Vuonna 1928 veturinkuljettaja B. Lindstedt osti itselleen tontin Seinäjoen pääradan varrelta. Talo tuotiin kaukaa: yksi monista Terijoella sijainneista huviloista kuljetettiin hirsikasana Seinäjoelle, jossa se pystytettiin uudelleen. Lähes sata vuotta myöhemmin Helsingissä asuneet Neea Härkönen kaipasi puolisonsa Valtterin kanssa juurilleen. Pari ihastui vanhaan rautatieläistaloon heti.
“Remontoimme talon perinnerakentamisen ammattilaisia apuna käyttäen omalaatuisessa järjestyksessä: Olohuoneessa ollut avotakka purettiin pois ja tilalle tuli kunnollinen, talon alkuperäistä vastaava pönttöuuni. Sen jälkeen purimmekin pois lähes kaiken uunin ympäriltä. Alapohjasta kaivettiin pois kaikki maatuva aines. Kosteuden vaurioittaneet kolme alinta hirsikerrosta vaihdettiin. Myös talon pesutilat uusittiin kokonaan ja talon sähkövedot ajantasaistettiin.
Jouluna 2017 muutimme keskelle remonttia. Vessa oli pihalla työmaakopissa, ja pesulla kävimme isovanhemmilla tai uimahallissa. Yläkertaan pääsi vain tikkaita myöten, joten lasten takia nukuimme patjoilla joulukuusen juurella. Lapset muistelevat vieläkin tuota aikaa seikkailuna.”
Härkösen perheeseen kuuluvat vanhemmat Neea ja Valtteri sekä lapset Amos, 9, Elsi, 7, ja Linne, 7. Perheen elämää voit seurata Instagramissa @radanvarrella.
Eteisen oven sisäpuolen Neea maalasi Tikkurilan sävyllä Vanamo. Kranssi on itse tehty.
Ebba Masalinin opetustaulu on Tori.fistä. Pärekoreissa säilytetään tyttöjen leluja ja täkkejä.
”Täällä sain lopultakin päästää luovuuteni irti.”
Remontissa poistetun väliseinän ansiosta alakerta on yhtenäistä tilaa. Puuparru on sekä tuki että koriste. Siihen merkitään vuosittain lasten pituuskasvu. Pitkän googlettelun jälkeen Neean haaveilema jalkalamppu löytyi töölöläisestä lamppukaupasta. Valtteri raahasi lampun ratikalla silloiseen kotiin Kruunuhaassa.
”Olen visuaalinen koti-ihminen, jolle talon henki, tunnelma ja värit ovat tärkeitä. En pelkää sekoittaa eri aikakausien tyylejä sopivasti keskenään. Kotonamme on vain sellaisia tavaroita, jotka oikeasti miellyttävät silmää. Kaapin perukoilla ei hillota mitään, vaan esimerkiksi vanhat Arabian astiat ovat käytössä joka päivä.
Kodin hankinnat pyrimme tekemään lähes kokonaan kirpputoreilta. Suosikkejani ovat kierrätyskeskus, Antiikkia ja aarteita -liike Kauhavalla ja Tori.fi. Kalusteita etsitään vain tarpeeseen ja aina ilman hätiköintiä.
Olemme perineet ihania huonekaluja isovanhemmiltamme. Moni kaluste on kulkenut mukanamme elämänvaiheesta toiseen. Amosta odottaessani ostin 1950-luvun liinavaatekaapin. Silloin siellä säilyivät rivissä esikoisen kestovaipat, nykyään kaapissa säilytetään vaatteita ja leluja.
Jo vuosia ennen kuin tästä talosta oli tietoakaan, haaveilin sisustavani tapeteilla erilaisia huoneita. Aiemmin asuimme vuokra-asunnossa, jossa oli tyydyttävä perusvalkoisiin pintoihin. Täällä sain lopultakin päästää luovuuteni irti."
Puuhella lämmittää keittiön nopeasti, ja halkolaatikolla voi istua lämmittelemässä varpaita.
”Kotonamme on vain sellaisia tavaroita, jotka oikeasti miellyttävät silmää.”
Vanhasta koulusta kotoisin olevat, täyspuiset keittiökaapit olivat talossa jo ennestään.
“Kevät alkaa pääsiäisviikonlopusta. Perinteisiin kuuluvat rairuohon istutus, munien maalaus ja virpomisoksien koristelu. Etelä-Pohjanmaalla trulleiksi pukeutuneet lapset käyvät virpomassa lankalauantaina. Myös valakioita eli kokkoja poltetaan täällä juhannuksen sijaan pääsiäisenä”, Neea kertoo.
Yläkaapit poistettiin, ja käyttöastiat ovat nyt käden ulottuvilla avohyllyillä. Kuivatuotteet säilyvät lasipurkeissa. Välitilaan laitettiin niin sanottua metrokaakelia. Tapetti on Pihlgren & Ritolan Pro Finlandia.
”Olemme perineet ihania huonekaluja isovanhemmiltamme.”
Hirsipinta on edellisen omistajan esille ottama. Uusi pönttöuuni lämmittää tehokkaasti. Senkki ostettiin vuosia sitten Huuto.netistä. Sohvapöytä on Antiikkia ja aarteita -liikkeestä.
Romuritarista ostettu kaappi hankittiin alun perin kaksosten vaatekaapiksi. Täällä se jämähti olohuoneeseen, koska ei suostunut menemään yläkertaan edes ikkunan kautta.
”Jo vuosia ennen kuin tästä talosta oli tietoakaan, haaveilin sisustavani tapeteilla erilaisia huoneita.”
Suklaapupujen piilottaminen pääsiäisenä on perheen perinne. ”Lapset etsivät niitä kartan tai vihjeiden avulla ympäri taloa”, Neea kertoo. Rairuoho kasvaa kierrätyskeskuksesta löytyneessä sokerikossa.
”Kodin hankinnat pyrimme tekemään lähes kokonaan kirpputoreilta.”
Narsissit kasvavat Arabian vanhassa soppaterriinissä. Kuparipannut ovat valmiina virpomiskierrokselle.
Muurin elävä pinta saa olla näkyvissä. Tarkoitus on käsitellä se kaliumsilikaatilla irtopölyn hillitsemiseksi. Taulu on Neean isun ja papan, eli äidinäidin ja äidinisän häälahja vuodelta 1951.
Orientaalishenkinen lattia on laattaa. Vihreä helmilamppu on 1920-luvulta ja ostettu Antiq.fistä. Yläkertaan johtavat portaat raikastuivat maalilla. Neea toivoo, että tilalle saataisiin joskus umpiportaat.
”Remontin teki perinnerakentamiseen erikoistunut ammattilainen, maalaus- ja tapetointityöt hoidimme itse.”
Aamos kiipeilee oviaukossa. Kirppiskehyksissä olevat kädenjäljet on otettu jokaiselta lapselta heidän ollessaan kuukauden ikäisiä. Vanhassa puulaatikossa on kodin kierrätyspiste.
Sängynpäätynä toimii täyspuinen kylpyhuoneen ovi. Tapetti on Boråstapeterin Siri.
Alkuperäinen pönttöuuni on makuuhuoneen ainoa, eikä ikävä kyllä kovin tehokas lämmönlähde. Naulakko on kirppikseltä Pariisista.
Yöpöydäksi muuttunut komuutti on Tori.fistä, lamppu kierrätyskeskuksesta ja ikoni Prahan reissulta.
”Kotonamme on vain sellaisia tavaroita, jotka oikeasti miellyttävät silmää.”
Naulakko maalattiin tyttöjen toivomuksesta vaaleanpunaiseksi. Tuolin Neea pelasti kaatiskuormasta. Pärekorissa majailevat laiskiaispehmot Teuvo ja Tofu. Kirppistäkit ovat ahkerassa käytössä yövierailla ja talon väen lisälämmikkeenä.
Linne ja Elsi viihtyvät vielä yhteisessä huoneessa. Sairaalapöytä löytyi Huuto.netistä, sienijakkara ja matkalaukku kirppikseltä.
”Olen visuaalinen koti-ihminen, jolle talon henki, tunnelma ja värit ovat tärkeitä.”
Samettiverho siirtyy aina keväällä makuuhuoneen oviaukkoon suojaamaan auringonpaisteelta. Matto ja sivupöytä ovat Tori.fistä. Piironki on hankittu Antiikkia ja aarteita -kaupasta. Keinuhevonen on Amoksen 1-vuotiaana saama joululahja. Tapetti on Sandbergin Katarina.
Tyhjät taulunkehykset löytyivät kymmenen vuotta sitten roskakatoksesta, mutta löysivät vasta täällä paikkansa.
Vuonna 1928 rakennettu mansardikattoinen rautatieläistalo on tuotu Seinäjoen radan varteen Terijoelta. Siinä on seitsemän huonetta ja keittiö, yhteensä 140 neliötä. Suunnitelmissa on rakentaa uusi kuisti poispuretun tilalle.
