Tavallisen ihmisen ilmastoteoilla ei ole merkitystä. Ei ainakaan pienessä Suomessa. Tekisikö mieli ajatella niin? Ei kannata, sillä yksittäisen ihmisen teoilla on merkitystä.

– Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 68 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta. Ympäristöystävällisiä valintoja tekemällä pystymme vaikuttamaan päästöihin hyvin paljon, sanoo Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran asiantuntija Lotta Toivonen.

Suomessa hiilijalanjälki henkeä kohden on iso: yli tuplaten kiinalaisiin verrattuna ja viisinkertainen intialaisiin nähden.

– Meidän on otettava siitä vastuuta. Se, miten kulutamme, vaikuttaa päästöihin muualla maailmassa. Esimerkiksi Kiinassa lisätään kivihiilen tuotantoa, koska länsimaat tuottavat siellä yhä enemmän tavaroita.

Mitkä arjen teot auttaisivat parhaiten suojelemaan ilmastoa? Sitran 1,5 asteen elämäntavat -selvityksessä on listattu tehokkaimpia keinoja.

Suomalaisten kotitalouksien suurimmat päästöt muodostuvat liha- ja maitotuotteiden kulutuksesta, kodin lämmityksestä, yksityisautoilusta ja lentomatkustuksesta.

Liikkumisen suhteen suurin ilmastoteko on raportin mukaan käyttää vapaa-ajan matkoilla julkista liikennettä.

Tilastojen mukaan suomalaiset kulkevat jo ison osan työmatkoistaan muulla kuin yksityisautolla, kun taas vapaa-ajan matkoista suuri osa tehdään autolla. Siksi vapaa-ajan matkustaminen julkisilla pienentää laskennallisesti eniten hiilidioksidipäästöjä.

Toki eroja on yksilötasolla riippuen siitä, miten on tottunut työ- ja vapaa-ajanmatkansa kulkemaan.

Seuraavaksi tehokkainta on vaihtaa bensa-auto sähkö- tai hybridiautoon. Myös asuminen lähempänä työpaikkaa ja työmatkojen kulkeminen pyörällä auttavat. Vasta seuraavana tulee lentomatkustuksen vähentäminen.

– Autoa käytetään meillä niin paljon, että ympäristöystävälliseen polttoaineeseen vaihtaminen ja yksityisautoilun vähentäminen ovat merkittäviä tekoja, Toivonen sanoo.

Ruokavaliomuutoksista tehokkaimmat ovat vegaani- tai kasvisruokavalio, maitotuotteiden vaihtaminen kasvispohjaisiin tuotteisiin ja punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla.

Lämmityksen suhteen tärkeintä olisi tuottaa lämpö uusiutuvalla energialla: ostaa fossiilittomasti tuotettua sähköä tai hankkia maa- tai ilmalämpöpumppu tai aurinkopaneelit. Myös lämpimän veden säästäminen ja huonelämpötilan laskeminen auttavat.

Suurin ilmastoteko yksittäisen ihmisen kohdalla riippuu kulutustavoista. Siksi Toivosen mielestä on oleellista tietää, mistä omat päästöt tulevat. Sitä voi tutkia esimerkiksi Sitran nettisivuilta löytyvässä elämäntapatestissä. Toivonen kuitenkin muistuttaa, että valintojen ei tarvitse olla ehdottomia.

– Ei tarvitse lopettaa autoilua tai lihansyöntiä kokonaan. On hyvä ajatus aloittaa korvaamalla muutama ateria kasvisruualla tai miettimällä, milloin autoilu on fiksua ja milloin ei.

Tiina Mämmelän kuusihenkinen perhe vaihtoi kotinsa lämmityksen öljystä maalämpöön. Uusi lämmitysmuoto on osoittautunut vaivattomaksi ja edulliseksi.

"Ostimme puolitoistakerroksisen, 50-luvulla rakennetun talon Riihimäeltä vuonna 2011. Ryhdyimme melkein heti miettimään korvaajaa öljylämmitykselle.

En pitänyt ajatuksesta, että kotonamme palaa koko ajan jokin. Mietin, mitä jos öljyn kanssa tulee joku hässäkkä, kun lapset ovat keskenään kotona.

Tuntui myös kamalalta, että omasta piipusta tupruttaa koko ajan päästöjä ilmakehään. Halusimme tulevaisuuteen katsovan ratkaisun, jossa ei tarvita fossiilisia polttoaineita.

Vaihtoehtoina olivat aurinkopaneelit, maalämpö tai ilmavesilämpöpumppu. Viimeksi mainitusta mieheni vanhemmilla oli huonoja kokemuksia, ja aurinkopaneelit eivät olisi pystyneet lämmittämään kotia ympärivuotisesti. Valitsimme maalämmön, joka asennettiin vuonna 2013.

Vaihto kävi nopeasti. Maalämpökaivon poraaminen tontille kesti yhden työpäivän, järjestelmän asentaminen taloon toisen. Suurin urakka oli öljypolttimen ja öljysäiliön hävittäminen. Siinä tarvittiin useampi päivä ja monta työmiestä.

Hintaa maalämmölle tuli vajaat 20000 euroa. Laskimme, että se maksaa itsensä takaisin noin seitsemässä vuodessa. Ennen öljyyn kului noin 3500 euroa vuodessa, nyt maalämpö kuluttaa sähköä 1200 eurolla.

Maalämpö on ollut huoleton valinta. Kodin lämpötila pysyy tasaisena, laitteisto on huomattavasti hiljaisempi kuin öljypoltin, eikä sitä ole tarvinnut huoltaa vielä kertaakaan.

Seuraavaksi harkitsemme aurinkopaneeleiden asentamista. Niillä voisimme pienentää ostetun sähkön kulutusta. Haaveilemme myös sähköautosta.

Kesällä aurinkopaneelit tuottavat tarpeeseen nähden liikaa sähköä. Sen voisi käyttää auton lataamiseen.”

Mikko Kekäläisen nelihenkinen espoolaisperhe luopui reilut kaksi vuotta sitten autosta. Se on tuonut arkeen enemmän perheen yhteisiä hetkiä.

”Kolme vuotta sitten tein vaimoni kanssa uudenvuodenlupauksen: käytetään enemmän julkisia kulkuvälineitä. Jo silloin haaveilimme autottomasta elämästä, mutta ajatus jäi. Oma auto oli nelihenkisen perheemme pääasiallinen liikkumismuoto.

Seuraavana kesänä muutaman vuoden ikäinen automme hajosi kesken lomamatkan. Hinasimme sen korjaamolle ja myimme pois.

Ensisijaisesti halusimme eroon kustannuksista. Auton omistaminen on järjettömän kallista, vaikka sillä ei ajaisi metriäkään. Esimerkiksi arvon alenemista ei tule arjessa mietittyä.

Autosta luopuminen ei ollut varsinaisesti ilmastopäätös, mutta se on ruokkinut muuta ilmastotietoisuutta. Olen jättänyt punaisen lihan pois ruokavaliosta ja pyrin ostamaan mahdollisimman vähän asioita.

Asumme hyvien julkisten kulkuyhteyksien äärellä Espoossa. Töihin ja harrastuksiin pääsemme julkisilla tai pyörillä. Tyttären vien päiväkotiin kävellen. Hiljattain ostin minulle ja vaimolleni potkulaudat.

Nykyään aikaa tuntuu olevan enemmän. Autolla kulkemiset olivat pakkosiirtymiä, joiden aikana ei voinut tehdä muuta kuin tuijottaa edellä ajavan puskuria. Nyt kun kuskaan lapsia, pyöräilyt ja bussissa istumiset ovat yhteisiä hetkiämme ja tulee juteltua enemmän.

Kaupassa käyn usein rinkan kanssa. Kun lataa selkään parikymmentä kiloa ostoksia ja kävelee kotiin, saa hyvän hien pintaan. Käytämme myös kauppojen kotiinkuljetuspalveluita.

Näiden kahden vuoden aikana olen kaivannut autoa vain muutaman kerran, kun lapset ovat sairastuneet yllättäen. Tarvittaessa käytämme taksia tai vuokraamme auton.”

Helsinkiläisen Maija Kovasen perhe jätti punaisen lihan pois ruokavaliosta. Hedelmätiskillä he katsovat tarkkaan, ettei ostoskoriin päädy mitään alueilta, joilla poltetaan sademetsiä.

”Viimeinen herätys oli IPCC:n ilmastoraportti syksyllä 2018. Tajusimme mieheni kanssa, että nyt pitää tehdä arkeen muutoksia.

Päätimme yhteistuumin, että perheemme jättää punaisen lihan pois ruokavaliosta. Edelleen ostan joskus luomujauhelihaa, jos se on punalappuisena alessa, ettei se mene roskiin.

Olemme myös siirtyneet juomaan enemmän kauramaitoa lehmänmaidon sijaan. Se ei oikein maistu 6- ja 8-vuotiaille lapsillemme, joten he juovat edelleen tavallista maitoa.

Teimme muutokset ruokavalioon pikkuhiljaa. Ennenkin söimme kasvisruokaa kerran, pari viikossa, mutta nyt kasvisruokapäiviä on noin viisi. Lisäksi syömme kalaa ja kanaa.

Elämme hektistä arkea, ja aluksi tuntui vaikealta kokeilla uutta, kun olin tottunut tekemään tiettyjä ruokia. Kasvisruokien valmistaminen vaatii vielä tässä vaiheessa itseltä enemmän, kun pitää etsiä ja kokeilla uusia reseptejä. Keräilen niitä netistä ja lehdistä.

Vaikeinta on ollut lasten ruokapaletin ja maun muuttaminen. Joillekin lasten suosikkiruoille on ollut hankalaa keksiä korviketta. Yksi tällainen ruoka on jauhelihakastike. Olen tehnyt sen sijasta linssibolognesea. Me aikuiset pidämme siitä, mutta lapset nyrpistävät sille nenäänsä vieläkin.

Lasten suosikki ovat pinaattiletut. Niitä syömme melkein joka viikko. Lisään taikinaan kikhernejauhoja, jotta ateriaan tulee enemmän proteiinia.

Olen ryhtynyt myös varmistamaan, ettemme osta ruokaa alueilta, joilla poltetaan sademetsiä. Etenkin hedelmäosastolla saa olla tarkkana, ja soijan olemme jättäneet kokonaan pois."