Laura ja Karri ovat remontoineet maalaistaloa kolme vuotta: ”Sain syntymäpäivälahjaksikin ikkunan porraskäytävään”
Sisustus
Laura ja Karri ovat remontoineet maalaistaloa kolme vuotta: ”Sain syntymäpäivälahjaksikin ikkunan porraskäytävään”
Laura ja Karri Näpillä meni kodin etsinnässä vain hetki, sillä jokin Uron kylän rauhallisessa maalaismaisemassa sijaitsevassa talossa ja vanhan navetan suojaamassa pihapiirissä kolahti heihin heti. 1960-luvun puutalon vinot seinät ja loppumaton remontintarve haastaa mutta palkitsee.
Julkaistu 19.4.2023
Unelmien Talo&Koti

”Olemme asuneet keskellä remonttia ja muokanneet taloa meidän tyyliin huone kerrallaan. Käsissämme pysyvät nykyään purkurauta, katkaisusirkkeli, vasara ja maalipensseli. Sain syntymäpäivälahjaksikin ikkunan porraskäytävään valoa tuomaan. En olisi osannut toivoa mitään niin hienoa lahjaa, mutta onneksi Karri osaa yllättää!

Ensin remontoimme keittiön, mutta budjetti ei taipunut uusiin kalusteisiin. Sen sijaan poistimme kaappeja, laskimme astianpesukoneen paikkaa ja uusimme laatat. Unelmieni täyttymys on keittiön nurkkaan tehty ruokakaappi. Oven siihen onnistuin löytämään muutamalla kymmenellä eurolla Facebookin kirpputorilta. Rakkaimmaksi esineeksi on muodostunut itse tehty kananmunakaappi. Navettamme väki täyttää sitä ahkerasti.”

Näpin perheen koti on vuonna 1960 rakennettu puutalo Luumäellä. Siinä on neljä huonetta, keittiö ja lasikuisti sekä ala­kerran pesutilat, yhteensä 140 neliötä. Lisäksi on navettarakennus, sauna ja kasvihuone.
Laura ja Karri miettivät usein kellon kääntämistä 50 vuotta taaksepäin. Olisi hieno nähdä, miten täällä silloin elettiin. Millaisia kotieläimiä navetassa oli, kuka nukkui aitassa ja miten pihaa hoidettiin? Eemil on kuvassa 4-vuotias. Eemilin syntyessä Lauralle ja Karrille tuli kaipuu omakotitaloon. Kerros- tai rivitalokodeissa ei heidän mielestään ollut samanlaista tunnelmaa kuin vanhassa omakotitalossa ja omalla pihalla.
”Paras yllätys oli laminaatin alta löytynyt lautalattia. Oli hienoa kuoria se esiin.”
Laura kasvattaa taimet lasikuistin valossa. Riittävän isoina taimet koulitaan ja viedään kasvamaan kesävalmiiksi navetan ikkunoille.
Rappusten sävy on harvoja asioita, joita on jätetty muuttamatta remontin aikana. Vanhempien makuuhuone ja Eemilin huone ovat yläkerrassa.

”Paras yllätys oli laminaatin alta löytynyt lautalattia. Oli hienoa kuoria se esiin. Emme alkuun tienneet siitä, joten asensimme laminaatit. Jos jotain pitäisi katua, niin sitä: olisi pitänyt heti kaivaa esiin lautalattiat, ja paklata ja maalata ne kuntoon. Nyt puramme laminaatteja huone kerrallaan pois.

On ollut hankala sopeutua siihen, että ideoitteni toteuttaminen vanhaan taloon ei ole käynyt helposti tai nopeasti. Onneksi Karrin isä on junaillut haaveistani monta toteen. Vanhojen pariovien asennus työhuoneeseen toi hänelle varmasti harmaita hiuksia. Miten monta kertaa pitikään mitata niitä paikalleen vinojen seinien vuoksi.

Kotimme on sävyltään vaalea, mutta ­väritän huonekaluilla ja tapeteilla. En enää innostu Ikeasta, vaan kierrän äitini kanssa kirpputoreja ja huonekalumme ovat muuttuneet vanhoihin, jopa antiikkisiin. Pinnoilla saa olla uurteita ja maalikin on kuluneena kauniimpi.

Lapsiperhearki ei ole ollut helpointa remontin eri vaiheissa ja joissakin tilanteissa talo tosiaan on haastanut tarmomme ja tahtomme. Apujoukkoina ovat onneksi olleet meidän molempien ­vanhemmat. Nyt kolmen vuoden remontin ­jälkeen koti näyttää sellaiselta, kun alkuun ­haaveilin. Meille tämä talo on silti aina projekti, joka ei ­pääty koskaan, onneksi.”

Laura ja Karri miettivät usein kellon kääntämistä 50 vuotta taaksepäin. Olisi hieno nähdä, miten täällä silloin elettiin.
Keittiön lattia kitattiin, hiottiin ja maalattiin kahteen kertaan. Maali on Tikkurilan Pontti, sävy TVT2115. Vaati rohkeutta purkaa laminaatti pois, koska tietoa alla olevan lautojen kunnosta ei ollut. Tapetti on hankittu Ellokselta.
Karrin isä rakensi ruokakaapin rungon, ja kaapin sisälle saatiin piilotettua myös ruma sähkökaappi.
”Käsissäni pysyvät purkurauta, katkaisusirkkeli, vasara ja maalipensseli. Onni on nähdä oman käden jälki.”
Eemil ja ­mummi eli ­Lauran äiti ­Kirsi ­Vauhkonen ­herkuttelevat kakulla.
Kananmunia on aina, jopa yli oman tarpeen. Yläkaappien tilalle asennettiin Ikeasta hankitut ja valkoiseksi maalatut avohyllyt.
Laura keittää puuliedellä syksyn hillot. Leivin­uunissa muhivat talven pataruuat. Molemmat olivat ennen tummanharmaata peltiä, mutta ne maalattiin valkoiseksi. Luukut muuttuivat mustiksi spraymaalilla.
Laura keittää puuliedellä syksyn hillot. Leivin­uunissa muhivat talven pataruuat.
Ikean Ektorp-sohva hankittiin mukavuussyistä. Sohvan ilme muuttuu tyynyillä vuodenaikaan sopivaksi. Karttapallo löytyi naapurista, Kerttu-mummon vintiltä. Laatikollinen pöytä ostettiin Torista. Laura maalasi sen mintunvihreästä valkoiseksi.
Laura oli ennen kodin löytämistä täyttänyt varaston ylimääräisillä huonekaluilla ja perhe muutti huonekaluineen kaikkineen remontin keskelle vuonna 2019.
Heta-koira on ehtinyt jo 15 vuoden ­ikään. Oma paikka löytyy pärekorista.
Lauran äiti on virkannut kauniit peitteet. Säilytyskori ostettiin Rustasta.
Laura ja Karri etsivät vanhoja puuovia nykyisten tilalle. Hankaluus on löytää sopivan kokoisia ovia karmeineen. He eivät kuitenkaan aio luovuttaa.
”Vanhoissa huonekaluissa on uurteita pinnoilla ja maalitkin saavat olla kuluneita.”
Työpiste on sijoitettu olohuoneen takana olevaan huoneeseen. Täällä on myös vierasvuode. Sandberg 425-46 -tapetti tilattiin Tapettitaivaasta.
Makuuhuoneessa on Lauran toiveesta huvilatunnelma. Pariskunta purki laminaatin alta esiin lautalattian. Se maalattiin Tikkurilan Pontti-puulattiamaalilla sävyllä TVT 2115. Rautasänky on Ikeasta.
Puutikkaat ovat Helsingin Kahvitehtaan vanhat.
”Sain syntymäpäivälahjaksi ikkunan. Se asennettiin porraskäytävään tuomaan valoa.”
Eemilin huoneessa on pehmoeläimille oma kärry. Eemil järjestää joka ilta kaikki Mailegin pehmot omille paikoilleen. Lipasto on ostettu omalta kylältä, ihan naapurista. Tapetin Laura hankki Bauhausista. Lattiaksi asennettiin laminaatti. Sen alla on lautalattia, mutta se on liian huonokuntoinen.
Eemil rakastaa kirahveja. Ensin hän ihastui kirahvipaitaan, tämän jälkeen on tullut pehmoeläimet ja tossutkin. Sänky on Ikeasta. Lastenhuoneen lattialle saa kasattua jättimäisen autoradan. Parasta on leikkiä sillä yhdessä isän kanssa.
”Tämä on maailman rakkain paikka, täällä saa olla oma itsensä. Tunnelma ja tyylikin voi olla vähän vinksin vonksin.”
Kodin ulkopinnat odottavat vielä uutta maalia. Laura miettii, pysytäänkö samassa sinertävässä sävyssä, vai tulisiko ­väriksi ihan jotain muuta. Laura ja Karri ovat talon neljännet asukkaan.
Kanat Hulda, Hertta, Lotta, Maija ja kaverit juoksevat pihassa vapaana.
Syksyllä Hulda, Hertta, Lotta, Maija ja muut kanat osallistuvat pihatöihin levittämällä lehtikasat ja keväällä kuopsuttelemalla kukkapenkit. ”Koti on meille maailman rakkain paikka, täällä saa olla oma itsensä. Tunnelma ja tyyli voi olla vähän vinksin vonksin”, Laura kertoo. Voit seurata Lauraa Instagramissa @idamariankotona.
1 kommentti