Viherpiha

Onni löytyi Vadelmatien varrelta! Siirtolapuutarhasta tuli Pirkon sinisenä kukkiva paratiisi – ”Kotiin polkaisen vain, jos luvassa on pitkiä sateita”

Onni löytyi Vadelmatien varrelta! Siirtolapuutarhasta tuli Pirkon sinisenä kukkiva paratiisi – ”Kotiin polkaisen vain, jos luvassa on pitkiä sateita”
Oululainen Pirkko Holappa hankki oman siirtolapuutarhamökkinsä hetken huumassa. Ränsistyneestä mökistä ja umpeen kasvaneesta puutarhasta on vuosien mittaan kuoriutunut viihtyisä kesänviettopaikka, jonka savimaassa kasvit kukoistavat kohopenkeissä. Sinisiä kukkia on eniten, sillä sininen on Pirkon lempiväri.
Julkaistu: 7.4.2021

Päivä oli aurinkoinen ja kesä kukkeimmillaan, kun Pirkko Holappa nousi polkupyöränsä satulaan ja lähti ajamaan kohti työkaverinsa siirtolapuutarhamökkiä. Oulun keskustasta Markkuun ryhmäpuutarhaan kertyi matkaa kymmenisen kilometriä.

– Pyörämatkalla huomasin, että ryhmäpuutarhan vieressä on mukava uimaranta Oulujoen rannalla ja lähellä on myös hyviä marjamaita. Tykästyin paikkaan kertaheitolla. Kun pääsin perille työkaverini mökille, hihkaisin, että älä laita edes kahvia tulemaan, vaan nyt aletaan heti etsiä minullekin mökkiä täältä, Pirkko muistelee.

Mökkipuutarhan porttia kehystävät unkarinsyreenit. Ne kukkivat alkukesällä hempeän vaaleanpunaisina.
Keskipihan oleskelupaikka on suojassa ohikulkijoiden katseilta. Sen ja mökin välissä kasvavat lumipalloheisi, unkarinsyreeni sekä juhannus- ja suviruusut.

Pienikukkaiset orvokit valloittavat ruukuissa aina jo keväästä alkaen.

Tuosta kohtalokkaaksi osoittautuneesta suvipäivästä on nyt kulunut jo 27 vuotta. Yhtä kauan Pirkko on viettänyt kesänsä Markkuun maisemissa. Hän löysi Vadelmatieltä itselleen ränsistyneen vihreän mökin, jonka pihaa peitti polvenkorkuinen heinikko. Ensin mökki koki täydellisen remontin, sitten Pirkko alkoi muokata puutarhaa.

– Ajatuksenani oli jakaa 395-neliöinen tontti erikokoisiin puutarhahuoneisiin, jotta tila tuntuisi isommalta. Rakastan sinisiä kukkia, joten niitä on täällä eniten, mutta oikeasti ihan kaikki kukat ovat minusta kauniita.

Lempiväriä löytyy puutarhasta aina keväisistä helmililjoista ja lemmikeistä sydänkesän kellokukkiin, akileijoihin, rohtoraunioyrttiin ja siperiankurjenmiekkoihin – puhumattakaan kookkaista syreeneistä, joiden vaaleanviolettien kukkien vahva tuoksu hajustaa alkukesällä sekä puutarhan että mökin sisätilat. Lopuksi syreenien pienet kukat varisevat runolliseksi matoksi nurmikolle.

Siirtolapuutarhamökki on Pirkon onnenlähde.
Ruukkuorvokit kylväytyvät helposti myös perennapenkkeihin.
Lehtoakileijoista on puutarhassa erilaisia kantoja.
Salvia ja muut yrtit kasvavat isoissa koreissa mökin kuistin edustalla.

Siirtolapuutarhassa jo valmiiksi kasvaneet syreenit ja pihlajat loivat pihalle rungon, Pirkon istuttamat perennojen ja pensaiden matalammat kasviryhmät rajaavat tiloja toisistaan. Kesäkukkaruukut ja kukkakimput tuovat puutarhaan väriä kukinnan suvantovaiheissakin.

– Leikkaan unkarinsyreenien ja lumipalloheiden rungot paljaiksi sekä puiden alaoksat pois, jotta auringonvaloa riittäisi maahan asti. Näin olen saanut tehtyä kukkapenkkejä latvustojen alle. Ilman leikkuuta pensaat veisivät paljon enemmän tilaa ja varjostaisivat niin, että eihän niiden alla saisi mitään kasvamaan.

Puutarhan yhdeltä laidalta, raparperien, saksankirvelin ja lipstikan kookkaiden kasvustojen takaa, löytyy pienehkö kasvimaa.

Markkuun alueen maa on savista, joka pysyy talven jäljiltä kylmänä. Pirkko on tämän takia tehnyt kohopenkkejä, jotta maa lämpiää keväällä nopeammin ja kasvit lähtevät vauhdilla kasvuun. Savipohjasta on hänestä kuitenkin myös hyötyä, sillä maa kuivuu harvoin niin paljon, että istutuksia tarvitsisi kastella.

Etualan komea ruotsinraunioyrtti on peräisin puutarhaystävien matkalta Luulajan siirtolapuutarhaan.
Sinikuunliljan vieressä kukkivat lehtoakileijat ovat Pirkosta niin kauniita, että ne saavat levittäytyä pihalla lähes oman tahtonsa mukaan.
Pirkko on saanut ’Schneewittchen’-ruusun selviämään talven yli maahan haudattuna.

Lannoitukseen Pirkko käyttää omista kasvijätteistä muhitettua kompostimultaa. Sen mukana leviää aina myös hänen lempikukkiensa lemmikkien siemeniä niin, että puutarha on alkukesäisin täynnä taivaansinisiä lämpäreitä. Kaksivuotiset lemmikit muodostavat ensimmäisenä kesän aikana lehtiruusukkeen ja kukkivat seuraavana vuotena. Kukinnan jälkeen Pirkko odottaa, että lemmikit ovat kypsyttäneet ja varistaneet siemenensä, sitten hän repii suhruisen näköisiksi muuttuneet kasvustot kompostiin.

”Kukat tykkäävät huonoa, jos en ole mökillä, enkä minäkään oikein raaski olla täältä pois.”

Puutarhan yhdeltä laidalta, raparperien, saksankirvelin ja lipstikan kookkaiden kasvustojen takaa, löytyy pienehkö kasvimaa, jossa hiekkapolkujen molemmin puolin kasvaa härkäpapuja, porkkanoita, herneitä, kesäkurpitsaa ja kehäkukkia.

Suurin osa Pirkon hyötyviljelmistä sijaitsee kuitenkin rannassa olevalla erillisellä vihannespalstalla, jota hän hoitaa yhdessä toisen siirtolapuutarhalaisen kanssa. Monista muistakin Markkuun tarhureista on tullut niin hyviä tuttuja, että Pirkko tapaa heitä talvellakin.

Peurankello on yksi Pirkon lempikasveista, vaikka se leviääkin hänestä hiukan liian innokkaasti. Sillä on oma paikkansa lumipalloheiden alla.
’Virgo’-petunian jännittävän väriset kukat hurmasivat Pirkon taimimyymälässä.
Mökin avara kuisti on ruokasali kesän ajan. Pirkko kattaa sinne päivän kaikki ateriat.

Pirkko pitää komeista kellokukista. Hänellä on sekä valko- että sinikukkaisia ukonkelloja.

Mökkikausi alkaa vapun aikoihin, kun vesipiste avataan. Pirkko viihtyy Markkuussa syyskuun loppuun asti. Eläkkeelle päästyään hän on alkanut viettää mökillä entistä pidempiä aikoja putkeen.

– Kyllä tästä on tullut rakas paikka. Nautin kovasti puutarhaelämästä. Kun yksi työ tulee valmiiksi, keitän sen päälle kahvit. Paistan lettuja ja leivon pannukakkua tai raparperipiirakkaa mökkini pienessä keittiössä niin usein, että pärjään melkein niillä. Kotiin kaupunkiin polkaisen nykyään vain siinä tapauksessa, että luvassa on pitkiä sateita. Kukat tykkäävät huonoa, jos en ole mökillä, enkä minäkään oikein raaski olla täältä pois.

Pirkon vinkit siirtolapuutarhaan

  • Kasvata kerroksittain. Rungollisiksi leikattujen pensaiden alta löytyy paljon kasvupaikkoja puolivarjoisissa paikoissa viihtyville perennoille ja kevään sipulikukille. Jos et jaksa karsia pensaita säännöllisesti, puutarhamyymälöistä löytyy myös rungolliseksi vartettuja tai kasvatettuja pensaita esimerkiksi syreeneistä, kanukoista ja syyshortensioista.
  • Tarjoa kylpypaikkoja. Pikkulintujen äänet tuovat pihaan tunnelmaa, ja niiden kylpy- ja juomapuuhat ovat kiehtovaa seurattavaa. Etsi puutarhasta suojaisia ja rauhallisia paikkoja ja aseta niihin vedellä täytetty laakea astia. Vaihda vesi usein.
  • Testaa vanhanajan talvetustapoja. Hautaa arat ryhmäruusut syvälle kasvimaahan kaivettuun kuoppaan tai muuhun vapaana olevaan multatilaan, jos käytössäsi ei ole talvetukseen sopivaa viileää kellaria. Vanha talvetuskonsti on aika työläs, mutta toimiva. Sen avulla olen saanut säilymään vuosia esimerkiksi I–II-kasvuvyöhykkeille suositellun hienon ’Schneewittchen’-ryhmäruusuni. Muista merkitä talvetuspaikka huolellisesti!
  • Kerää omia siemeniä. Saat helpolla ja halvalla lisää kasveja puutarhastasi kerätyistä siemenistä. Esimerkiksi unikkojen ja akileijojen siemenet itävät yleensä hyvin, ja niistä voi kehittyä hauskoja värisekoituksia.

1 kommentti