Kotivinkki

Mikan saunassa katsotaan leffoja ja lätkää, Marjut oppi nauttimaan soolosaunavuoroista – Nyt trendinä on erikoinen saunominen kotona

Mikan saunassa katsotaan leffoja ja lätkää, Marjut oppi nauttimaan soolosaunavuoroista – Nyt trendinä on erikoinen saunominen kotona
Vaikka saunaperinteet muuttuvat, saunalla on edelleen meille jopa yllättävän iso merkitys. Vaikka sauna on monen ajattelussa mitä perinteisin paikka, sen sallitaan myös kehittyä ajassa, tutkija sanoo.
Julkaistu: 10.9.2021

Ennen melkein jokaisesta kodista löytyi sauna. Nykyisin saunoja rakennetaan kerros­talo­huoneistoihin huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Niitä pannaan alle puoleen uudisasunnoista, kun 1990-luvun alun huippu­vuosina löylyhuoneet sovitettiin melkein jokaiseen uuteen kotiin, myös pieniin asuntoihin.

Saunominen ei ole kuitenkaan menettänyt merkitystään. Päinvastoin: se on jopa saanut uusia muotoja.

Syksyllä 2021 valmistuvaan vuokra-asunto­yhtiö Lumon uuteen vuokrataloon Helsingissä rakennetaan asukkaiden yhteinen pihasauna. Erikoisia taloyhtiösaunoja, kuten piha- ja kattosaunoja, löytyy uudehkoista kerrostaloista myös esimerkiksi Vantaalta, Oulusta ja Tampereelta.

Netissä myydään kannettavia infrapunasaunoja, joissa voi hikoilla pienessäkin kodissa. Isolta pussilta näyttävä sauna lämpiää 60–70 asteeseen, ja siinä voi löylytellä vaikka keskelle olohuonetta. Johto vain seinään.

Instagramissa taas alkoi levitä alkuvuodesta sijoittaja ja yrittäjä Merja Mähkän johdolla ajatus perheenäitien omasta saunavuorosta ilman lapsia.

Trendinä on erikoinen saunominen kotona. Sauna on nautinnon ja merkityksellisen elämän lähde.

Hetki löylyissä on arjen keskellä jotakin aivan erityistä, ei rutiininomaista peseytymistä, kertoo saunomisen sosiokulttuurisia merkityksiä vastikään selvittänyt yliopistotutkija Hanna Leipämaa-Leskinen Vaasan yliopistosta.

– Puhdistautuminen saunassa käsittää myös henkisen puhdistautumisen. Moni jakaa käsityksen, että saunassa pestään pois myös huolet ja stressi.

Saunaan ei tulla titteleiden kanssa, ja siellä on mahdollisuus olla ”vain” oma itsensä.

Leipämaa-Leskinen ja hänen kollegansa toteuttivat Vaasan yliopistossa tekemänsä tutkimuksen niin, että he haastattelivat saunojia juuri ennen saunaan menoa ja heti sieltä tullessa. Kokemus oli tuoreena mielessä haastattelun hetkellä.

Saunojilta kysyttiin, millaista paikkaa sauna heille edustaa ja millainen merkitys saunomisella on arjessa.

– Meidät tutkijat jopa yllätti se, kuinka valtavasti merkityksiä saunomisella edelleen on, Leipämaa-Leskinen sanoo.

Sauna on ensinnäkin tasa-arvoinen paikka, ja siksi siellä voi tuntea olonsa vapautuneeksi. Saunaan ei tulla titteleiden kanssa, vaan siellä on mahdollisuus olla ”vain” oma itsensä.

–Jos saunoo yhdessä tuntemattomien kanssa, asemista työelämässä voidaan kyllä puhua, mutta ne eivät näy päällepäin.

Vaikka hikoilisi kannettavassa infrapunasaunassa keskellä olohuonetta, saunomisessa on läsnä nostalgia eli menneen ihannointi.

Saunominen on tehokasta rentoutumista, saunojat kertoivat.

–Ajatus on paradoksaalinen, sillä eihän rentoutumisen tarvitsisi olla tehokasta, Leipämaa-Leskinen sanoo.

–Joka tapauksessa monet kokivat saunan tästä syystä tärkeäksi hyvinvoinnin lähteeksi. Voi olla, että tehokkaan rentoutumisen ajatus tulee saunan fyysisten vaikutusten tutkimuksesta. Saunomista tutkitaan enimmäkseen vain tästä näkökulmasta.

Vaikka hikoilisi kannettavassa infrapunasaunassa keskellä pientä olohuonetta, saunomisessa on läsnä nostalgia eli menneen ihannointi. Melkein kaikilla suomalaisessa kulttuurissa kasvaneilla on muistoja saunasta lapsuudesta saakka.

Nämä muistot tekevät monelle saunasta edelleen tänäkin päivänä tärkeän paikan.

Toisaalta erilaiset isommat ja pienemmät sauna­buumit seuraavat toisiaan siitä syystä, että suhtaudumme saunomiseen sallivasti, Leipämaa-Leskinen huomauttaa.

– Vaikka sauna on monen ajattelussa mitä perinteisin paikka, sen sallitaan myös kehittyä ajassa.

Yksi esimerkki tästä on yleisten saunojen uusi tuleminen 2010-luvulla eli samaan aikaan, kun aiemmin tärkeiden huoneistosaunojen rakentaminen väheni. Yhteisöllisestä saunomisesta tuli nopeasti iso ilmiö. Yleisiä saunoja perustettiin moniin kaupunkeihin. Esimerkiksi sekä Helsingissä että vaikka Tampereella niitä on nykyisin tiettävästi parisenkymmentä.

Koronapandemia on saattanut korostaa saunan ja saunomisen merkitystä heille, joilla on ollut mahdollisuus nauttia löylyistä.

Saunominen nimenomaan yksin on nykyisin tärkeä asia monille perheellisille. Tämä kävi ilmi Vaasan yliopiston tutkimuksessa.

– Erityisesti perheenäidit ja -isät puhuivat haastatteluissa omien saunahetkien puolesta. Toisaalta vanhempien pitäisi kulttuurisesti opettaa lapset saunomaan. Mutta sauna edustaa heille myös mahdollisuutta sisällyttää arkeen omia hetkiä.

Koronapandemia on saattanut korostaa saunan ja saunomisen merkitystä heille, joilla on ollut mahdollisuus nauttia löylyistä poikkeuksellisten aikojen keskellä.

Poikkeusoloissa aiemmin alkanut kotoilutrendi on pakon edessä korostunut, kun ravintolat ja reissut ovat olleet poissa laskuista. Kotisauna onkin tarjonnut arjen lepohetkiä tavallista useammin tai tavallista suuremmalla merkityksellä niille onnekkaille, joilla sellainen on käytössään.

Lähde: Leipämaa-Leskinen, H., Syrjälä, H., Kauppinen-Räisänen, H. & Jaskari, M.-M. (2020): Saunascape in the Nexus of Socio-Material Sauna Bathing Practices. In G. Patsiaouras, J. Fitchett and AJ Earley (Eds.), Consumer Culture Theory Conference 2020: Interrogating Social Imaginaries. Leicester, United Kingdom.

Vaasan yliopiston tutkimukseen haastateltiin hotellin saunaosastolla vierailleita saunojia Suomen eri kaupungeissa. Saunomisella oli monille valtavan suuri merkitys arjessa. Marjut Mularille se tarkoittaa etenkin omaa aikaa.

Marjut Mulari, 32: ”Saunominen yksin on minulle sielunhoitoa”

Perheeseeni kuuluu puoliso, koira ja pienet lapset. Saunon melkein viikoittain myös yhdessä lasteni kanssa. Yksin saunominen on minulle tärkeä, perhesaunasta erillinen asia.

Niinpä usein lauantaina, kun lapset ovat menneet nukkumaan, otan jääkaapista saunajuomani. Taloyhtiömme sauna sijaitsee kellarikerroksessa oman rappumme ja viereisen rapun välissä. Suuntaan sinne yksin. Puolisoni jää kotiin nukkuvien lasten kanssa.

Meillä on myös oma saunavuoro, jonne menemme koko perheellä sunnuntaisin.

Lauantai-iltaisin saunassa on tarjolla kaksi tyhjää vuoroa, joita voi varata vapaasti omaan käyttöönsä. Minä otan oman vuoron vähintään joka toinen viikko.

Sauna on hiljentymiselleni vähintään yhtä tärkeä paikka kuin kirkko.

Olen aina tykännyt saunomisesta. Ennen koronaa saunoin paljon yhdessä muiden kanssa. Korona toi elämääni yksin saunomisen autuuden.

Sain idean omista saunavuoroista viime vuoden lopulla. Varasin itselleni vuoron, ja olin iloinen ideasta. Myöhemmin samalla viikolla huomasin, että sijoittaja Merja Mähkä, jota seuraan Instagramissa, oli tehnyt postauksen perheenäidin omasta saunavuorosta.

Mikä mahtava sattuma – ja upeaa, että äitien omasta saunavuorosta tuli someilmiö.

Omassa elämäntilanteessani saunominen yksin on valtavaa luksusta. Kun on pienet lapset, pieni koti ja täysi elämä, saunassa istuminen muistuttaa minulle kirkossa olemista.

Muuten arki on häsläystä aikataulujen kanssa. Saunassa en katso puhelinta. Siellä olen ilman mitään ja ketään.

Voi sanoa, että rukoilen saunassa. Pohdin, kuka minä oikein olenkaan.

Työskentelen pappina, ja sauna onkin tällä hetkellä kirkon lisäksi ainoa paikka, jossa saan olla rauhassa yksin omien ajatusteni ja oman sieluni kanssa. Tosin kirkossa ajatukseni luiskahtavat välillä työasioihin.

Sauna on hiljentymiselleni vähintään yhtä tärkeä paikka kuin kirkko.

Moni meditoi, Marjut Mulari ei. ”En ole suuri hiljaisuuden ystävä, eikä meditointi ole yhtään minun juttuni. Hienoa, jos se monelle tuo rauhoittumisen fiilistä. Minulle saunominen on tapa vastaavaan hiljentymiseen”, Mulari sanoo.

Uskon, että ihminen on ruumiillinen, henkinen ja sielullinen kokonaisuus. Sauna on siitä mahtava paikka, että se hoitaa näitä kaikkia puolia. Kaikki eivät usko sielun olemassaoloon, mutta minä uskon. Sieluani hoitamalla koen saavani yhteyden Jumalaan.

Voisi sanoa, että rukoilen saunassa. Arjessa ajatukset ovat helposti silppua: Mitä ruokaa tehdään, mikä kriisi on käynnissä ja mikä työtehtävä unohtunut? Saunassa mieleni valtaavat sellaiset ajatukset kuin kukas minä olenkaan ja mitä elämäl­täni haluan. Mihin suuntaan haluan mennä?

Tunnetilani saunassa on aina rauhallinen. En muista, että olisin ollut siellä koskaan ahdistunut. Monissa muissa hetkissä mielen voi helposti vallata jokin häpeällinen muisto tai vaikka katumus siitä, että taas huusin lapsille.

Perheen lauantaisauna on minulle onnellinen muisto.

Saunassa ajatukseni ohjautuvat kuin itsestään miettimään elämää juuri siitä näkökulmasta, että kuka mahtava tyyppi minä olen ja mitä mahtavaa elämä voi minulle tarjota. Se on minulle myönteisen itsetutkistelun paikka.

Taustalla vaikuttaa varmaan se, että saunomiseen on oppinut jo lapsena. Perheen lauantaisauna ja pitkät saunahetket mökillä ovat minulle turvallisia ja onnellisia muistoja.

Kun saunon toisten kanssa, oma kokemukseni on se, että saunaan ei mennä puhumaan säästä. Siellä ollaan yhdessä alasti kaikissa merkityksissä.

Saunassa voi olla hiljaa, mutta jos siellä puhutaan, puhutaan suoraan ja rehellisesti.

Mika Tarhala oli vuonna 2016 rakentamassa Otaniemeen maailman suurimmaksi sanottua saunaa teekkareiden vapputempauksessa. Lauteille mahtui satoja saunojia. Omankin saunan lauteilla on mukavasti tilaa.

Mika Tarhala, 37: ”Katson lauteilta jääkiekkoa”

Saunailta on perheelleni helppo tekosyy kutsua ihmisiä kylään. Jos meillä ei olisi saunaa, kavereita tulisi nähtyä vähemmän. Kun remontoimme omakotitalomme saunaosastoa, tärkeintä suunnittelussa olikin se, että saunaan mahtuisi tarpeeksi ystäviä.

Kaveriporukan illanviettoja varten laitoimme saunaan ikkunan, josta näkee vieressä sijaitsevaan leffahuoneeseen. Siellä on iso screeni. Kavereiden kanssa tuli katseltua usein jääkiekon MM-kisoja, ja niitä oli tapana kokoontua jännittämään meille.

Vitsistä se lähti, mutta lopputulos on se, että lauteilta näkee kiekkopelit. Pesuhuoneeseen laitoimme porealtaan, johon mahtuu neljä ihmistä. Muutaman sattuman kautta tuli mieleen upottaa telkkari vastapäiseen seinään ja kaiuttimet kattoon.

Saunassamme on istunut satoja ihmisiä. Kun tilaa on tarpeeksi, iltaa voi viettää isommallakin porukalla.

Perheessämme on kaksi lasta. Halusimme saunaan myös tarpeeksi leveät lauteet, jotta voisimme saunoa turvallisesti koko perhe.

Suunnittelimme ja remontoimme saunaa hissukseen vuosien ajan. Valmista tuli jouluksi 2010.

Kymmenessä vuodessa siellä on saunonut satoja ihmisiä. Kun saunatilat ovat tarpeeksi isot, iltaa voi viettää mukavasti isommallakin porukalla. Osa voi saunoa ja osa istua altaalla tai nojailla leffahuoneen baaritiskiin.

Saunominen on minulle lähtökohtaisesti sosiaalinen tapahtuma. Rauhallisessa ympäristössä voi jutella kunnolla. Saunan puolella ei ole äänentoistoa. Sinne en halua meteliä.

Sauna tarjoaa suljetun ympäristön jutusteluun. Siellä ei ole muuta häiriötä ympärillä.

Sauna onkin kuin ruokapöytä. Kun porukka on istunut rauhassa alas, siinä pysytään. Kun saunomme perheen kesken, lapsilta tulee kyseltyä ja kuultua samalla kertaa muutamankin päivän kuulumiset.

Mika Tarhala voi seurata urheilua sekä suoraan lauteilta että kylpy­huoneen pore­ammeesta. Perheen joulusaunassa ruudulla pyörii Lumiukko-animaatio, jota kylpevät lapset seuraavat.

Tykkään saunoa pidempään kuin muut, joten lopulta jään usein löylyihin yksin, kun muut ovat lähteneet. Silloin sauna on minulle omien ajatusteni kokoamispyhättö.

Joskus pohdin duunijuttuja, ja aika usein viikonloppuisin suunnittelen omaa elämääni. Ratkon saunassa konkreettisia ongelmia, en laadi suuria visioita. Viime aikoina olen pyöritellyt lauteilla mökkimme rantasaunan remonttisuunnitelmia.

Saunamme on tarkoituksella tummanpuhuva tila, jossa lauteisiin on upotettu vain haaleaa valoa antavat kuituvalot. Tällainen ympäristö sulkee luonnostaan muun maailman ajatuksista pois.

Leffahuoneen screenille voi kääntää selkänsä helposti leveillä lauteilla ja katsella sen sijaan kvartsikiviseinää.

Kommentoi »