Kotivinkki

Nina lykkäsi keittiöremonttia vuodesta toiseen, koska usein vitkuttelu on paras säästökeino – näin talousvalmentaja säästää rahaa arjessaan

Nina lykkäsi keittiöremonttia vuodesta toiseen, koska usein vitkuttelu on paras säästökeino – näin talousvalmentaja säästää rahaa arjessaan
Moni hyväosainen tuhlaa rahaa jatkuvasti huomaamattaan, sanoo talousvalmentaja Nina Nordlund. Hän on löytänyt arjessaan monia keinoja saada rahaa sivuun.

Neljäsataa euroa. Sen verran olisi maksanut uusi pelikonsoli, jonka Nina Nordlundin kuopus olisi halunnut.

Pelaaminen on lapselle tärkeä harrastus, mutta satoja euroja maksavan pelikonsolin ostaminen olisi ollut Nordlundin periaatteiden vastaista. Hän kannattaa säästäväisyyttä.

Nordlund ehdotti, että lapsi etsisi nettikirppikseltä muutaman myynti-ilmoituksen käytetyistä pelikonsoleista. Äiti ja tytär kävivät ehdokkaat läpi yhdessä, valitsivat parhaan vaihtoehdon ja tekivät kaupat. Laite maksoi murto-osan uuden hinnasta. Kaikki olivat tyytyväisiä.

Kun Nordlundin perheessä jaettiin jouluaattona lahjoja, paketeista löytyi lähes vuotta aikaisemmin ostettuja aletuotteita.

Nordlund on talousvalmentaja ja lasten talouskasvatuksesta kirjan kirjoittanut tietokirjailija. Parhaillaan hän työskentelee suomalaisessa ROI Financial Technologies -nimisessä startupissa, joka kehittelee aloitteleville säästäjille ja sijoittajille suunnattua mobiilisovellusta.

Arkisissa hankinnoissa säästäminen on Nordlundille itsestäänselvyys. Kun Nordlundin perheessä jaettiin jouluaattona lahjoja, paketeista löytyi lähes vuotta aikaisemmin ostettuja aletuotteita. Perheen auto ostettiin käytettynä kymmenen vuotta sitten. Uusi käytetty auto hankitaan vasta, kun sen ostoon on ensin säästetty rahat.

Nordlundin mielestä hänen kaltaistensa keskituloisten kannattaisi petrata säästäväisyydessä. Talousvalmentajan työssä hän on huomannut, että monet suomalaiset elävät hyvilläkin tuloilla kädestä suuhun, jolloin säästöjä ei kerry.

Rahaa menee useilla pankkilainoihin, osamaksusopimuksiin ja luottokorttivelan lyhentämiseen eli myös korkojen maksuun. Yksittäisen osamaksudiilin lyhennyssumma voi tuntua pieneltä, mutta kun sopimuksia kertyy, ongelmia voi tulla. Finanssivalvonta ja Suomen Pankki ovat varoittaneet suomalaisia velkaantumisesta.

Moni hyväosainen tuhlaa jatkuvasti huomaamattaan, sillä tiettyyn elintasoon tottuu helposti, Nordlund selittää. Kulutuskulttuurin tahti on kova.

– Kun nuori saa ensimmäisen työn opiskelujen päätyttyä, kaiken pitääkin olla äkkiä vähän aiempaa hienompaa. Ostetaan kalliimpia ruokia ja huonekaluja. Yhtään rahaa ei jää säästöön, vaikka tulot nousevat.

Kun tuttavat ympärillä ovat vaihtaneet hienompiin asuntoihin, Nordlundkin on miettinyt, pitäisikö myös heidän muuttaa.

Sama ilmiö toistuu helposti palkankorotusten jälkeen. Vaarana on elintasoinflaatio. Se on itse aiheutettu kierre, jossa esimerkiksi palkankorotusta seuraavat lisätulot eivät jääkään tilille. Ne voisi säästää ja kerryttää taloudellista puskuria. Sen sijaan ylimääräiset rahat valuvat esimerkiksi ”vähän parempiin” elintarvikkeisiin ruokakaupassa tai kodin remonttiin, jota ei oikeasti olisi pakko tehdä.

Jos menot ovat jatkuvasti suuret eikä säästöjä ole, yllättävä tilanne saattaa horjuttaa taloutta pahemman kerran. Sellainen voi olla esimerkiksi avioero tai sairastuminen.

Talousvalmentaja ja tietokirjailija Nina Nordlund neuvoo, että säästämisen voi aloittaa pienelläkin summalla kuussa, näin säästämisestä tulee rutiini.

Nordlund on taistellut elintasoinflaatiota vastaan paitsi säästämällä myös lykkäämällä hankintoja mahdollisuuksien mukaan.

– Asumme edelleen asunnossa, jossa meidän piti asua vain muutama vuosi. Nyt muutosta on aikaa yli kymmenen vuotta.

Kun tuttavat ympärillä ovat vaihtaneet hienompiin asuntoihin, Nordlundkin on miettinyt, pitäisikö myös heidän muuttaa. Tai edes rempata keittiö, joka on samassa kunnossa kuin kymmenen vuotta sitten.

Monesti paras tapa säästää on hankintojen lykkääminen.

Keittiötä olisi kiva päivittää, mutta omassa kodissaan Nordlund ei raaski tehdä remonttia. Hänellä on puolisonsa kanssa reilut kymmenen sijoitusasuntoa, joissa on tehty pintaremontteja. Remontoidusta asunnosta voi pyytää isompaa vuokraa, ja nurkista huolehtiminen nostaa arvoa. Sijoittajan näkökulmasta remontointi kannattaa.

Oman kodin hieno keittiö ei kuitenkaan tuota rahaa niin kauan kuin asunnossa asuu itse.

– Kannattaa aina miettiä, voiko remppaa tai muuta isompaa investointia lykätä. Monesti hankintojen lykkääminen on paras säästökeino.

Odotellessa ehtii myös kartuttaa esimerkiksi rempparahastoa, eikä lopulta tarvitse remppalainaa, josta pitää maksaa korkoa. Eikä kaikkia hankintoja tai suunnitelmia tule lopulta toteutettua ollenkaan.

Kun Nordlund oli kolmevuotias, hänen perheensä muutti Japaniin. Vanhemmat olivat lähetystyöntekijöitä, ja perheen lapset laitettiin sisäoppilaitokseen.

Viikkoraha oli 250 jeniä eli pari kolme euroa, ja se jaettiin kullekin oppilaalle lauantaiaamupäivisin.

– Lounaan jälkeen lähdimme porukalla paikalliseen ostoskeskukseen, josta sai ostaa omilla rahoilla mitä halusi.

Viikkorahan saaminen synnytti kiinnostuksen rahaa kohtaan. Aikuisena Nordlund jatkoi säästäväisellä linjalla ja alkoi pikkuhiljaa myös sijoittaa rahojaan.

Kannattaa siirtää heti palkkapäivänä osa rahoista suoraan tilille, jolle ei ole pääsyä verkkopankissa, Nina neuvoo. Sieltä rahoja ei voi klikata ensimmäisen mielihalun myötä takaisin käyttötilille.

Vuonna 2010 Nordlund odotti kaksosia. Perheessä oli ennestään kaksi lasta. Odotus oli sujunut ongelmitta, mutta synnytyksessä toinen vauvoista menehtyi.

Nordlund ymmärsi, kuinka haavoittuvainen elämä on ja alkoin miettiä, mikä on hänelle tärkeää.

– Luin Robert Kiyosakin kirjan Rich Dad Poor Dad, jossa puhuttiin asuntosijoittamisesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta. Tajusin kaipaavani valinnanvapautta. Halusin esimerkiksi tehdä lyhyempää työviikkoa.

Hän alkoi säästää aiempaa tavoitteellisemmin ja sijoittaa rahojaan esimerkiksi sijoitusasuntoihin.

Säästämällä voi tehdä arvojensa mukaisia valintoja, kuten jäädä vuorotteluvapaalle hoitamaan lapsenlapsia tai omia vanhempia. Palkkatuloista kannattaa säästää aina, kun se suinkin on mahdollista, Nordlund kannustaa.

– Säästämisen voi aloittaa jo esimerkiksi viidellä eurolla kuussa. Moni ajattelee, ettei näin pienistä summista ole mitään hyötyä. Mutta jos säästäminen ei ole valmiiksi rutiini, aluksi on tärkeintä saada iskostettua mieleensä uusi tapa.

Nordlund vinkkaa, että kun säästämisessä pääsee alkuun, tietyn eurosumman sijaan kannattaa päättää, minkä kokoisen prosenttiosuuden tuloistaan tahtoo säästää. Silloin tulojen noustessa myös säästösumma automaattisesti kasvaa.

– Olemme sopineet puolisoni kanssa, että säästämme 10–20 prosenttia nettotuloistamme.

Nordlund muistuttaa, että asuminen ja liikkuminen vievät ison osan monen tililtä. Siksi juuri niiden hintaa kannattaa katsoa kriittisellä silmällä.

Nordlund laskee, että ruokaostoksilla voi säästää jopa 1200 euroa vuodessa.

Toisaalta sieltä täältä säästetyistä pienistä summista voi kasvaa yhdessä isoja. Siksi Nordlund ostaa aina edullisinta maitoa. Ruokaostoksille hän lähtee kauppalistan kanssa, ettei tekisi heräteostoksia. Listasta hän poikkeaa vain, jos sattuu törmäämään punaisilla alelapuilla merkittyihin broileri-, jauheliha- tai leipäpaketteihin.

– Silloin ostan niitä ja laitan pakastimeen. Juuri nämä tuotteet ovat monesti aika kalliita normaalihintaisina.

Nordlund laskee, että ruokaostoksilla voi säästää jopa 1200 euroa vuodessa.

– Jos ruokaa kuluu kuukaudessa 600 euroa, mutta ostaakin kaiken vähän edullisemmin ja suunnitelmallisesti, voi helposti säästää esimerkiksi satasen kuussa.

Nordlundin perheessä ei osteta esimerkiksi puhelimia merkin perusteella, mikä on kerrottu myös lapsille.

– Puhumme heille paljon siitä, että merkistä maksamisen sijasta mieluummin säästämme rahaa. Sitten voimme käyttää sitä muuhun, kuten matkusteluun. Siitä lapsetkin pitävät, joten he ovat ymmärtäneet perustelun.

Julkaistu: 2.9.2020
Kommentoi »