Meidän Mökki

Räsymaton matka säätyläiskodeista kesämökkien lattioille – kierrätykseen perustuva kansanperinne on noussut uuteen suosioon

Räsymaton matka säätyläiskodeista kesämökkien lattioille – kierrätykseen perustuva kansanperinne on noussut uuteen suosioon
Räsymatot ovat tuttuja monissa kodeissa ja mökeillä. Eikä ihme – onhan Suomessa jo parin vuosisadan ajan leikattu kuluneet vaatteet ohuiksi kuteiksi ja kudottu matoiksi. Räsymattojen suosio hiipui 60-luvulla, mutta nyt ajatus tekstiilien uusiokäytöstä matoiksi istuu jälleen täydellisesti aikaamme.
Julkaistu: 15.10.2020

Voiko kesämökkiä tai kotia kuvitella ilman mäntysuovalta tuoksuvia raidallisia räsymattoja? Ne ovat iso osa suomalaista sisustamista.

Tarkkaan ei tiedetä, milloin räsymattojen valmistaminen alkoi. Vanhimmat tiedot niistä ovat 1700-luvulta. Tuolloin opittiin johdattamaan savu asuintaloista savupiipun kautta ulos, seiniin tehtiin lasi-ikkunoita ja sisätilat muuttuivat savuttomiksi ja valoisammiksi. Sisätiloja voitiin koristaa tekstiileillä, joita valmistettiin kangaspuilla. Pitkinä, kylminä talvikuukausina naisväki karstasi ja kehräsi villa- ja pellavalankaa ja kutoi niistä petivaatteita, pöytäliinoja, verhokankaita, ryijyjä, raanuja, vaatekankaita ja käytöstä poistetuista tekstiileistä mattoja kotitarpeiksi.

Ensimmäisenä räsymattoja alkoivat käyttää säätyläiset 1800-luvun alkupuolella. Aluksi niitä oli lähinnä salien ja makuukamarien lattioilla. Varakkaimmilla säätyläisperheillä oli erikseen paksummat ja tummemmat talvimatot ja vaaleat kesämatot.

Käytetyt räsymatot ovat edullisia. Hyväkuntoisia, korkeintaan pesemistä kaipaavia mattoja voi löytää jopa muutaman euron hintaan kirpputoreilta.

Vuosisadan lopulla matot levisivät talonpoikaiskoteihin. Ne olivat statussymboleita, joihin kaikilla ei ollut varaa. Mattoja suojeltiinkin kulumiselta, ja ne levitettiin lattialle vain sunnuntaisin ja tärkeimpinä pyhäpäivinä. Köyhimmissä taloissa oli vielä usein paljaat lattiat tai mattojen sijaan levitettiin talvisin havuja ja juhla-aikaan olkia. Vasta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä matot yleistyivät myös niissä.

Perinteiset räsymatot olivat kapeita, yleensä kyynärän eli noin 50–60 senttiä leveitä. Pituutta saattoi olla useita metrejä, sillä lattia peitettiin seinästä seinään. Tapana oli, että kapeat räsymatot levitettiin vieri viereen. Toisinaan matot aseteltiin vinottain kulkureiteille suojaamaan lattiaa kulumiselta.

Kotona kudottujen räsymattojen perinne alkoi hiipua 1960-luvulla.

Suurin osa räsymatoista oli alkuun harmaansävyisiä ja malliltaan yksinkertaisia. Päämateriaalina olivat pellavarievut. Rakenteena matoissa oli yksinkertainen palttinasidos. Taitavat kutojat tekivät myös vaativia sidostyyppejä, kuten toimikasta tai ruusukasta, joista syntyi mattoihin hauskoja kuviopintoja.

1900-luvun alkupuolella puuvillateollisuus kehittyi nopeasti ja tarjolle tuli paljon teollisesti valmistettuja puuvillakankaita. Ostokankaita hankittiin vaatteita varten ja kodeissa keskityttiin enää sisustustekstiilien kutomiseen.

Teollisuuden valmistamat värikkäät ”pumpulikankaat” siirtyivät räsymattojen raitoihin, sillä teolliset kankaat leikattiin lopulta matonkuteiksi. Raitojen sommittelemisesta tuli entistä tärkeämpää. 1900-luvun kuluessa puuvillamatot olivatkin jo itsestään selvä osa sisustusta. Ei ihme, että mökkeilyn yleistyessä räsymattoja alettiin viedä myös kesämökeille.

Nykyisin räsymatot ovat erityisen suosittuja kesämökkien lattioilla.

Kotona kudottujen räsymattojen perinne alkoi hiipua jo 1960-luvulla, kun ihmiset muuttivat kiihtyvään tahtiin kaupunkeihin. Lähiökodeissa ei ollut tilaa isokokoisille, äänekkäästi paukkuville kangaspuille, ja uudet sisustusihanteet suosivat pörröisiä paimentolais- ja keinokuitumattoja.

Räsymattojen valmistus keskittyi mattokutomoille, kuteena ei enää käytetty kierrätyskankaita ja kudontavaihekin koneellistettiin. Käsityönä räsymattoja tehtiin työnväenopistojen harrastuspiireissä ja käsityöyhdistysten neuvonta-asemilla. Nyt 2020-luvulla räsymatot ovat jälleen ajankohtaisia. Ikiaikainen ajatus käytettyjen tekstiilien uusiokäytöstä matoiksi istuu täydellisesti meidän aikaamme.

Kommentoi »