Meidän Mökki

Sähköt mökille – asiantuntija listaa 14 asiaa, jotka kannattaa huomioida mökin sähköistämisessä

Sähköt mökille – asiantuntija listaa 14 asiaa, jotka kannattaa huomioida mökin sähköistämisessä
Sähköliittymä alkaa olla perusedellytys, kun rakentaa uuden mökin tai remontoi vanhan. Kerro suunnittelijalle tarkasti tarpeesi ja toiveesi. Ota mökillä huomioon ainakin nämä käytännön asiat ja turvallisuusseikat!
Julkaistu: 25.4.2022

1. Miten tilaan sähkösuunnitelman?

Mieti aluksi, mille tasolle haluat mökin viedä ja tarvitaanko esimerkiksi lämmitystä. Keskustele sähkösuunnittelijan kanssa mökin käyttötarkoituksesta. Suunnittelijan tehtävä on tulkita toiveesi suunnitelmaan. Usein sähkösuunnitelmat tehdään talon piirustusten pohjalta, mutta vanhasta kohteesta kuvia ei aina ole käytettävissä. Silloin suunnittelijan pitää käydä paikalla. Jos toiveena on vain perusvalaistus ja pistorasioita, suunnitelma ei ole kovin monimutkainen. Jos taas tehdään omakotitalon tasoinen sähköasennus, suunnittelukin vaatii enemmän aikaa.

2. Kuka hoitaa sähkösuunnitelman?

Suunnittelu ja urakointi ovat eri prosesseja, mutta pienissä kohteissa urakoitsija usein tekee suunnitelman. Suunnittelutoimistot eivät yleensä ota hoitaakseen pieniä mökkikohteita. Jos suunnitelma on teetetty erikseen, sitä voi hyödyntää urakoitsijan kilpailuttamisessa. Tosin voi olla, että kovin pieneen kohteeseen ei saa montaa urakkatarjousta. Pienet työt tehdään useimmiten tuntiveloituksena.

3. Miten laadin tarjouspyynnön?

Jos pyytää urakoitsijalta sähkösuunnitelman sitoutumatta tilaamaan työtä häneltä, suunnitelmaa voi käyttää tarjouspyynnön pohjana. Urakoitsija voi tosin tehdä tarjouksen, jossa suunnitelma on selvästi edullisempi tai jopa ilmainen, jos myös asennustyöt tilataan häneltä. Mitä tarkempi suunnitelma on, sitä vertailukelpoisempia tarjouksetkin ovat. Aivan pienimpiin sähkösaneerauksiin ei tarvita erityistä suunnitelmaa vaan riittää, että ryhmäkeskuksessa on selkeät merkinnät siitä, mikä varoke tai katkaisija syöttää mitäkin tilaa tai laitetta.

4. Mistä löydän sähkömiehen?

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitolla on verkkopalvelu loydasahkomies.fi. Sieltä voi etsiä erityisesti kuluttaja-asennuksiin erikoistuneita sähköammattilaisia.

5. Miksi vanhat sähköt kannattaa uusia?

Vanhoissa taloissa sulaketaulut ovat usein riittämättömiä. Keraamisilla sulakkeilla varustettuja keskuksia on käytetty viimeksi 90-luvun alkupuolella. Uusissa kohteissa käytetään automaattisulakkeita eli johdonsuojakatkaisijoita.

Sulake – keraaminen tai automaatti – suojaa lähinnä johtoja lämpenemiseltä, jotta ne eivät aiheuta palovaaraa. Kun sulake palaa, toki se suojaa myös sähköiskulta, mutta se ei ole kaikissa tilanteissa tarpeeksi nopea. Siksi vikavirtasuojaus on pikkuhiljaa tullut pakolliseksi. Jos laitteen runko tulee jännitteiseksi, vikavirtasuoja katkaisee sähkön syötön niin nopeasti, ettei siitä ehdi saada sähköiskua.

Mökkiolosuhteissa myös erityinen ylijännitesuojaus pääkeskuksessa voi olla tarpeellinen. Uusiin kohteisiin sellainen vaaditaankin. Mökkisähköä syötetään usein ilmalinjoja pitkin, joten sähkölaitteita rikkovan salamaniskun todennäköisyys on suurempi kuin kaupunkialueella.

6. Mitä tekee ryhmäkeskus?

Nykyaikainen ryhmäkeskus on siisti ja yksinkertainen vanhaan sulaketauluun verrattuna. Jos sähköt menevät poikki, napsautat vain johdonsuojakatkaisimen takaisin ylös. Jos se ei edelleenkään pysy päällä, pitää olla yhteydessä sähköasentajaan. Myös vikavirtasuojat ovat ryhmäkeskuksessa. Yhdellä vikavirtasuojalla voidaan suojata useita virtapiirejä. Isossa mökissä niitä voi olla puolenkymmentä. Vikavirtasuojassa on erityinen testipainike, jolla suojan toiminta on hyvä testata pari kertaa vuodessa. Jos sähköremontissa säilytetään vanha sulaketaulu, vikavirtasuojat pitää yleensä asentaa erilliseen koteloon sulaketaulun viereen.

7. Onko maadoitus kunnossa?

Kun teettää vanhaan mökkiin sähköasennuksia, kannattaa tarkistaa maadoituksen tila. Se on alkuperäisissä asennuksissa usein tehty huolimattomasti tai jopa jätetty kokonaan pois. Maadoituksen voi toteuttaa asentamalla maadoituselektrodi perustusten sisään, rakennuksen ympärille tai upottamalla se pääkeskukselta tulevaan kaapeliojaan sähkönsyöttökaapelin kanssa. Maadoituselektrodiksi soveltuu esimerkiksi parikymmentä metriä pitkä, 25 neliömilliä paksu kupariköysi. Maadoitus on asennettava vähintään 70 sentin syvyyteen.

8. Onko kattovaloissa viritelmiä?

Vanhoissa sähköasennuksissa katosta roikkui kaksi tai kolme eriväristä sähköjohtoa. Valaisimet kytkettiin ruuvaamalla johdot posliiniseen tai muoviseen liittimeen, ”sokeripalaan”. Muistinkohan varmasti kytkeä sähköt pois pääkytkimestä? Huomattava turvallisuusparannus on erityinen valaisinpistorasia, kompaktimpi versio tavallisesta sähköpistorasiasta. Tosin kaksi- tai kolmepiikkisen pistotulpan kanssa liitäntä on usein liian suuri valaisimen kattokuppiin. Siksi on kehitetty vielä uusi liitäntämalli, DCL-pistoke, joka painuu näkymättömiin kattorasian sisään.

9. Riittääkö sähkö auton lataamiseen?

Se riippuu lataustarpeesta. Normaali mökkiliittymä on 3 × 25 ampeeria, mikä tarkoittaa noin 17 kilowatin maksimitehoa. Täyssähköautolle rakennetaan yleensä 11 kilowatin latauspiste, eli se ottaa maksimitehosta yli puolet. Jos on vielä sähkölämmitys ja sähkökiuas, järjestelmään pitää lisätä älyä, joka tasaa kuormitusta eli pudottaa lataustehoa, kun muita kulutuslaitteita on kytkettynä. Toinen vaihtoehto on suurentaa pääsulaketta, mutta siitä tulee lisäkustannuksia sekä asennuksessa että kuukausimaksuissa.

10. Entä lataus tavallisesta pistorasiasta?

Täyssähköauton akkua ei useinkaan ajeta päivän aikana tyhjäksi. Ylläpitolataukseen voi riittää lataus yön yli tavallisesta sukopistorasiasta, josta saa yön aikana ladattua noin 20 kilowattituntia eli keskimäärin sadan kilometrin sähköajon. Paloturvallisuuden takia on todella tärkeää, että suojamaadoitettu pistorasia ja syöttökaapeli ovat ehjiä. Pistorasia on heikoin lenkki, ei niinkään kaapeli. Suositus suurimmaksi jatkuvaksi kuormitusvirraksi on 8 ampeeria. Tätä isommalla virralla rasia voi lämmetä liikaa. Varsinainen sähköauton latauslaite kestää suuriakin virtoja, mutta jos haluaa enemmän sähköä suoraan pistorasiasta, voi käyttää niin sanottua teollisuuspistorasiaa. Se kestää 16 ampeerin jatkuvaa kuormaa.

11. Miten upotan sähkökaapelit umpipuuhun?

Jos rakentaa mökin massiivihirrestä tai CLT-elementeistä, sähkösuunnitelma pitää teettää hyvissä ajoin etukäteen, jotta kaapelireitit voi porata oikeisiin paikkoihin jo talotehtaalla. Taloelementtejä valmistetaan myös valmiilla johdotuksilla. Ennakkosuunnittelun ansiosta saa sähköt siististi seinien sisään eikä tarvitse turvautua pintavetoihin. Massiivipuuhun tehdään kaapelireitit yleensä pystyvetoina. Tämä on syytä ottaa huomioon myöhemmissä asennuksissa. Jos alapuolella on pistorasia, voi heti päätellä, että sen yläpuolelle ei kannata porata kovin syvää reikää.

12. Miten saa siistit pintavedot?

Jos mökin vanhan sähköjärjestelmän putkituksia ei voi käyttää, nykyisin myös pinta-asennetut kaapelit saa siististi piiloon. On kourutettuja jalkalistoja, koteloituja johtokanavia ja taustaan sulautuvia erivärisiä kaapeleita. Lopputulos on kiinni ammattitaidosta.

13. Onko aurinkosähkö jo todellinen vaihtoehto?

Jos verkkoliittymää ei ole saatavilla, aurinkosähkölläkin saa hoidettua suurimman osan nykyaikaisista mukavuuksista. Järjestelmä edellyttää myös riittävän akkupatteriston hankkimista. Yleensä mökin sisäinen sähköverkko kannattaa joka tapauksessa tehdä 230-volttiseksi, jolloin voi käyttää kaikkia tavallisia sähkölaitteita. Akuista imaistu 12 tai 24 voltin sähkö nostetaan invertterillä verkkojännitteeseen. Myös sähköverkkoon liitettynä aurinkosähkö voi olla järkevä investointi. Laitteiden hinnat ovat nykyisin niin edullisia, että puhdasta tuottoa rupeaa tulemaan jo varsin pian.

14. Mitä voin tehdä itse?

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on julkaissut hyvin selkeät määräykset sähkötöiden tekemiseen. 230-volttista verkkosähköä saa asentaa vain alan ammattilainen. Jokaiselle sähkönkäyttäjälle sallittuja korjaus- ja asennustöitä on vain muutama:

  • yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko
  • sähkölaitteen rikkoutuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto
  • irtovalaisimen liittäminen valaisinliittimellä eli ”sokeripalalla”
  • kiinteässä asennuksessa ”sokeripalan” korvaaminen uuden järjestelmän mukaisella valaisinliitinpistorasialla.

Asiantuntija: tekninen johtaja Esa Tiainen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto

Kommentoi »