Ulko-ovi kolahtaa, kun 9-vuotias koululainen Roope Koskelo astuu sisälle. Repun, takin ja kengät poika nostaa tottuneesti eteisen naulakkoon, jossa lukee “Roope”. Samassa naulakossa on vieri vieressä omat lokerot perheen jokaiselle lapselle. Kymmenenhenkisessä perheessä on kaikenlaista vaatetta, kenkää ja nyssykkää.

Roopen äiti Liisa Koskelo kurkistaa arkieteiseen ja muistuttaa käsien pesusta. Roope kääntyy kannoillaan ja pesee kädet naulakkoa vastapäätä olevassa lavuaarissa. Kun eteishomma on hoidettu, Roope suuntaa keittiöön välipalalle.

Arkieteinen suunniteltiin lasten tarpeiden ehdolla.

– Naulakkotilaa on riittävästi kaikille. Lavuaarit ovat niin matalalla, että pienimmätkin yltävät pestä tassut ja nassut ruokailun jälkeen. Nurkan takana kodinhoitohuoneen puolella on kiintokaapin sisään piilotettu lasten wc, jossa on tavallista pienempi wc-istuin, Liisa esittelee.

Alkuvuonna 2017 Liisa ja Jonne Koskelo pohtivat uuden kodin rakentamista. Viidennen lapsen myötä vanhassa kodissa alkoivat seinät tulla vastaan.

– Halusimme uuden ja paremmin toimivan talon. Etsimme tonttia, joka olisi lähellä kouluja ja muita palveluita, Jonne kertoo.

Sopiva rakennuspaikka löytyikin pienen metsäisen kukkulan laelta. Sijainti oli mitä parhain. Pyhännän keskustan palveluihin oli matkaa kilometri ja koululle vain puoli kilometria.

– Mietimme tarkasti, miten uudesta talosta saisi kulloisinkiin tarpeisiimme muuntuvan kodin. Halusimme isot oleskelutilat ja selkeän pohjaratkaisun, Jonne kertoo.

Hirsitoimittajan arkkitehti piirsi kuvat puhtaaksi Liisan ja Jonnen suunnitelmien pohjalta.

– Taloon haluttiin erillinen arkisisäänkäynti ja eteinen. Halusimme mahdollisimman paljon avaruutta ja näkymiä sisälle ja ulos, Liisa jatkaa.

Talon pohjapiirustuksen luonnoksiin hahmottui selkeä suorakaiteen muotoinen pohja, jonka sydämeksi tuli lähes 70-neliöinen oleskelutila avokeittiöineen. Valmiissa talossa reilun kokoinen oleskelutila ei tunnu suhteettomalta. Yli neljään metriin kiipeävä olohuoneen katto tekee isosta tilasta sopusuhtaisen.

Sauna ja pesuhuone sijoitettiin talon päätyyn. Autoille ja harrastamiselle suunniteltiin tilat erilliseen piharakennukseen.

Talosta suunniteltiin ulkoasultaan moderni; isoja ikkunoita ja selkeitä pintoja. Rakennusmateriaaliksi valittiin 205 millimetriä paksu ja 275 millimetriä korkea lamellihirsi. Materiaalin valintaa ei juuri tarvinnut miettiä.

– Hirsi on luonnollinen ja aikaa kestävä materiaali, ja hirsitalossa on hyvä sisäilma, Jonne kertoo.

– Minä olin aina halunnut asua hirsitalossa, Liisa hymyilee.

Hirsisalvosten nurkat toteutettiin ulospäin näkymättömillä lohenpyrstölliitoksilla.

– Meillä on suvussa hirsirakentamisen ja materiaa­lin tuntemusta. Valmistamme täällä Pyhännällä Salvoksella pääasiassa pienempiä hirsirakennuksia, Jonne kertoo.

Oman talon hirsitoimituksen Koskelot tilasivat Kontiolta. Kehikko koottiin itse heinäkuun helteillä. Projektia jatkoi muutaman kuukauden ajan kirvesmies. Jonne ahersi rakennuksella iltaisin työpäivien jälkeen ja lomilla.

Talosta tehtiin energiapihi, ja siihen valittiin maalämpö. Energiatehokkuutta parannettiin muun muassa paksummalla lattiavalulla.

– Tavallisesti omakotitalon lattiavalu on kahdeksan senttimetriä paksu, meille valettiin kolme senttiä paksumpi laatta, Jonne avaa.

Massiivisempi 11-senttinen valu varastoi itseensä enemmän lämpöä, ja se säilyy siinä pidempään. Paksumpi valu vaati tehdessä pidemmän kuivumisajan.Laatan kuivumista seurattiinkin ottamalla koepaloja. Kuivuminen kesti vielä oletettuakin kauemmin, ja rakentamaan eteenpäin päästiin kuusi viikkoa aiottua myöhemmin. Lisälämmönlähteeksi talon keskelle muurattiin takka-leivinuuni-kokonaisuus.

Kaikki ilmanvaihtoputkitukset sijoitetiiin kattoeristeiden alapuolelle.

– Ilmanvaihtoa varten ei tarvittu läpivientejä katolle, sillä kaikki räppänät sijoitettiin talon päätyihin. Ratkaisulla välikaton eristekerroksen sekaan ei tullut vaakasuuntaisia putkivetoja, Jonne kertoo.

Jonnen laaja tuntemus rakentamisesta, rakennusmateriaaleista ja niiden toimittajista auttoi projektissa. Talo oli muuttokunnossa joulukuussa 2017.

Ison olohuonetilan akustiikka huomioitiin tekemällä sisäkaton pinta rakolaudoituksella.

– Katto on tehty yhdeksän senttiä leveästä laudasta. Jokaisen laudan välissä on kahden millin rako. Kattolaudat ovat irti yläpohjasta. Näin ääniaalto ei singahda takaisin, vaan se hajoaa katon rakenteisiin ja vähentää kaikua, Jonne kertoo.

Perheen arjen sujuvoittajaksi suunniteltu arkieteisen ja kodinhoitohuoneen kombo on osoittautunut käytössä toimivaksi.

– Kodin huoltotiloista suunniteltiin riittävän suuret. Nyt samassa tilassa mahtuu myös kuivaamaan pyykin, Liisa kertoo.

Talon alun perin kolmanneksi suurin yhtenäinen tila on sen sijaan jo kokenut muutoksen. Alkujaan olohuoneen jatkona ollut 24-neliöinen jumppatila toimi hyvin ensimmäiset neljä vuotta. Viime kesänä tila pilkottiin pienemmiksi huoneiksi.

– Suunnitteluvaiheessa mietittimme, että jumppatila jaetaan makuuhuoneiksi vasta sitten, kun lapset ovat isompia. Nyt vanhimmat lapset alkoivat kaivata omaa tilaa ja rauhaa, Liisa sanoo.

Kahdeksi makuuhuoneeksi muutetetun liikuntatilan korvaa nyt piharakennukseen tehty uusi jumppa- ja kuntosali. Alun perin muokattavaksi mietitty pohja on osoittanut toimivuutensa.

– Taloa suunnitellessa mietimme jo omia eläkepäiviämme. Olohuoneen vieressä olevasta täyskorkeasta työhuoneesta voi halutessaan tehdä makuuhuoneen. Sen yhteydessä on pieni varastohuone, johon laitettiin jo valmiiksi suihkuvaraus, Jonne kertoo.

Varaston voi siis halutessaan muuttaa pieneksi kylpyhuoneeksi aukaisemalla tilan seinän takana olevaan wc:hen.

– Siihen menee kuitenkin vielä pari vuosikymmentä ennen kuin jäämme tänne kaksin, Jonne naurahtaa.

Muokattu 17.4.2023 klo 16.37: Juttuun on lisätty rakennusbudjetin jakautuminen.