Avotakka

Arkkitehti Tapani Takkunen Sohvaryhmä-podcastissa: "Omakotitalojen suunnitteluun panostetaan liian vähän"


Yllättävän harva suomalaisista omakotitaloista on arkkitehdin suunnittelema. Pelkkä rakennusosien kasaaminen ei synnytä kaunista ympäristöä, huomauttaa arkkitehti Tapani Takkunen. Hän kertoo, miten pientalon suunnittelu etenee asiakkaan kanssa ja mitä on CLT.

Mitä saa, kun värvää arkkitehdin taloprojektiin? Ainakin omien toiveiden mukaan räätälöidyn yksilöllisen kodin, jonka toimivuus ja kauneus on hiottu huippuunsa. Arkkitehti Tapani Takkusen intohimo on modernien pientalojen suunnittelu. Puuhun mieltyneenä hän on erikoistunut CLT-taloihin.

Kuuntele Sohvaryhmä-podcastin Tapani Takkunen -jakso:

Talojen suunnittelu kunniaan

Suomessa pientalojen suunnitteluun ei ole totuttu panostamaan, harmittelee arkkitehti Tapani Takkunen. Tosin arkkitehditkaan eivät ole olleet kovin aloitteellisia asiassa: laadukkaasti pientaloja tekeviä arkkitehtitoimistoja on yllättävän vähän.

– Jos ajelee pientaloalueilla, kyllä siellä näkee, että suunnitteluresurssia käytetään pientalorakentamisessa hyvin vähän. Jos vain kasataan talo rakennusosista, ei synny laadukasta, tasapainoista ja rauhallista ympäristöä, Tapani Takkunen sanoo.

Hänen mukaansa kotimainen pientaloarkkitehtuuri on tienhaarassa. Vielä on paljon parantamisen varaa, vaikka suunta on parempi.

– Pientalopuoli on vuosikymmenet ollut tuotantolähtöisen teollisuuden käsissä, ja siellä puolella arkkitehdit eivät ole juurikaan toimineet. Mutta viime vuosina rakentaminen on keskittynyt kasvukeskuksiin, jossa rakennuspaikat ovat tiukempia ja haastavampia. Asemakaavamääräyksiä on enemmän, ja sitä myötä laatuvaatimukset ja hinta ovat nousseet. Niinpä taloteollisuuden yleispätevä malli ei vain enää tahdo istua näihin tiukkoihin raameihin.

Asuntorakentamisen erittäin tarkka sääntely kaupungeissa on arkkitehdin mielestä vain yksi reunaehto, jota ei saa pitää tekosyynä.

– Ei voi vedota siihen, että tein siksi huonon ja ruman, koska meillä on huono lainsäädäntö, hän naurahtaa.

Tapanin intohimo on suunnitella nimenomaan pientaloja. Hän haluaa tehdä humaania, ihmisen kokoista arkkitehtuuria, joka on laadukasta toiminnallisesti ja visuaalisesti.

– Enemmän pehmeää ja lempeää kuin kovaa ja kliinistä. Pelkistetyn kliinistä ja valkoista olisi jopa helpompi ja suoraviivaisempi tehdä. On omat haasteensa löytää inhimilllinen puoli materiaaleissa ja mittakaavassa. Arkkitehtuurini ei välttämättä ole kukkoilevaa ja erottuvaa vaan tasapainossa ympäristön kanssa.

Kun kaikki on linjassa ja kohdallaan, se tuo taloon harmonisen olon. Tapanin kädenjälki on moderni ja vahvasti ajassa kiinni.

– Siinä on materiaalin tuntua keskimääräistä enemmän.

Uusi rakennusmateriaali CLT

Erityisen mieltynyt Tapani Takkunen on puumateriaaliin. Hän on Suomen kokenein CLT-pientalojen suunnittelija, jonka kynästä on lähtenyt jo liki 30 CLT-omakotitaloa.

CLT eli cross laminated timber on kohtuullisen uusi rakennusmateriaali Suomessa, jossa puutalot on totuttu rakentamaan hirrestä tai lankuista. Hengittävä, ekologinen CLT tarkoittaa ristiin liimatuista lautakerroksista tehtyjä suuria massiivipuulevyjä. Paksuista elementeistä kohoaa jopa muutamassa päivässä umpipuinen talon runko.

– Koska CLT on jäykkä, ristiinkantava levy, se antaa vapaampia mahdollisuuksia suunnitteluun. Sellaiset ratkaisut, jotka ovat tavanomaisessa rankarakentamisessa erityisen haastavia ja sitä myöten työläitä ja arvokkaita, tulevat CLT:ssä kaupan päälle: sillä onnistuvat helpommin rakennuksen nurkan avaukset, riippuvat rakenteet ja ulokemaiset ratkaisut, kuten erkkerimäiset parvekkeet.

CLT mahdollistaa suuret ikkunaseinämät ja lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat ilman lisähaasteita. Pitkät jännevälit onnistuvat ilman kantavia pylväitä, eli tiloista saa isoja ja avaria. Plussaa ovat myös valmiit sisäpinnat, joista tulee lämmin henki.

Arkkitehti toteuttaa haaveet

Monilla voi olla ennakkoluulo, että jos ottaa taloprojektiinsa arkkitehdin, tämä sanelee taiteellisella vapaudellaan, millainen kodista tulee. Todellisuudessa suunnittelu lähtee aina asiakkaan kuuntelemisesta.

Alalla ei ole vakiintuneita työtapoja, mutta Tapani itse antaa jo ennakkotehtäväksi, että asiakas kirjaa toiveensa ja tarpeensa. Sen jälkeen pidetään puolen päivän suunnittelusessio, jossa tutustutaan rakennuspaikkaan ja käydään läpi toivelistaa ja ideakuvia. Kun arkkitehti sitten vetäytyy luonnosvaiheen suunnittelutyöhön, hän tutkii, mitä on yhdessä sovittu, ja tutustuu tarkasti asemakaavaan ja sen määräyksiin.

Asiakas valitsee arkkitehdin usein aiempien töiden perusteella, joten hänellä on jo odotus suunnittelijan näkemyksestä.

– Talosta pitää tulla omannäköinen mutta myös suunnittelijan käsialan näköinen. Vaikka reunaehtoja on, kyllä siinä jää silti todella paljon tilaa myös arkkitehdin omalle käsialalle.

Muutama kuukausi suunnittelupalaverista Tapani esittelee asiakkaalle ensimmäiset pohjapiirrokset ja havainnekuvat. Hänellä on muodostunut työtavaksi esitellä luonnoksista vain yksi vaihtoehto, se paras. Osa arkkitehdeista näyttää monta eri versiota. Sen jälkeen talosta haaveileva pääsee konkreettisesti makustelemaan ja mittailemaan, millaisia ehdotetut tilat ovat.

– Kun on kuunnellut tilaajaa, kyllä ne yleensä kerrasta maaliin menevät ja tarvitaan vain pieniä muutoksia.

Tarkentavia, täydentäviä luonnoskierroksia on usein yksi tai kaksi, joilla jalostetaan suunnitelmaa. Lisäksi arkkitehti piirtää esimerkiksi teknisiä detaljikuvia toteutukseen. Valmiiden pääpiirustusten kanssa päästään hakemaan rakennuslupaa, jonka puhemiehenä toimii arkkitehti.

Kuva: Eeva Takkunen

Julkaistu: 22.11.2019