksi, selvitä se kaivamalla varovasti maata juurialueen vierestä. Onko multa syvällä kuivaa vai kosteaa?
Juuripaakun ja sen ympärysmaan pitää kastua kunnolla, jotta juuristo lähtee leviämään syvälle ja kasvista tulee kestävä. Jos kasteluveden määrä on liian pieni, se imeytyy vain maan pintakerrokseen ja kasvi ohjaa juurensa pintaan. Tällöin kasvi on esimerkiksi altis kuivuudelle. Jos et ole varma, oletko kastellut tarpeeksi, selvitä se kaivamalla varovasti maata juurialueen vierestä. Onko multa syvällä kuivaa vai kosteaa?
8. Kaadanko veden suoraan juurille vai pitääkö kastella laajemmalta?
Vettä ei kannata lorottaa pelkille juurille vaan myös niiden ympäristöön, jotta juuret hakeutuvat laajemmalle. Kastele koko istutuskuopan laajuudelta ja vähän ylikin.
9. Onko puutarhakasveja pakko lannoittaa?
Jos kasvit näyttävät voivan hyvin, ei tarvitse. Eivät ihmisetkään tarvitse vitamiinipillereitä, jos puutoksia ei ole. Samaan tapaan ei ole mitenkään välttämätöntä laittaa joka vuosi kevätlannoitetta. Jos kasvu on hiipunut ja kasvi alkaa näyttää kituliaalta, pitää miettiä, onko sillä puutetta valosta, vedestä tai lannoitteesta. Toki esimerkiksi nurmikko hyötyy lannoittamisesta. Voimakas kasvu kuitenkin tarkoittaa sitä, että nurmikkoa pitää myös leikata useammin. Lue täältä vinkit luonnonmukaiseen lannoittamiseen!
10. Monien kesäkukkien kukkia pitää nyppiä. Entäs perennojen?
Perennojen kuihtuneita kukintoja ei tarvitse poistaa. Tosin jos kasvi on helposti leviävää sorttia ja sen ei haluaisi leviävän, kukat voi poistaa. Näin siemenet eivät pääse kehittymään. Moni myös tykkää saksia pois nuupahtaneet pionien kukinnot, jottei kasvilla kulu voimia siementuotantoon. Mitään haittaa kukintojen poistamisesta ei perennoille ole.
On aika yleinen luulo, että kaikki pitäisi istuttaa keväällä.
11. Suunnittelen kukkapenkkiä, mutta keväällä en ehtinyt istuttaa. Voiko kasveja istuttaa vielä kesällä?
Voi aivan hyvin. On aika yleinen luulo, että kaikki pitäisi istuttaa keväällä. Keskikesän helteillä taimia pitää toki kastella ahkerammin kuin keväällä. Ei kannata istuttaa kasveja kotipihaan juuri ennen lomareissua. Katso täältä kolme tapaa kukkapenkin perustamiseen. Täältä taas löydät vinkit kasvien kasteluun lomalla.
12. Tein kohopenkin kukkia varten. Kun kastelen kasveja, vesi valuu vain penkin reunoja pitkin alas ja multakin on pikkuhiljaa valunut. Miksi?
Tee kohopenkistä mahdollisimman laakea. Jos se on jyrkkärinteinen kumpu, multa ja vesi valuvat liiaksi pois. Toki kohopenkin tarkoitus onkin osin se, ettei vesi jää seisomaan kasvien juurille. Kohopenkkejä kannattaa kyllä tehdä – paitsi siksi, ettei vesi seiso kasvien juurilla, myös siksi, että maa lämpenee kohopenkissä nopeasti. Kurkkaa täältä, miten voit tehdä kiinalaisen kohopenkin!
Kasvien hoitaminen on kuin vauvan hoivaamista.
13. Haluaisin kauniin mutta helppohoitoisen pihan. Mitä kannattaa istuttaa?
Fakta on, että aivan vaivatta puutarhassa ei pääse. Kasvien hoitaminen on kuin vauvan hoivaamista: pitää seurata, kuinka kasvi voi ja reagoida tarpeen mukaan. Eri vauvat ovat erilaisia, ja niin ovat myös eri kasvit ja eri puutarhat. Oman pihan olosuhteet pitää tuntea, jotta osaa valita sopivat kasvit.
Kaikki lähtee siis siitä, että valitsee oikean kasvin oikealle paikalle. On aika vähän niin sanottuja yleiskasveja, jotka pärjäisivät missä vain. Heisiangervot ja vuorenkilvet ovat sitkeitä. Jos kaipaa pihalta helppoutta, kannattaa välttää kasveja, joita pitää leikata ja suojata. Puutarhassakin siis hyvin suunniteltu on siis puoliksi tehty. Lue täältä istutussuunnitelma helppohoitoiseen puutarhaan.
14. Mitä moni ei tiedä puutarhanhoidosta?
Monilta jää maa tiivistämättä istuttamisen yhteydessä. Jos maata ei tiivistä taimen ympäriltä, multaa tulee todennäköisesti laitettua liian vähän. Tämä käy ilmi viimeistään seuraavan sateen yhteydessä, kun multa menee kasaan ja taimen juuripaakku tulee näkyviin. Maan voi tiivistää joko käsillä tai jaloilla varovasti painellen taimen ympäriltä. Ei tarvitse olla huolissaan siitä, että juuret eivät saisi tiivistyksen jälkeen ilmaa. Mullan mururakenne pitää huolen siitä, että kasvualusta on tarpeeksi ilmava. Alppiruusut tosin eivät pidä tiivistämisestä, joten niiden kanssa pitää olla varovaisempi.
