Selvää säästöä ja helppoa arkea ilma-vesilämpöpumpulla

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ:
Kaukora
1

Selvää säästöä ja helppoa arkea ilma-vesilämpöpumpulla

Jouko Värikoski katselee tyytyväisenä tarkkoja laskelmiaan. Uusi Jäspin ilma-vesilämpöpumppu leikkasi omakotitalon lämmityskulut alle puoleen. Eikä asumismukavuudesta ole tingitty tuumaakaan.

Elettiin vuotta 2006, kun perhe Värikoski rakensi omakotitalon Nokian kaupungin Haaviston Latomäkeen. Lähes tuhannen neliön tontille syntyi 135 asuinneliötä. Lisäksi tuli 36 neliön tila talo kylkeen autolle ja varastolle.

Perinteisen mallinen talo on edelleen ilo silmälle, sillä sitä on hoidettu hyvin.

– Aiomme pysyä tässä niin kauan kuin jalka vähänkin nousee. Olemme kumpikin eläneet näissä maisemissa yli 60 vuotta eikä meillä ole tarvetta muuttaa pois, kertoo Merja Värikoski.

Pariskunnan uusin ylpeys on ilma-vesilämpöpumppu Jäspi Tehowatti Air Split, joka hyödyntää 8 kilowatin teholla ulkoilmaan sitoutunutta ilmaista auringon energiaa. Se otettiin käyttöön toukokuussa 2017.

Ilma-vesilämpöpumppu hoitaa talon lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen.

– Se on helppokäyttöinen, asumisen mukavuutta lisäävä laite, joka lisäksi säästää huomattavasti sähköä ja euroja, Jouko Värikoski innostuu.

– Mikäli ulkolämpötila alittaa -20 astetta tai laitteen lämmitysteho ei muutoin vastaa tarvetta, sisäyksikön sähkövastukset alkavat lämmittää 215-litraisen varaajan vettä, Jouko Värikoski kertoo.

Laite vaihtui, mutta Jäspi-merkki pysyi

Jouko on tarkka mies, joten lämmityslaiteremontti ei syntynyt hetken mielijohteesta. Lämmitystavan ja eri merkkien huolellinen vertailu vei pari vuotta.

Joukon valinta oli moderni, kotimainen Jäspi Tehowatti Air. Myös aiempi ja moitteetta toistakymmentä vuotta palvellut sähkökattila oli samalta valmistajalta. Lämmönjako hoituu alkuperäisellä vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Maalämpökin oli vaihtoehtona. Mutta kun olisi pitänyt porata lämpökaivo ja putket tuoda seinän läpi – se tuntui liian vaivalloiselta. Lisäksi kokonaisuus olisi tullut tuhansia euroja valittua kalliimmaksi.

– Ei alkuperäisessä kompaktissa sähkökattilassa mitään vikaa ollut, hyvä peli sekin oli. Mutta sähköä kului melko lailla.

Uusi lämpöpumppu maksoi asennuksineen pyöreästi 10 000 euroa. Laitteiston osuus oli hiukan alle 7 000 euroa. Asennuksesta saa verotuksessa kotitalousvähennyksen, isäntä erittelee.

Muutaman satasen Jouko sai, kun myi vanhan sähkökattilan pois. Rahaa tärkeämpää oli kierrättäminen. Kattila palvelee vielä pitkään Oulussa.

Jouko teki itse tukevat perustukset ulkoyksikölle. Melusta ei voi puhua, vaan täydelläkin teholla ulkoyksikkö pikemminkin hyrisee hennosti.

Tuhannen euron vuosisäästö

Miten uusi laitteisto muutti sähkönkulutusta? Se selviää Värikosken tarkoista taulukosta, joihin hän on kirjannut sähkölaskut vuosien ajan.

Kun talossa oli sähkökattila, kokonaiskulutus oli vuosittain keskimäärin 19 000 kWh. Ensimmäisenä vuotena ilma-vesilämpöpumppu alensi lukemaksi 11 000 kWh, vaikka siihen mahtui pitkä ja hyytävä pakkasjakso.

Kokonaiskulutuksesta pyöreästi 4 500 kWh on taloussähköä, joka kuluu lämmityslaitteesta riippumatta. Siten sähkökattilan aikana talon ja käyttöveden lämmitys veivät 14 500 kWh vuodessa. Ilma-vesilämpöpumppu kulutti 6 500 kWh vuodessa. Erotus, 8 000 kWh, tarkoittaa vuositasolla yli 55 prosentin säästöä lämmityksessä ja käyttöveden tuotossa. Rahassa se on yli 1 000 euroa.

Jouko laski, että lämmityslaitteet maksavat itsensä takaisin kahdeksassa vuodessa. Laskelmassa hän otti huomioon kotitalousvähennyksen ja sähkön hinnan maltillisen nousun. Jos hinnat karkaavat rajummin, kuoletusaika lyhenee entisestään.

Asumismukavuudesta perhe ei ole tinkinyt piiruakaan. Sisälämpötila pysyy 22 asteessa eikä suihkussa käydä kelloa tuijottaen. Takassa on poltettu puuta talvella enimmillään 2–3 kertaa viikossa.

– En usko, että meillä on tarvetta säästää nykyistä enempää, sanoo Jouko.

Merja myötäilee, että eiköhän se ole tässä.

Asennusliike teki siistiä työtä. Uusi sisäyksikkö istui tarkalleen entisen sähkökattilan paikalle.

Moderni laite vanhan kattilan paikalle

Värikoskien talon ilma-vesilämpöpumpun myi, mitoitti ja asensi tamperelainen Näsin Vesijohtoliike. Sama firma perehdytti Joukon laitteen käyttöön.

Värikoski kiittelee palvelua ja asennuksen nopeutta.

– Myyjä ei luvannut liikoja, mikä olisi vain ärsyttänyt minua. Toimitus sujui näppärästi kolmessa päivässä. Kuljetusvaurioitunut kotelopelti uusittiin ja kiertovesipumpun liitosvuoto korjattiin. Neuvojakin olen saanut, joten voiko enää muuta toivoa?

Ulkoyksikkö sijoitettiin räystään alle lämpimään paikkaan. Isäntä valoi betonista alustat, joiden päälle 75 sentin korkuinen ja 60 kiloa painava ulkoyksikkö nostettiin.

– Ei se hypi. Eikä laitteen melukaan häiritse. Äänenpainetaso on vain noin 50 desibeliä parin metrin päässä. Kesällä se on hyvinkin vaimea, kun invertteri ohjaa puhaltimen hitaille nopeuksille.

Ulkoyksikön lauhdevesi virtaa saattolämmöllä varustetussa putkessa alapuoliseen viemäriputkeen. Lauhdevesiputki ei saa jäätyä umpeen.

Hiukan tavallista postilaatikkoa isomman lämmönsiirtoyksikön asentajat kiinnittivät teknisessä tilan seinään. Varaajan sisältämä sisäyksikkö seisoo entisen sähkökattilan paikalla.

Sisäyksikköön liitetyt kupariset vesiputket hivelevät silmää, siistiä työtä! Seasta erottuu kaksi varoventtiiliä ja yksi ilmanpoistoventtiili. Ylivuotoputki on johdettu viemäriin.

Jäspiä on helppo käyttää. Suuri näyttö lisää käyttömukavuutta.

Käyttöliittymää on helppo käyttää

Isäntä esittelee sisäyksikön käyttöliittymää, jonka näyttö on riittävän suuri ja valikot helppo tajuta. Navigointi hoituu parilla painikkeella ja säätöpyörällä.

Päävalikkoja ovat sisäilmasto, käyttövesi, info ja minun laitteistoni.

– Voin helposti säätää sisälämpötilan ja käyttöveden lämpötilan. Voin myös ohjelmoida lämmityksen ja käyttöveden viikonpäiville ja pitkiksikin jaksoiksi. Voin muuttaa talon lämpökäyrää ja lämmitysveden menolämpötilaa. Käyttöveden mukavuustilaksi voin valita säästö, normaali tai luksus sen mukaan kuinka paljon haluamme kuumaa käyttövettä.

Käyntihäiriöitä ei ole ollut. Jos sellainen tulisi, näyttö kertoo mistä on kyse ja mitä pitäisi tehdä.

– Olen niin harvoin näitä asetuksia muutellut, kun ei ole ollut tarvetta, Jouko kiittelee.

– Invertterikoneen ulkoyksikön puhaltimen kierrosluku muuttuu lämmitystehon tarpeen mukaan ja menee välillä nollillekin. Se minimoi sähköenergian kulutusta.

Ilma-vesilämpöpumpun huolloksi riittää puhdistus

Elämä on ollut helppoa ilma-vesilämpöpumpun kanssa. Lämpöä on riittänyt eikä huolia ole ollut.

Lämmitysjärjestelmän huoltokin on yksinkertaista. Jouko Värikosken mukaan lattialämmitysputkiston paluulinjan sakkasihti pitää silloin tällöin tarkistaa ja puhdistaa. Teknisessä tilassa se on käytännössä ainoa huoltokohde.

Ulkoyksikön huolloksi riittää puiden lehtien ja muiden roskien poistaminen. Talvikaudella on syytä pitää silmällä, ettei ulkoyksikön säleikköön tai laitteen pohjaan kerry jäätä.

Laitteessa olisi varalla vielä muutamia hienouksia, joita Värikosket eivät vielä ole hyödyntäneet. Etäohjauksen avulla lämmitystä voisi seurata ja ohjata kodin ulkopuolella, vaikkapa matkoilla. Kesän helteisiin toisi viilennystä jäähdytyskonvektori, joka voisi olla seinäkiinnitteinen Cool W tai kattomalli Cool R.

Julkaistu: 4.9.2018