Kotivinkki

Sotku kuormittaa aivoja – tuoko siisti koti siis mielenrauhan ja hyvän elämän?

Sotku kuormittaa aivoja – tuoko siisti koti siis mielenrauhan ja hyvän elämän?
Järjestä kotisi niin saat pääsikin järjestykseen, julistaa itseapukirjailija. Hermostosi tykkää järjestyksestä, mutta myös epäjärjestys voi rentouttaa.

Olet siivonnut tavaraläjät pöydiltä, raivannut vaatekaapin tyhjemmäksi ja heittänyt pois kasapäin tavaraa lipaston laatikoista. Koti on autuaan siisti, sinä yhtä aikaa rauhallinen ja energinen.

Jos koti olisi aina tällä tavalla rojusta vapaa, olisiko olokin aina yhtä hyvä?

Ehkä. Ainakin yhdysvaltalainen itseapukirjailija Gretchen Rubin ajattelee, että elämä helpottuu, kun karsimme kotimme turhasta roinasta ja löydämme jäljellä oleville tavaroille omat paikkansa.

Sotkuinen työpöytä tai pursuileva vaatehuone ei kuulosta megaluokan ongelmalta. Mutta Rubinin mukaan se heijastuu elämäämme monella tavalla, kun järjestämme kotimme.

Tunnemme vähemmän ärsytystä, syyllisyyttä, kiirettä ja turhautumista. Säästämme aikaa, rahaa, tilaa, energiaa ja kärsivällisyyttä.

Kotona voi rentoutua, kun takaraivossa ei tykytä tarve siivota. Olemme luovempia ja keskittyminen on helpompaa. Kun tavaraa on vähemmän, on elämässä enemmän vaihtoehtoja: mitä haluamme tehdä, missä ja miten haluamme elää.

Tiivistetysti: siisti koti tuo mielenrauhan.

Vinkki!

Näkyykö arjessasi kaikkialla kaaosta? Katso kattoon. Siellä on yleensä siistiä ja rauhallista.

Sotku kuormittaa aivoja. Jokainen esine on tavallaan ärsyke, vahvistaa psykologi Satu Kettunen.

Rubinin teesit heijastelevat aikaamme. Ympärillämme on valtavasti tavaroita ja asioita, jotka kuormittavat aivoja, ajattelua ja päätöksentekoa.

– Ärsykkeiden runsaus kuormittaa tiedonkäsittelyjärjestelmäämme koko ajan. Ei ihme, että tavaroiden ja asioiden hallinnasta on tullut niin iso juttu, Kettunen sanoo.

Elämää rauhoittaa, kun tavaraa on vain sen verran, että se pysyy hallinnassa.

– Kun tavaroita ei ole liikaa, ne löytää kotoa helpommin ja ne mahtuvat omille paikoilleen. Tavaroiden säilyttäminen, järjestäminen ja niistä huolehtiminen vievät aikaa ja energiaa.

Jos et rakasta, käytä tai tarvitse jotain tavaraa, hankkiudu siitä eroon, Rubin kannustaa Outer Order, Inner Calm -kirjassaan.

Ajatus on osin tuttu. Japanilaisen järjestysguru Marie Kondon mukaan meidän tulee säilyttää vain esineet, joista pidämme ja jotka tuottavat meille iloa. Satu Kettunen sanoo, että hermoston näkökulmasta siinä on järkeä.

– Positiiviset tunteet ja ajatukset sekä kiitollisuuden tunne laskevat stressitasoa, eli sydämen syke laskee ja sykevälivaihtelu lisääntyy. Positiiviset tunteet auttavat meitä palautumaan. Negatiiviset ja ongelmanratkaisua vaativat asiat taas nostavat stressitasoa, kun ne nostavat syketasoa ja vähentävät sykevälivaihtelua, mikä valmistaa kehon toimintaan.

Perattavat tavaravuoret ja pyykkiteline olohuoneessa ovat ärsyketulvaa, joka voi saada hermoston takajaloilleen.

Stressiä voi siis pukata, jos kodin pinnat ovat täynnä perattavia kasoja, ja jos pyykkiteline on olohuoneen pysyvä sisustuselementti. Ne ovat ärsyketulvaa, joka voi saada hermoston takajaloilleen.

Vähennysyrityksistä huolimatta Hannan, 41, perheen kotona on liikaa tavaraa.

– Se haittaa minua aktiivisesti. Tavaraa on silmälle liikaa. Haluaisin, että kaikki tavarat olisivat kaapeissa, mutta ne eivät mahdu niihin. Enkä halua ostaa säilytystä varten uutta kalustetta.

– En tiedä, kumpi ärsyttää enemmän: aika joka menee tavaroiden jatkuvaan raivaamiseen vai sotkun näkeminen.

Tavarat, joilla ei ole omaa paikkaansa, seilaavat kotona siellä täällä. Hanna ei voi rauhoittua vaikka lukemaan kirjaa, jos olohuoneen nurkassa odottaa kasa viikattavaa pyykkiä. Jonkun toisen kodissa samanlainen pyykkikasa ei haittaa tippaakaan.

– Omassa kodissa pyykkikasa on visuaalista sotkua, mutta se myös muistuttaa, että sille pitäisi tehdä jotakin, Hanna sanoo.

Kodin epäjärjestys riipii Hannaa, mutta hänen aviomiestään se ei haittaa.

– Se aiheuttaa kitkaa parisuhteeseen. Miehelle ei ole olemassa sitä ryönää, jonka minä näen.

Satu Kettusen mukaan on normaalia, että tiskipöydälle jämähtäneet likaiset astiat tai kirjahyllystä tursottavat paperiniput ärsyttävät joitakin enemmän kuin toisia.

– On yksilöllistä, miten ihmiset sietävät keskeneräisyyttä ja ärsykkeitä. Stressin säätelyssä ja herkkyydessä ulkoisille paineille on eroja.

Aikoinaan vaurauden merkki oli se, että pystyi syömään paljon ja keräämään painoa. Kun se tuli mahdolliseksi liki kaikille, vararengas vyötäröllä ei ollut enää tavoiteltava asia. Sama on käynyt tavaran määrälle.

Pakon edessä Taina, 39, karsi omaisuudestaan kaiken turhan. Pari vuotta sitten hän muutti väliaikaisesti ulkomaille, eikä Suomessa ollut varastoa, johon kätevästi tunkea tavaransa.

Taina oli miettinyt tavaroiden karsimista jo aikaisemmin.

– Haaveilin yksinkertaisemmasta elämästä. Tavaraa oli niin paljon, ettei sitä saanut järkevästi minnekään.

Omaisuuttaan karsiessaan Taina huomasi, että tavaroilla ei oikeastaan ole suurta merkitystä hänen elämässään. Nykyään Taina asuu minimalistisessa kodissa. Karsittu elämä on aiheuttanut ihailua.

– Tavaroiden karsiminen on nyt trendikästä. Tavaroiden runsauden hallitseminen kertoo elämänhallinnasta ja tuo statusta, Satu Kettunen sanoo.

Hän muistuttaa, miten aikoinaan vaurauden merkki oli se, että pystyi syömään paljon ja keräämään painoa. Kun se tuli mahdolliseksi liki kaikille, vararengas vyötäröllä ei ollut enää tavoiteltava asia. Sama on käynyt tavaran määrälle.

– Nyt tavaraa on paljon ja helposti saatavilla, joten sen omistaminen ja säilyttäminen ei enää olekaan arvokasta. Arvokasta on se, että on tilaa.

Kettunen kertoo, että tavaran hamstraaminen liitetään jopa mielenterveyden haasteisiin. Ajatellaan, että elämänhallinta on pettänyt, jos ei jaksa ja pysty hallitsemaan kotinsa tavaranpaljoutta.

Vinkki!

Palaako pinna, kun bongaat lattialle jätetyn sukan? Yritä ajatella, että sukka kertoo siitä, miten elämä on ihanasti kesken.

Jos ei välitä nurkissa kasvavista lehtikasoista tai leluvyörystä olohuoneen lattialla, se voi olla positiivinen asia.

– On hyvä ominaisuus, jos sietää epäjärjestystä ja keskeneräisyyttä. Se on tärkeää esimerkiksi työelämässä, missä on usein monia päällekkäisiä, keskeneräisiä projekteja, Kettunen mainitsee.

Moni saattaa hävetä kotinsa epäjärjestystä, vaikka sotku ei suoranaisesti aiheuttaisi itselle harmaita hiuksia. Paine siitä, että kaiken pitäisi olla järjestyksessä, on vain niin suuri. Ulkopuolelta tuleva paine voi olla jopa stressaavampaa kuin se, että koti ei ole siisti.

– Järjestyksen ylläpitäminen voi viedä energiaa ja tilaa monelta muulta asialta. Jos siivoamisen tarve johtuu ulkoisista paineista, se kuormittaa hermostollisesti.

Kiinnitätkö kotona huomiosi kivoihin juttuihin vai asioihin, joista et pidä?

Eikä siisti koti välttämättä tuo mukanaan Gretchen Rubinin lupaamaa zen-tilaa. Mitä tehdä, jos on karsinut kotoaan kaiken turhan ja löytänyt oman paikan nuppineuloille, eikä silti ole onnellinen?

Kettunen kehottaa miettimään, minkä takia tavoitteli siistiä kotia. Jos halusi esitellä teräksistä elämänhallintaa tai kuulua muiden superjärjestelmällisten ihmisten joukkoon, ei ihme, jos meni vähän metsään. Siisti ja organisoitu koti ei tuo automaattisesti yhteyttä muihin ihmisiin ja muutosta elämään.

Kodin ei kannata muistuttaa luksushotellia, johon mennään nauttimaan hetkestä. Kotiin ja arkeen kun kuuluu asioita, joita lomalla ei ole: pyykkien ja läksyjen levittelyä ja muuta elämää.

Kettunen kannustaa opettelemaan uutta asennetta oman kodin kasoja ja kaaosta kohtaan. Kiinnitätkö kotona huomiosi kivoihin juttuihin vai asioihin, joista et pidä?

Mielitreeni: Näyttääkö siivottu koti taas hetkessä sotkuiselta? Näin saat järjestyksen pysymään

1. Noudata yhden minuutin sääntöä. Jos voit tehdä jonkin asian yhdessä minuutissa, tee se heti. Ripusta takki naulakkoon, laita karkkipaperi roskakoriin tai laastaripaketti lääkekaappin.

2. Keksi paikka tavaroille, jotka ovat menossa jonnekin: palautettavat kirjaston kirjat, teroitettavat luistimet ja niin edelleen. Älä jätä tavaroita lojumaan pöydille tai lattialle, vaan varaa niille oma hylly tai laatikko. Listaa paperille ongelmatavarat ja niiden uusi sijoituspaikka.

3. Tunnista paikat, joihin tavaraa alkaa aina kertyä. Eikö lipaston laatikko mene kiinni? Alkaako keittiön pöydälle kasvaa paperikasa? Kiinnitä ekstrahuomiota siihen, että nämä paikat eivät muutu tavaramagneeteiksi.

4. Kun odotat bussia, junaa tai lentokonetta, käytä pari minuuttia siihen, että siivoat käsilaukkusi, salkkusi tai reppusi turhasta sälästä.

Lähde: Gretchen Rubin, Outer Order, Inner Calm.

Julkaistu: 25.6.2020
Kommentoi »