Tässähän ihan hengästyy. Rouheiden ruostepilkkujen koristamilla betonimyllyillä on uusi elämä kierrätyshenkisinä kesäkukkaruukkuina, vanhoista suksista on pystytetty vekkuli aita, lahopuusta pinottu luonnonläheinen tilanjakaja ja kivikoreista kasattu komea kurpitsapenkki.
Ylen supersuositun Strömsö-ohjelman tiluksia kierrellessä kekseliäitä tee se itse -henkisiä puutarhaideoita tulee vastaan toinen toisensa perään. Osa niistä on jo televisiosta tuttuja, mutta monet puutarha-aiheet tullaan näkemään ruudussa vasta myöhemmin. Ne valmistellaan ja kuvataan ohjelmaa varten vuosi etukäteen, jotta koko vuodenkierto saadaan mukaan.
– Tuorein lisäys on marjatarha, jota teimme juuri eilisen kuvauksissa. Istutimme sinne Elinin kanssa esimerkiksi minikiivejä, mansikoita ja karviaisia, Strömsön puutarha-asiantuntija Lena Gillberg kertoo.
– Tässä työssä kiinnostuu koko ajan jostakin uudesta. Eilenkin ajattelin, että minun pitää istuttaa marjakasveja myös kotiin. Minulla on uusi puutarha ja imen ohjelmaa tehdessämme jatkuvasti sinne ideoita, ohjelman juontaja Elin Skagersten-Ström nauraa.
Strömsön puutarha on sekä ihan oikea puutarha että ohjelman ulko-osuuksien hulppea, elävä lavaste. Se on yleisölle aina avoinna, ja kauniina kesäpäivänä paikalla parveileekin väkeä: inspiraatiota ja ihastuttavia näkymiä kameroihinsa tallentavia Strömsö-faneja, piknikin viettäjiä, ulkoilijoita ja läheiselle uimarannalle kulkevia lapsiperheitä.
Alun perin Strömsön huvila oli tarkoitettu juuri tällaista kiireetöntä aurinkoista kesäelämää varten. 1800-luvun puolivälissä Vaasan herrasväellä oli tapana muuttaa kesäksi huvilalleen saaristoon. Kaupunkiin palattiin vasta elo-syyskuussa. Näyttävä nikkarityyliä edustava Strömsön päärakennus rakennettiin ruukinpatruuna Adolf Grönbergin kesähuvilaksi meren rannalle 1852. 1860-luvulla huvilan osti tupakkakauppias Jakob Finnilä, jonka perheen omistuksessa Strömsö säilyi seuraavat sata vuotta.
Myöhemmin huvila päätyi vuosikymmeniksi Mustasaaren kunnan omistukseen. Silloin Strömsö tunnettiin paikallisten keskuudessa virkistysalueena ja upeana uimarantana. Komeassa päärakennuksessa järjestettiin silloin häitä ja muita perhejuhlia.
Strömsön uusi elämä alkoi vuosituhannen vaihteessa, kun silloisen FST:n eli Ylen ruotsinkielisen kanavan Christina Staffans, Elisabeth Morney ja Stefan Jansson olivat alkaneet kehitellä kanavan johdon toiveesta täysin uudennäköistä ruotsinkielistä ohjelmakonseptia. Sen aiheina olisivat erilaiset vapaa-ajan harrastukset, ja se kuvattaisiin kelmeiden studiotilojen sijasta aidossa miljöössä, oikeassa talossa ja puutarhassa.
– Ohjelmaideastamme innostuttiin heti. Tähdet olivat muutenkin juuri oikeissa asemissa, sillä lopulta löysimme myös täydellisen kuvauspaikan Vaasan Västervikissä sijaitsevasta Strömsön huvilasta. Rakennus oli silloin jo aika rapistunut, mutta Vaasan kaupunki osti sen ja kunnosti tilat televisiotuotannon tarpeisiin sopiviksi. Ohjelma sai nimensäkin huvilan mukaan, Strömsön tuottaja Christina Staffans muistelee.
Kaikkien aikojen ensimmäinen Strömsö-ohjelma lähetettiin elokuussa vuonna 2002. Ajoitus oli täydellinen: 1980-luvun nousukauden juppikulttuurin ja sitä seuranneen 1990-luvun lama-ajan jälkimainingeissa oli tilausta lämminhenkiselle ohjelmalle, jonka esteettisesti harkitussa maailmassa arvostetaan kaikenlaista käsillä tekemistä, inspiroivia ideoita sekä hyväntuulista yhdessäoloa ja kiireetöntä rentoutumista. Se on kuin leppoisa keidas arjen kiireiden keskellä.
Strömsö nousi nopeasti sekä ruotsin- että suomenkielisten katsojien suosikiksi. Se kerää vuodesta toiseen lähes puoli miljoonaa katsojaa. Vuosien mittaan Strömsöstä on tullut pala suomalaista televisiohistoriaa. Sen tuntevat nekin, jotka eivät ohjelmaa tunnusta katsovansa. Ohjelma on suosittu myös Ruotsissa ja Norjassa.
Puutarha-aiheet ja -ideat ovat kuuluneet Strömsöhön alusta asti. Pitkään hoitamattomana ollut huvilapuutarha on saanut ohjelman myötä täydellisen kasvojenkohotuksen, ja lisää uusia alueita syntyy sitä mukaa, kun Lena ja muut puutarhasta innostuneet ohjelman tekijät ideoivat niitä. Vuosittain tehdään 10–15 puutarhateemaista ohjelmaosioita, ja niiden lisäksi joulu- ja talviajan ohjelmissa kasvit tai puutarha ovat usein mukana tavalla toisella.
– Käytännössä kuvaamme melkein joka päivä jotakin ohjelmaa varten, Elin paljastaa.
Ulkokuvauksissa on usein läsnä myös yleisöä. Ennen korona-aikaa Strömsö keräsi parhaimmillaan bussilasteittain ihmisiä, mutta hiljaisempinakin kausina se on suosittu vierailukohde.
Vaikka Strömsön maailma vaikuttaa letkeän mutkattomalta hyvän elämän satumaalta, kaiken takana on paljon suunnittelua ja pitkäjänteistä työtä. Ohjelmaa tekevä työryhmä kokoontuu joka kevät ja syksy yhteen ideoimaan sisältöjä. Jollakin ihmeellisellä tavalla kaikki mukaan poimitut ideat sopivat yhteen, vaikka aiheet vaihtelevat omenapuun istutuksesta villapaitojen neulontaan tai kierrätysaskarteluun, leivonnasta nikkarointiin ja drinkkivinkeistä no dig -viljelyyn. Elin ja Lena kutsuvat sitä Strömsön taiaksi.
– Tuntuu, että koko tiimillä, yhtä lailla nuorilla kuin vanhoillakin tekijöillä, on selkärangassa se, mikä kuuluu Strömsöhön ja mikä ei. Strömsön ydin on pysynyt samana alkuajoista lähtien, mutta viilaamme teemoja ajan hengen mukaan. Esimerkiksi puutarhassa olemme yhä enemmän keskittyneet hyötyviljelyyn ja kestävään kehitykseen, sillä ne ovat tätä päivää ja lähellä myös omaa sydäntäni, Lena huomauttaa.
Hän aloitti Strömsössä kaksi vuotta sitten, kun ohjelman edellinen pitkäaikainen puutarha-asiantuntija Owe Salmela jättäytyi pois. Päivätyönään Lena hoitaa perheen puutarhayritystä Vaasassa. Hän vakuuttaa iloisesti, että Strömsössä on juuri niin ihana tunnelma kuin miltä se ruudun toisellakin puolella näyttää.
– Tietysti kaikki ei aina mene täälläkään niin kuin Strömsössä, varsinkaan puutarhassa. Niin se vain on, kun on elävistä asioista kyse. Kaikesta kuitenkin oppii ja saa lisää inspiraatiota. Sekin on osa Strömsön maailmaa.
