Viherpiha

”Olen kaunosielu, joten haluan viljellä sadon lisäksi kauneutta” – Sannan lavatarhassa kukoistavat sekä hyötykasvit että mummolasta tutut kukat


Sanna Tallgrenin pieni hyötytarha on vain muutaman kymmenen neliön suuruinen mutta tuottaa runsaasti syötävää. Vehreyden keskelle istutetut värikkäät kukat tuovat muistoja mummolasta. Sanna hoitaa ja jakaa sadon yhdessä Eija-tätinsä kanssa.
Kuvat Teija Tuisku

"Iittiläiskukkomme Severus Kalkaros kiekuu taustalla, kun vedän saappaat jalkoihini ja lähden hakemaan hyötytarhasta salaattia ja yrttejä aamupalapöytään. Elma-kissa ja tanskalais-ruotsalainen pihakoira Popo ryntäävät ulos samalla ovenavauksella. Ankatkin ovat jo hereillä. Ne kaakattavat käheästi hyvät huomenet ja pulahtavat sitten aamu-uinnille lampeensa.

Minun, mieheni ja Niilo-poikani kotina on vanha Sitikkalan kansakoulu Iitin maaseudulla. Koulutoiminta täällä on loppunut jo vuonna 1979. Tätini Eija asuu talon alakerrassa omassa asunnossaan. Hänkin on puutarhaharrastaja, joten suunnittelemme ja hoidamme usein istutuksia yhdessä. Talon tällä puolella, yläpihalla, asustavat kaikki kotieläimeni.

Rakensimme vajaat kymmenen vuotta sitten vanhan koiratarhan tilalle pienen hyötytarhan. Se on pinta-alaltaan vain reilut 30 neliömetriä, ja keskellä on tilaa pienelle istuinryhmällekin. Pihapiiri on muuten aika avoin, mutta tämä paikka on tuulensuojainen, sillä se jää metsikön ja talon väliin. Aurinko paistaa aamusta asti. Hyötytarhaan kuljetaan rehevästä humalaportista. Humala on yksi harvoista pihan alkuperäiskasveista, sillä täällä oli ennestään aika autiota.

Sannan perhe ja Eija-täti syövät paljon lehtivihanneksia, kuten mangoldia ja salaatteja. Kurpitsat tuottivat kylmänä viime kesänä poikkeuksellisen surkean sadon.
Matti-kissa nauttii suojaisan hyötytarhan lämmöstä.

Iso perennapuutarhani sijaitsee talon toisella puolella rinteessä. Siellä olen tarkka harmonisesta värimaailmasta, mutta täällä on aivan erilainen estetiikka. Iloisen värikkäät daaliat, kehäkukat ja samettikukat ovat muistumia mummolani kasvitarhasta. Samettikukkienkin räikeät värit näyttävät täällä jotenkin leikkisän pirteiltä, vaikka muualle puutarhaan en niitä haluaisikaan.

Tärkein viljelykasvi on salaatti, jota meillä kuluu lähes joka aterialla. Viime vuonna kylvimme neljää salaattilajiketta. Niistä suosikkini on mehevä roomansalaatti.

Salaatin lisäksi käytämme paljon myös sipulia. Napsin syötäväksi myös sipuleiden varsia siihen asti, kunnes ne alkavat muuttua kuiviksi ja puiseviksi kesän loppua kohti.

Hankimme Eijan kanssa uusia siemeniä milloin mistäkin: nettikaupoista, marketeista ja puutarhamyymälöistä. Minä olen kokeilunhaluisempi, Eija taas arvostaa perinteisiä ja varmasti näissä olosuhteissa menestyviä vihanneksia. Kumpikaan meistä ei ole kiinnostunut lajikenimistä, mutta jos joku kokeilu osoittautuu erityisen hyväksi, pistämme nimen muistiin seuraavaa kevättä varten.

Sanna sitoo yrteistä tuoksuvia kimppuja keittiön hajusteeksi.
Istutan kauneuden vuoksi myös osan yrteistä ja vihanneksista koristeellisiin ruukkuihin.

Kasvihuone on kätevä apu esikasvatuksessa. Taimet tykkäävät, kun siellä on valoisaa ja melko viileää keväällä. Lyhyt esikasvatus jouduttaa mukavasti esimerkiksi auringonkukkien, avomaankurkkujen ja lehtikaalien kasvua. Keväästä riippuen otamme kasvihuoneen käyttöön vappuna tai äitienpäivänä.

Olen kaunosielu, joten haluan hyötytarhankin puolella viljellä sadon lisäksi myös kauneutta. Sen tähden kylvän vaikkapa hernepenkin reunaan heleän taivaansinistä ruiskukkaa. Kasvitarhan takaseinämän verkkoaitaa pitkin kiipeilee salko- ja ruusupapujen lisäksi myös jalokärhö – ja aika usein myös joku kolmesta kissastani.

Istutan kauneuden vuoksi myös osan yrteistä ja vihanneksista koristeellisiin ruukkuihin. Se on myös käytännöllistä, sillä basilikat, paprikat ja muut arat ruukkukasvit on siten helppo nostaa kylmän sään ajaksi läheiseen kasvihuoneeseen. Olisinpa viime kesänä istuttanut tomaatinkin taimet ruukkuihin. Sää oli niin koleaa, että ulkotomaattien sato ei oikein ehtinyt kypsyä.

Sanna nostaa ruukkuyrttitarhan pienilehtisen basilikan kylmällä säällä kasvihuoneeseen. Sen vieressä kasvaa kolayrtti, jonka lehdet ovat hienojakoiset. Etualalla ruukussa on meiramia ja timjameita.

Haaveiletko omasta lavatarhasta? Kurkkaa ideat laatikkoviljelyyn täältä. Konkreettiset vinkit lavatarhan perustamiseen löydät täältä.

Eläimet ovat Sannalle ainakin yhtä tärkeä osa elämää kuin puutarhanhoito. Popo-koira makoilee usein hyötytarhan poluilla auringon lämmittämän hakkeen päällä.

Kaikki hyötyviljelykset kasvavat lavakauluksissa. Lavakaulukset on täytetty ostomullalla, sillä maa ei ole sopivaa viljelyyn. Lavaviljely on monin tavoin helpompaa kuin vihannesten kasvattaminen avomaalla. Maasta eristetty multatila säilyy helposti rikkaruohottomana ja vaatii vain vähän kitkemistä. Ainoastaan kastelun suhteen lavatarhan hoito on avomaata vaativampaa, sillä lavat kuivuvat helposti liikaa.

Lavakaulusten rakenteet on jo kertaalleen uusittu, sillä kosteaan multaan ja maahan kosketuksessa oleva käsittelemätön puutavara lahoaa aika nopeasti. Toisaalta harmaantunut puupinta sopii minusta luontevasti vanhaan miljööseen, eikä syötävien kasvien kanssa edes sovi käyttää kestopuuta.

Maa lavojen ympärillä on hakkeen peitossa. Se tuntuu mukavalta jalkojen alla, ja pehmeältä pinnalta on helppo pyyhkäistä rautaharavalla pois pienet rikkakasvien taimet. Lavakaulusten reunoille itsekseen kylväytyneiden kehäkukkien annan kuitenkin kasvaa rauhassa, koska ne näyttävät niin sieviltä.”

Ankkatarha sijaitsee aivan hyötytarhan vieressä. Ankanmunista syntyvät Sannan kokemusten mukaan kaikista kuohkeimmat kakut.
Vanhan kansakoulun pihalle perustetun hyötytarhan lavoissa kasvaa salaattiaineksia, retiisejä, ruohosipulia ja muita yrttejä.

Sannan valinnat: 4 x kiehtova yrtti

  • Timjami. Sanna käyttää lempiyrttiään lähes päivittäin. Arominen varpukasvi talvehtii parhaiten maassa, josta ylimääräinen vesi valuu pois. Siksi se menestyy talven yli hyvin myös lavassa.
  • Basilikat. Sanna kasvattaa kylmälle ja tuulelle arkoja basilikoja alkukesän ajan kasvihuoneessa. Ruukkuihin istutettuja pienikokoisia yrttejä on helppo siirrellä.
  • Tuoksuampiaisyrtti. Hyötytarhan monitoimikasvin kauniin sinisten ja hyvältä tuoksuvien kukkien mesi houkuttaa perhosia. Sitruunaiset lehdet sopivat yrttiteen ainekseksi.
  • Kolayrtti. Sannalle kiehtovan uuden tuttavuuden lehdissä on todella hyvä tuoksu, hieman cocacolamainen ja inkiväärinen. Maku oli Sannalle kuitenkin pettymys, eikä hän ole oikein keksinyt yrtille muuta kuin tuoksuttelukäyttöä.

Julkaistu: 13.5.2019