Meidän Mökki

Krista ja Kimmo muurasivat upean sammalkattoisen kesäkeittiön Pudasjärven korpeen: "Kaiken ei tarvitse olla vatupassilla mitattua"

Krista ja Kimmo muurasivat upean sammalkattoisen kesäkeittiön Pudasjärven korpeen: "Kaiken ei tarvitse olla vatupassilla mitattua"
Krista ja Kimmo Takarautio nauttivat erämaamökillä puuhastelusta. Itse tehty uniikki kesäkeittiö sai kruunukseen sammalkaton. Pariskunta rakentaa ja nikkaroi rennolla otteella, huumoria unohtamatta.
Julkaistu: 25.4.2022

Erämaamökille johtaa portti, joka ei jätä tulijaa kylmäksi. Kimmon tekemät peikkoportinpielet saavat suurenkin tuntemaan itsensä pieneksi. Joka kerta mökille tullessa tapahtuu sama rituaali: perheen koira haukkuu peikot aina hyväksi.

Ukon ja Akan lisäksi tekeillä ovat vielä lapsipeikot. Peikot luonut taiteilija Kimmo Takarautio on kotoisin Hetekylältä ja seikkaillut näissä metsissä ja läheisillä soilla lapsesta saakka.

– Kimmo toi minut muina miehinä ensin tänne hiihtoretkelle ja pian sen jälkeen kävelemään. Samalla hän kertoi haaveestaan saada mökki tänne Valkiaislammen rannalle, kertoo Krista Takarautio.

Mökille tulijoita vastaanottavat jättimäiset peikkopatsaat.
Rakennuksen ikkunat hankittiin käytettyinä, ja niiden muodot määrittivät kesäkeittiön ulkonäköä.
Kesäkeittiön pihaan on rakennettu kätevä nuotiopaikka, josta on kaunis näkymä järvelle.

Kimmon haave toteutui, kun pariskunta myöhemmin osti tontin erämaamaisemasta. Alkuun tontti oli täynnä puita ja sääskiä. Puut saivat lähteä, mutta sääsket jäivät.

Päämökki ja saunarakennus tulivat tontille valmiiksi pystytettyinä. Terassit, laituri ja ulkorakennukset on tehty pääosin itse, ilman mitään kiirettä.

– Pidämme rouheasta tyylistä – sellaisesta, että kaiken ei tarvitse olla vatupassilla mitattua, Krista kertoo.

Uniikin kesäkeittiön seinäkivistä pääosa on omalta tontilta, pienen täydennyksen Kimmo haki mönkijällä ja kärryllä tietyömaalta. Puuhella tuli Norjasta saakka. Kesällä ruoka valmistetaan kesäkeittiössä, koska päämökki lämpenisi turhaan puuhellan lämmityksestä. Kesäkeittiön uunissa valmistuvat niin makaronilaatikko, pitsat kuin pullatkin.
Kesäkeittiö on kooltaan viisi neliömetriä.
Krista nauttii kesäkeittiöllä leipomisen lisäksi luonnon äänistä ja tuoksuista.
Takarautioiden sammalkattoinen kesäkeittiö on kivestä ja puusta rakennettu.
”Sammalkatto ei nyt ole ihan oppikirjojen mukaan tehty, mutta päätimme, että hyvä se on.”

Yksi Takarautioille mieleisimmistä rakennuksista on kesäkeittiö. Se sai alkunsa yllättävällä tavalla.

– Kimmo hoksasi työpaikkamme naapurihallissa neliskanttisen rautakehikon. Hän kiinnostui siitä ja lähti siltä seisomalta naapuria jututtamaan, Krista muistelee.

Pian kehikko matkasikin Takarautioiden mökille kesäkeittiön aihioksi. Ennen sen rakentamista pihalle ajettiin mursketta ja soraa, jotka Kimmo tasoitteli traktorilla.

– Seinien kivet saimme onneksi etupäässä omalta tontilta, Kimmo kertoo.

Seinät kesäkeittiöön muurasivat Krista ja Kimmo yhdessä. Töitä tehtiin innolla vielä alkusyksyn pimeydessä, ja aamulla kaksikko hiippaili katselemaan, miten rouheaa jälkeä pimeydessä oli saatu aikaan.

Pöytää kattavat Kimmo, Camilla ja hänen poikaystävänsä Tommi. Koristeina on Kristan tekemiä kynttilänjalkoja. Ensin sorvaajan piti vain kokeilla yhden jalan valmistusta, nyt niitä on jo mukavan monta. Ruuanlaittovuorot on jaettu kaikkien kesken, ja niihin kuuluu myös tiskivuoro.
Pudasjärven maakuntakukka suopursu huumaa kukkiessaan tuoksullaan. Päämökki ja saunarakennus tulivat tontille valmiiksi pystytettyinä.
Noppe nauttii mökkielämästä. Marja-aikaan mökkikoira syö mustikat ja puolukat suoraan metsästä. Veneen, mönkijän tai moottorikelkan kyytiin koira on kinuamassa ensimmäisenä.

Myös lautahommia tehtiin yhteistyössä. Työnjako toimi niin, että Kimmo mittasi, Krista katkoi ja Kimmo löi lautoja paikoilleen.

– Sammalkatto ei nyt ole ihan oppikirjojen mukaan tehty, mutta päätimme, että hyvä se on, Kimmo kertoo ja nauraa.

Krista lisää, että kaikki on tehty hymyssä suin.

– Touhuamme aina jotain. Täällä riittää naputeltavaa, ja sitä me haluammekin. Lupa on kyllä istahtaa, nauttia ja kuunnella luontoakin.

Camilla ja Tommi viihtyvät erämaan rauhassa.
Kesäisin järvessä uidaan monta kertaa päivässä. Keväällä jään sulaessa edes vähän on aika heittää talviturkki.

Takarautioiden kotoa mökille kertyy matkaa miltei sata kilometriä, joten päivän reissulle tänne ei tulla. Kesälomalla mökillä sen sijaan vietetään pitkiäkin aikoja.

– Sääskiä meillä riittää. Kun ne alkukesästä saapuvat, tulee ensin sääskishokki. Pikkuhiljaa niihin tottuu, ja loppujen lopuksi ne ovat melkein siedettäviä. Kimmo tuskin edes huomaa niitä, Krista sanoo.

Kimmo lisää, että hänestä kaikki eläimet ja sääsketkin kuuluvat Hetteiskylän soille ja järvimaisemaan.

– Keväällä täällä käy mahdoton pulputus, kun teeret ovat soitimella. Silloinhan sitä on sanaton, Kimmo kuvailee.

Ruokatavarat matkaavat mökin kaasujääkaapista kesäkeittiölle maitokärryillä. Kyytiin hypännyt Elmer opetteli muutama vuosi sitten kukkumaan kuin käki. Kun Elmer kukkui laiturilla, käki tuli yläpuolelle vastaamaan huutoon.

Kesällä mökillä on monenlaista puuhaa. Omalta tontilta kerätään mustikkaa ja puolukkaa, ja hillasoille ja karpaloapajille matkataan veneellä. Järven toisella puolella suon takana on Kimmon nuoruudenystävän porotila, joten porojakin tapaa soilla ja talvella järven jäällä.

– Kerran pihalle tullut poro oli tarttunut meidän riippumattoomme kiinni sarvistaan. Irrotin poron, jolloin se juoksi rantaan ja joi varmaan puoli järveä tyhjäksi, Kimmo kertoo.

Talven koittaessa mökkeilijät ajavat kelkkareittiä maitokauppaan. Mikään metsän keskellä ei ole itsestään selvää vaan hyvällä tavalla haasteellista. Kimmosta pimeyskin on hienoa.

– Täällä ei ole katuvalojen hehkua. Tähtitaivas opastaa.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Tilaa Pihlgren ja Ritolan tapetit Meillä kotona -kaupoista
SISÄLTÖ JATKUU
3 kommenttia