Mikä maa, mikä viini?
Viinit jaetaan perinteisesti uuden maailman ja vanhan mantereen eli Euroopan viineihin. Uuden maailman (Chile, Australia, Etelä-Afrikka, Yhdysvallat, Argentiina, Uusi-Seelanti) viinejä luonnehditaan hedelmäisiksi ja helposti nautittaviksi. Vanhalla mantereella kehitys kulkee samaan suuntaan: ihmiset haluavat helposti lähestyttäviä käyttöviinejä. Maailman hienoimmat klassikot tulevat edelleen Euroopasta, mutta monet maailman suurimmista moderneista viinibrändeistä ovat chileläisiä.
Mitä meillä Suomessa juodaan eniten?
Suomalaiset tykkäävät uuden maailman viineistä ja suosivat meheviä, hilloisia punaviinejä ja pirteitä, hedelmäisiä valkoviinejä.
Pullosta vai laatikosta?
Tilanteen mukaan. Laatikko on kevyt ja kätevä. Pullo taas on juhlavampi ruokapöydässä, ja valinnanvaraa on enemmän hintahaitarin koko laajuudelta. Laatikkoviinit on tarkoitettu nautittaviksi mahdollisimman pian. Ne säilyvät maksimissaan noin vuoden pakkauspäivästä.
Aito vai kierrekorkki?
Korkin tarkoituksena on suojata viiniä. Kierrekorkki on näppärä: se on helppo avata ja sulkea ilman välineitä. Myös korkkivian mahdollisuus on minimaalinen. Aito korkki hengittää ja sallii viinin ikääntyä pitkään, mutta haittapuolena on sen huokoisuus, joka altistaa korkkivialle. Se pilaa viinin tunkkaisella kellarin tuoksulla ja maulla.
Luomua vai ei?
Luomu ei automaattisesti tarkoita parempaa laatua. Luomuviinien valmistuksessa ei käytetä myrkkyjä tai teholannoitteita. Aistinvaraisesti niitä on vaikea erottaa tavallisista viineistä.
Mitä maksavat hinta–laatu-suhteeltaan parhaat viinit?
Viineissä on erinomaisia vaihtoehtoja kaikissa hintaluokissa. Usein kalliimmat tuotteet ovat vivahteikkaampia ja persoonallisempia.
Mikä on oikea tarjoilulämpötila?
Viinin lämpötila vaikuttaa makuelämykseen. Suomessa huonelämpötila on korkea, joten viilennä punaviini 17 asteeseen ja valkoviini noin 10 asteeseen. Huomioi, että viini lämpenee nopeasti lasissa.
Miten alkuperämaa vaikuttaa?
Jokaisella viinimaalla on omat erityispiirteensä. Samasta rypäleestä saadaan hyvin erityyppistä viiniä riippuen siitä, mistä se tulee. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että rypäle kasvaa erilaisissa olosuhteissa. Usein kysytään, onko maata, jonka kanssa menee harvoin metsään. Suomalaiset ovat tykästyneet chileläisiin viineihin. Näitä puna- ja valkoviinejä on viime vuosina myyty eniten Alkossa. Joka tapauksessa lähtökohtana kannattaa pitää ensin sitä, millaisesta mausta pitää, sitten maata tai lajiketta.
Asiantuntijoina Taina Vilkuna, Master of Wine, ja tuotekoulutuspäällikkö Jukka Sopenperä Alkosta.
