Meidän Talo

Jannen ja Markuksen kotona aistii edelleen vanhan kansakoulun tunnelman – ”Päätimme antaa talon puhua puolestaan ja katsoa, mitä tarvitsee oikeasti remontoida”

Jannen ja Markuksen kotona aistii edelleen vanhan kansakoulun tunnelman – ”Päätimme antaa talon puhua puolestaan ja katsoa, mitä tarvitsee oikeasti remontoida”
Kuvataiteilija Janne Laine etsi kotia, jossa voisi myös työskennellä. Sellainen löytyi Mäntän vanhasta kansakoulusta, joka sai uusien asukkaiden myötä aiempaa valoisamman ilmeen.
Julkaistu: 8.3.2021
Entinen Sillanpään koulu on ollut jossain vaiheessa ulkoasultaan keltainen. Vuonna 1921 valmistunut rakennus on suojeltu.
Kuvataiteilija Janne Laine asuu puolisonsa Markuksen kanssa toista vuottaan vanhassa kunnostetussa kansakoulussa Mäntässä. Kodissa on isot ikkunat, suuri sali ja suunnattomasti avaraa tilaa. Ikkunasta näkyy yli satavuotiaita mäntyjä ja suuri metsälehmus, hiljaisuus huumaa. Historiaa ei peitellä; eteisessä takit roikkuvat kouluajoilta jääneessä naulakossa. Pulpetteja on säilynyt vintillä, vaikka omistajat ovat vuosien aikana vaihtuneet kolmesti.
Eteiseen on kehystetty koulun säännöt neljänkymmenen vuoden takaa. Tuolloin tiloissa ei saanut oleskella kouluajan ulkopuolella ilman valvontaa.
Kodin uusi valoisa ilme alkaa eteisestä. Naulakko on peräisin kouluajoilta.
Jannelle oli tärkeää, että kotiin mahtuisi myös valoisa, taiteen luomiseen sopiva työtila.
Uusien omistajien onneksi kansakoulun ensimmäinen yksityinen omistaja ehti tehdä satavuotiaaseen rakennukseen perusteellisen remontin 2000-luvun alussa. Tuolloin toisesta salista tehtiin muun muassa nykyiset kaksi makuuhuonetta. Alkuperäiset hirsirakenteet ovat säilyneet niin hyvin, ettei niitä ole tarvinnut juuri kunnostaa. Tilava rossipohja osoittautui olevan myös kunnossa.
– Remontti on tehty niin huolellisesti, ettemme kokeneet tarpeelliseksi alkaa heti väkisin muuttaa mitään. Ensimmäisen draivin ja innostuksen mentyä ohi päätimme antaa talon puhua puolestaan ja katsoa, mitä tarvitsee oikeasti remontoida, Janne toteaa.
Keittiöstä tuli valoisa ja moderni. Vaaleampaa ilmettä varten katto ja lattia maalattiin ensimmäisiksi. Pöydän äärelle tuovat väriä kuvataiteilija Marika Mäkelän grafiikkateokset.
Tältä keittiö näytti ennen remonttia.
Pariskunnan kodin taival kouluna päättyi peruskoulu-uudistuksen jäljiltä 1970-luvun loppupuolella. Sittemmin talossa on ollut muun muassa erilaista yhdistystoimintaa. Edelliset asukkaat, viisihenkinen perhe, viihtyivät paikassa vuosia, vaikka he ostivat sen kodikseen näkemättä taloa.
Vanhat säilyneet rakennuspiirustukset vievät takaisin 1930-, 1950-, 1970-,1980- ja viimeisimpänä 2000-luvulle. Pohja on muuttunut historiansa aikana lähes täysin. Ennen vanhaan alakerrassa oli useita vessoja ja ruokasali.
Ensikertalaisina aloitimme laatoittamisen varmuuden vuoksi jääkaapin takaa.
Keittiössä ikkunakarmit on maalattu valkoisiksi, jotta valoisuus ei katkea. Keittiön kaapistot uusittiin kokonaan. Takaseinä laatoitettiin lähes ylös asti. Keittiö on Kvikin.
Keittiölaattavalinta oli helppo. Metrolaatan tyyliset laatat muistuttavat Pariisista. Musta hana on Tapwellin.
Keittiön kierrätyspiste saa olla reilusti näkyvillä.
Janne ja Markus kiersivät katsomassa jonkin aikaa vanhoja taloja Tampereen lähikunnissa, mutta hinnat tuntuivat purkukuntoisiltakin vaikuttaneissa rakennuksissa usein tähtitieteellisiltä.
Ensisilmäyksellä pihalta katsottuna kerrosalaltaan yli kolmesataaneliöinen rakennus näytti valtavalta.
Ostopäätös syntyi nopeasti, kun kuntokartoitus osoitti iäkkään rakennuksen olevan yhä hyvässä kunnossa. Markus halusi hyödyntää myös alle 40-vuo­tiaan ensiasunnon ostajan veroedut, mikä kiritti vauhtia. Janne oli joutunut luopumaan rakennushankkeen alta työhuoneestaan Tampereella Pyynikin Trikoon vanhassa tehdasmiljöössä, joten hän kaipasi kotia, johon mahtuisi työtila.
Yksi kodin kohokohdista on avara sali. Toinen koulun alkuperäisistä saleista on muutettu makuuhuoneiksi.
Vaikka talo oli valmiiksi täysin asumiskunnossa edellisen perheen jäljiltä, siitä haluttiin valoisampi ja omannäköisempi. Yleisilme oli tummanpuhuva, ruskeat pinnat dominoivat. Makuuhuoneen katto loisti pirteästi sinisenä.
Esteettisesti erittäin tarkalle Jannelle valo on silti värisävyjä tärkeämpää. Jo ikkunankarmien ja ovenpielien maalaaminen ruskeista valkoisiksi antoi tunteen, ettei valoisuus katkea. Salin lattia maalattiin vaaleaksi hennolla harmaan sävyllä jo ennen muuttoa, mikä antaa sopivan vastaparin hirsiseinille. Katto paneloitiin kauttaaltaan valkoiseksi. Makuuhuoneessa pinnat jätettiin vielä toistaiseksi entiselleen, mutta yläkerran vierashuoneen seinät maalattiin ja laminaatti korvattiin parketilla.
– Aina ei tarvitse tehdä jättiremonttia, vaan vähemmälläkin saa aikaan merkittävän muutoksen.
Sali vaaleni jo ennen muuttoa lattian maalaamisella ja katon paneloinnilla.
Talo oli ostettaessa valmiiksi asumiskunnossa, mutta siitä haluttiin aiempaa valoisampi ja omannäköisempi.
Koti on täynnä taidetta ja viherkasveja. Omia töitään Janne pitää työhuoneessa.
Entinen omistaja asennutti saliin ison keraamisen kakluuniin aikanaan parinkymmenen vuoden takaisessa isossa remontissa. Se on vielä toistaiseksi paikoillaan, mutta luultavasti poistuu tulevaisuudessa.
Jotta taidegrafiikkaa tekevä Janne sai tilavan työhuoneen kotiin, täytyi purkaa pari lastenhuonetta ja pieni varasto. Alun perin reilun neljänkymmenen neliön huone oli erityisluokka, joka oli yhdessä välissä remontoitu myös valokuvastudioksi. Kun varasto- ja toimistotilaa sai kaapattua puretusta makuuhuoneesta, työtila kasvoi vielä parillakymmenellä neliöllä.
Purkutyö oli rentouttavaa, täydellinen pään nollausprojekti. Maalaaminenkin tuntui terapeuttiselta, vaikka Janne kuvailee tyylinsä olevan enemmän taide­maalarin kuin perinteisen maalarimestarin. Hän on paremminkin taivaanrannan maalari, joka suunnittelee suuria. Puoliso on järjen ääni ja taitavampi remontoija. Mukana on ollut myös ammatti­apua.
– Kannattaa miettiä, mitä oma hermo maksaa. Toisaalta, jos alkaa tehdä itse ja menee vähän pieleen, sekin on vain elämää, Janne sanoo.
Makuuhuoneen sininen katto on edellisen omistajan ajoilta. Toistaiseksi pinnat jäivät vielä entiselleen.
Yläkerran vierashuone sai parkettilattian ja uuden maalipinnan.
Janne vietti viime vuonna 25-vuotistaiteilijajuhlavuottaan. Hänen teoksissaan puhuttelevat erilaiset maisemat. Kodin vanhat keittiökaapit pääsivät uusiokäyttöön valoisassa työ­huoneessa.
Keittiön miehet remontoivat kahdestaan omannäköiseksi. Kiire tuli, sillä vanha keittiö liesineen oli vielä osin paikoillaan, kun uusi oli saapumassa seuraavana aamuna. Pienen kaupungin etuja on, että sähkömies ehti nopeasti paikalle irrottamaan liettä uuden tieltä.
Keittiön seinän laatoitus sujui helposti iltapuhteina. Laattavalinta oli itsestään selvä. Kaksikko valitsi seinälle metrolaatan tyyliset laatat, joiden muotokieli muistuttaa Pariisista ja matkoista kaupungin maanalaisella. Seinä päätettiin laatoittaa persoonallisesti melkein kattoon asti, vaikka ensin epäilytti tuleeko siitä liikaa uimahallimainen tunnelma.
Urakka oli hauskaa yhteistä tekemistä, eikä lopulta kovin vaikeaa ensikertalaisillekaan.
– Aloitimme varmuuden vuoksi laatoittamisen jääkaapin takaa. Emmekä onnistuneet kinastelemaankaan kuin kerran, Janne nauraa.
Kodissa on parasta, että on tilaa haahuilla ja jokaisessa huoneessa on oma tunnelmansa.
Jannen ja Markuksen kodissa on noin 340 neliötä, 2 asuinkerrosta ja avoin ullakko. Yläkerrassa on sali, keittiö, työhuone, toimisto, makuuhuone, vierashuone ja kaksi WC:tä.
Kellarikerroksessa on vierashuone, verstas, sauna, pesutilat, kodinhoitohuo­ne, WC sekä kaukolämmönjakohuone.
6 kommenttia