Viherpiha

Sonja Lumpeen uskomaton kasvihuone – ”Kasvatan joka vuosi 50 eri tomaattilajiketta”

Mainos
Sonja Lumpeen kasvihuone on hänen puutarhansa sydän. Lukemattomien tomaattien lisäksi siellä viihtyvät myös chilit, kurkut ja viiniköynnökset.
Teksti ViherPiha

"Minut on kasvatettu ansarin lämmössä ja tomaatin tuoksussa. Äitini oli intohimoinen viherpeukalo ja tomaatinharrastaja, siksipä vietin hyvän osan lapsuudestani kasvihuoneessa. Nykyään oma kasvihuoneeni kutsuu pihalla lämpöisenä kuin äidin syli, ja sinne on mukava pujahtaa viileänä aamuna tai sateisena päivänä ihmettelemään kasvuvauhtia tai vain istuskelemaan ajatuksissaan. Sieltä kesä alkaa jo huhtikuussa, ja sinne se päättyy viimeisiä tomaatteja poimittaessa lokakuussa.

Kasvihuoneessani kasvaa joka kesä ainakin tomaatteja, kasvihuonekurkkua, chilejä, paprikoita, viiniköynnöksiä ja lämpöä rakastavia erilaisia basilikoja. Muita kasveja vaihtelen, joskus kasvatuksessa on tomatillo, joskus munakoiso tai vaikkapa karviaiskoiso. Kasvihuoneen rajallinen kasvutila on varattu vain näille lämpöä tai pitempää kasvukautta vaativille kasveille, avomaalla pärjäävät lajit saavat sinnitellä puutarhan vaihtelevissa oloissa.

Kasvihuoneelle pitää valita tontin aurinkoisin ja lämpimin paikka, ja meillä se oli kallion päällä. Kasvihuone kalliolla kuulostaa hullulta, mutta on itse asiassa osoittautunut loistavaksi paikaksi: routa ei vääntele rakenteita eivätkä nurkat painu. Kasvihuoneen laidoille on tehty filmivanerista kasvualtaat, ja keskemmällä viljelen isoissa ruukuissa ja laastipaljuissa. Kasvualustana on turpeensekaista pussimultaa, jonka vaihdan 3–4 vuoden välein. Joka kevät huoneeseen tuodaan lisäksi kompostimultaa. Myös kasvusäkit ovat ahkerassa käytössä.

kuva
Tomaatit ja viiniköynnökset kasvavat sulassa sovussa Sonja Lumpeen kasvihuoneessa. Kesällä katon tuuletusluukut sekä huoneen ovet ovat auki tiuhaan, jotta lämpötila ja kosteus eivät nouse liian korkeiksi.
kuva
Chili 'Masquerade' F1 on kuin ilotulitus: hedelmien väri vaihtuu kypsyessä liilasta keltaisen ja oranssin kautta lakanpunaiseen. Lajike on tulinen, mutta chileissä on paljon hedelmäisiä, vain miedosti kihelmöiviä lajikkeita.

Tomaatteja kasvatan joka vuosi noin 50 eri lajiketta. Miksi, kysyy joku, ja tomaatteihin hurahtanut tietää kyllä vastauksen. Koska niitä on! Tuhansia ja taas tuhansia, ja kaikki ne maistuvat erilaisilta. Muutama lajike jatkaa vuodesta toiseen, loppuja vaihtelen. Kylvän siemenet maaliskuussa tehtyäni ensin monta karsintakierrosta, sillä kiinnostavia lajikkeita on omassakin varastossa satoja ja valinta on vaikea. Kasvatan kasvihuoneessa runkotomaatteja, matalat ja leveät pensastomaatit jätän avomaalle. Valitsen ainakin muutaman varhaisen lajikkeen, muutaman kirsikkatomaatin sekä pihvi- ja luumutomaatteja.

Maku on tärkein kriteeri, vaikka on myönnettävä, että erikoiset värit ja muodot houkuttelevat myös. Avopölytteisistä lajikkeista kerään ja fermentoin siemenet talteen, hybridisiemenet hankin siemenkauppiailta – risteymistä kerätyt siemenet eivät välttämättä jatka emokasvin hyviä ominaisuuksia.

Esikasvatusaika on ihanaa, sekin osaltaan pidentää kesää. Huhti–toukokuun vaihteessa taimiviidakko alkaa viedä sisätiloissa niin paljon tilaa, että siirrän kasvit ruukuissaan kasvihuoneeseen jatkamaan kasvua. Koska varsinkin yöt ovat silloin vielä viileitä ja koko kasvihuoneen lämmittäminen maksaisi mansikoita, rakennan taimille kasvihuoneen sisälle kuplamuovista pienemmän kasvisuojan, jonka lämmitin jaksaa pitää yölläkin tarpeeksi lämpimänä kohtuullisin kustannuksin. Auringossa lämpenevä laattalattiakin toimii omalta osaltaan lämmönvaraajana. Kasvihuoneessa esikasvatetuista taimista tulee vankkoja ja pontevia, saavathan ne runsaasti valoa ja tottuvat lämpötilavaihteluihin jo taimivaiheessa.

Aina keväällä tuon kasvihuoneeseen pienen pöydän kahvitteluja varten, ja aina kesällä joudun viemään sen pois laajenevan kasvuston tieltä. Mutta hyvä niin, jakkara riittää ansariajatuksille. Kasvihuonettani en vaihtaisi mihinkään – paitsi ehkä isompaan kasvihuoneeseen."

4 Sonjan suosikkia kasvihuoneeseen

kuva

'Black Russian'

Vanha perinnelajike Venäjältä, keskivarhainen. Hedelmät keskikokoa suuremmat, litteänpyöreät, mahonginväriset, herkullisen täyteläiset ja hieman savunmakuiset. Roteva runkotomaatti.

kuva

’Citrina’

Sitruunankeltainen ja -muotoinen hedelmä, jossa aavistus sitrusaromia. Keskikokoiset hedelmät kasvavat isoissa tertuissa ja ovat hyviä tuorekäytössä ja säilönnässä. Keskivarhainen satoisa runkotomaatti.

kuva

’Gardener’s Delight’

Vanha luotettava perinnelajike, jonka kirsikkatomaatit ovat punaisia ja makeita. Taudeille vastustuskykyinen ja satoisa lajike. Runkotomaatti.

kuva

’Zlatava’

Herkullinen, keskivarhainen ja terve lajike. Hedelmät syvän oranssinpunaiset ja keskikokoiset. Runkotomaatti.

Riesana harmaahome ja ansarijauhiainen

"Kasvihuoneen lämpöön tunkevat ikävä kyllä usein myös harmilliset tuholaiset ja kasvitaudit. Harmaahome iskee kosteana loppukesänä lähes joka kausikasvihuoneeseen. Siksi yritän välttää tomaatin lehtien turhaa karsimista, sillä jokainen kasvissa oleva haava on mahdollinen paikka harmaahomeen itämiselle.

Toinen sienitaudeille altistava tekijä on liian tiheä kasvusto, jossa kosteus jää seisomaan. Pitäisi malttaa istuttaa väljästi. Ilmanvaihdon takia kasvuston lehtiä joutuu joskus pakostakin karsimaan, mutta sitten tulee niitä leikkuuhaavoja. Suo siellä, vetelä täällä. Tomaatin lehtiä ei muuten tarvitse poistaa ainakaan siksi, että hedelmät saisivat valoa – ne eivät tarvitse sitä kypsyäkseen.

Harmaahomeen torjuntaan on olemassa torjunta-aineita, myös luonnonmukainen vaihtoehto, Gliocladium-hyötymikrobi. Nykyisten säädösten mukaan näitä aineita saavat käyttää ja hankkia ainoastaan kasvinsuojeluainetutkinnon suorittaneet. Tentin tuon tutkinnon ja pääsin kokeilemaan ruiskutettavan aineen tehoa harmaahomeeseen. Ja toimihan se, tosin käsittely on uusittava säännöllisesti.

kuva
Harmaahome voi iskeytyä tomaatin lehtiin, hedelmiin, varsiin, leikkuukohtiin ja kukkanuppuihin.
kuva
Ansarijauhiainen on kirvan siivekäs sukulainen.

Ansarijauhaiset ovat olleet parina kesänä kasvihuoneeni riesana. Niiden erittämä tahmea mesikaste toimii kasvualustana nokihärmälle, joka taas tahraa kasvien lehdet ja hedelmät mustaan "nokeen" ja estää yhteyttämisen. Koska jauhiaiset eivät selviä Suomen talvesta hengissä, niiden ainoa mahdollinen levittäjä on joku muualta tuotu kasvi.

Olen käyttänyt taistossa torjuntaeliöitä, jauhiaiskiilukaisia. Ne toimitetaan munina pahvilapuilla kylmäpakkauksessa, etteivät ne kuoriutuisi ennen aikojaan. Laput ripustetaan kasvustoon, kiilukaiset kuoriutuvat ja lähtevät loisimaan jauhiaisten toukka-asteita, jotka tuhoutuvat. Hieno ja luonnonmukainen torjuntakeino!"

Teksti Sonja Lumme ja kuvat Arne Nylander. Lue lisää tomaateista Sonja Lumpeen Tomaatti-kirjasta (Readme.fi, 2017)

Lue lisää:

Tomaatin kasvatus

12 x herkullinen tomaattilajike

Kasvihuoneen rakentaminen– nappaa 9 ideaa kasvihuoneen materiaaleihin

Julkaistu: 16.5.2017
Katso myös nämä