Pitääkö kukkiva puu suojata hallaharsolla? Entä mitä käy pölyttäjille? Puutarhuri, näin varaudut äkkikylmään

1

Kevät kylmenee lämpimän jakson jälkeen. Mitä vaikutuksia sillä on puutarhan kasveille ja pölyttäjille? Otimme selvää.
Teksti Emmi Nissi
Kuvat A-lehtien arkisto

Hui, säätiedotus näyttää kylmenevää! Mitä tapahtuu puutarhan kasveille, jotka ovat monessa pihassa jo hyvässä kasvuvauhdissa?

Ensin muistutus hätäisimmille puutarhureille: kesäkukat kannattaa jättää vielä suosiolla puutarhakauppaan odottelemaan lämpimämpiä öitä. Vanha kansa sanoo, että kesäkukkia ei pitäisi laittaa pihalle ennen 10. kesäkuuta. Sanonnassa piilee edelleen totuuden hiven.

– Jos laittaa kesäkukkia ulos toukokuussa, kylmiä öitä saattaa aina tulla, muistuttaa Viherpiha-lehden toimituspäällikkö, puutarha-agronomi Liisa Häkli.

Jos viherpeukalo ei malta pysyä puutarhahanskoissa, kannattaa suosia kesäkukkia, jotka kestävät kylmää. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi orvokki tai helmililja. Ne kestävät jopa viiden asteen pakkasia.

Orvokki on puutarhan sissi, joka kestää pieniä pakkasasteitakin. Katso tästä jutusta ideoita orvokki-istutuksiin.

Kesäkukat yöksi sisään

Aikainen kevät on saanut malttamattomimmat jo käymään kesäkukkaostoksilla. Jos kesäkukkia on tullut hankittua, ne kannattaa nostaa sisään pakkasöiksi. Sekin on hyvä huomioida, että esimerkiksi ruukkuhortensia on herkkä suurille lämpötilanvaihteluille.

– Ruukkuhortensia saattaa ottaa nokkiinsa ja nuupahtaa, jos sen ottaa ulkoa sisälle lämpimään. Siksi hortensia kannattaa mieluummin peittää harsolla ja antaa olla ulkona, sanoo Häkli.

Pidä kesäkukkainto vielä hetken verran kurissa ja nauti puutarhajutuista! Kurkista vaikkapa Birgitan ja Marcuksen upeaan puutarhaan, jossa on toukokuussa käynnissä melkoinen tulppaanishow.

Hallaharso suojaa herkkiä kasveja yöpakkasilta. Harsoja myyvät puutarhakaupat.

Suojaa satoa tuottava, kukkiva puu

Kirsikkapuut, pensasmustikat ja monet muut satokasvit saattavat jo kukkia eteläisessä Suomessa. Jos puu kukkii, Häkli suosittelee suojaamaan kasvin kylminä öinä hallaharsolla.

– Kukka kärsii helposti kylmästä, ja silloin satokin saattaa olla menetetty.

Eteläisessä Suomessa kukkivat myös monet eksoottisemmat puut, kuten magnoliat. Myös kukkiva magnolia olisi fiksua suojata yöpakkasten aikaan harsolla. Puu kannattaa suojata mielellään aivan kauttaaltaan, siis ylhäältä alas maahan saakka. Suoja olisi hyvä poistaa heti, kun lämpötila nousee eli ehkä jo heti aamusta.

Perennat kestävät kyllä

Pioneista ja muista perennoista Häkli ei olisi huolissaan. Ne pärjäävät kyllä, vaikka kevään lämpötiloissa tulisi takapakkia.

– En lähtisi esimerkiksi pioneja mitenkään suojaamaan harsoilla. Vaikka ne säikähtäisivät pakkasta ja nuupahtaisivat, uutta kasvua alkaa kyllä tulla melko varmasti, Häkli sanoo.

Hän muistuttaa, että lämpötilan vaihtelut kuuluvat kevääseen, ja yleensä puutarhan kasvit ovat hyviä selviämään.

– Puutarhassa ei yleensä tule niin suurta lämpötilan shokkisiirtymää kuin kasveja sisältä ulos kannettaessa. Kasvit ehtivät sopeutua ilman viilenemiseen, ja monivuotiset lajit ovat vaihteleviin kevätsäihin yleensä sopeutuneetkin.

Entä miten pölyttäjät selviävät?

Entä sitten kimalaiset, joita ainakin eteläisessä Suomessa on pörrännyt jo pihoilla – miten ne selviävät?

– Tietenkään takatalvi ei tee hyvää, jos kimalaiset ovat jo heränneet. Niin pölyttäjille kuin kasveillekin olisi aina parasta, jos kevät etenisi tasaisesti, hissukseen, sanoo erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta.

Kevään ensimmäiset pölyttäjät ovat kimalaisia.

Hän ei kuitenkaan olisi kovin huolissaan, sillä takatalvetkin kuuluvat Suomen luontoon.

– Kimalainen on Suomen alkuperäislaji, joten se on tottunut kylmiinkin keväisiin. Sekin täytyy muistaa, että isossa osassa maata kimalaiset ovat vielä talvehtimassa, Peltola muistuttaa.

Kevään ensimmäiset kimalaiset ovat kuningattaria, jotka etsivät pesäpaikkaa. Peltolan mukaan kimalaiskuningattaret löytävät yleensä pesäpaikan nopeasti.

– Uskoisin, että ne tajuavat nyt kököttää pesäpaikoissaan, munivat ja odottavat kevään lämpeämistä. Niin kauan kuin ensimmäinen kimalaissukupolvi ei ole ehtinyt toukka-asteeseen, tilanne ei ole kriittinen.

Julkaistu: 2.5.2019