Avotakka

Retrot hiihtojulisteet ihastuttavat

Retrot hiihtojulisteet ihastuttavat

Lahden MM-kisojen julisteet ovat nostalginen muisto eri ajoilta. Millainen juliste nähtiin vuonna 1958, kun kisat olivat pienen kansakunnan suurtapahtuma? Entä voitokkaiden kisojen aikaan vuonna 1989? 
Teksti Emmi Nissi
Mainos
1. Vuoden 1938 Lahden hiihdon MM-kisat olivat ensimmäiset viralliset Suomessa järjestetyt MM-kisat. Vuonna 1926 Lahdessa oli järjestetty niin sanotut kongressikilpailut, jotka myöhemmin virallistettiin maailmanmestaruuskilpailuiksi. Suomi osallistui vuoden 1938 kisoihin noin 200-miehisellä joukkueella ja keräsi kaikki maastohiihdon kultamitalit. Kisajulisteessa näkyy käsin tekeminen. Mieshahmo on maalauksellinen, tussilla sudittu. Fontit ovat klassista 30-luvun typografiaa. Julisteen (70 x 50 cm) suunnitteli Hans Björklind. 2. Vuoden 1958 MM-kisat olivat suurtapahtuma. Osanottajia oli 18 maasta, lehtimiehiä kerääntyi satamäärin ja pääsylippuja myytiin yli 200 000 kappaletta. Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetyissä MM-kisoissa ohjelmassa oli mukana naisten kilpailut. Kisoihin osallistui myös Saksa (Itä-Saksan ja Länsi-Saksan joukkueina), ensi kertaa vuoden 1939 jälkeen. Suomelle kisat olivat menestys: joukkue otti kisoista kymmenen mitalia. Kisajulisteessa otettiin harppaus kohti modernia julistetaidetta. Tyyli on iskevä ja tehoks; tarkoitus on välittää sanoma ilman turhia kommervenkkejä. Hauska yksityiskohta on maapalloa pyörittävä sompa. Julisteen (100 x 70 cm) suunnitteli Matti Huotari Lahti-Mainoksesta. 3. Vuonna 1978 uskottiin joukkovoimaan! Ei ihme, että vuoden 1978 mitalitaulukon voitti Neuvostoliitto. Toiseksi nousi yllättäen isäntämaa Suomi. Vuoden 1978 kisoissa nautittiin uudistuneista latureiteistä ja kolmen hyppyrimäen muodostamasta mäkihyppystadionista. Suuri ylpeydenaihe oli betonista rakennettu suurmäki, joka korvasi aiemman puisen. Vuoden kisajulisteessa näkyy toiston tuoma rytmi ja sporttiset perusvärit. Ihmishahmo on logomainen, vaikka onkin siveltimellä toteutettu – hauska yksityiskohta on katsomo, joka koostuu pelkistä pisteistä. Julisteen (84,5 x 60 cm)  suunnitteli Kyösti Varis, joka on suunnitellut muun muassa Finnairin logon. 4. Vuoden 1989 kisoissa sää suosi, ja suomalaiset urheilijat menestyivät ennennäkemättömän hienosti. Suomi sai kolmanneksen kisoissa jaetuista mitaleista ja voitti selvällä erolla mitalitilaston. Perinteisen hiihtotyylin rinnalle tuli kisaan mukaan vapaa tyyli. Kisajulisteessa näkyy 80-luvun henki. Se on dynaaminen ja tehokas, sillä kaikki liike ja katse kohdistuu julisteen keskikohtaan.Julisteen (80 x 60 cm) suunnittelivat Kyösti Varis ja Matti Sivonen. 5. Vuoden 2001 kisat muistetaan valitettavasti muista asioista kuin tästä puhtoisuutta henkivästä julisteesta – se on jäänyt mieliin synkkänä dopingkäryjen sävyttämänä vuotena. Julisteessa hyppyrimäki on tulkittu taiteellisesti ja abstraktisti; kuvasta voi villimpi tulkitsija muodostaa silmillään vaikka joutsenkolmikon. Sinivalkoinen juliste on korostetun suomalainen, ja koko joukon isänmaallisin. Julisteen (100 x 70 cm) suunnittelivat Pentti Pilve ja Matti Sivonen. 6. Vuoden 2017 Lahden MM-kisojen kulusta emme vielä tiedä. Ainakin tämän vuoden kisajuliste ammentaa kuvallista ideaa menneistä vuosista – toivottavasti se on merkki myös menneiden vuosikymmenten loiston ajoista hiihdon rintamalla! Julisteen on suunnitellut Pietari Posti.

Julisteet: Lahden kaupunginmuseo / Julistemuseo, Lahti. Vanhoja julisteita voi ostaa kisojen jälkeen Hiihtomuseolta ja kisojen aikana Historialliselta museolta, jossa on pieni urheilujulistenäyttely. Lähteenä jutussa Lahti 2017 ja Ylen Elävä arkisto. 

Lue lisää:

Latu ratkaisi tontin paikan: tällainen on Aino-Kaisa Saarisen unelmatalo

Sukset sisustuksessa – 8 inspiroivaa ideaa

Kekkonen ja Katri Helena – muistatko nämä legendaariset Avotakan kannet?

Julkaistu: 23.2.2017
Katso myös nämä